Kuvioita

Kuuntelin tänään tanssitunnilla parin mimmin pärpätystä jälleen kerran kohtuullisen vittuuntuneena. Opettajan selittäessä tanssikuvioita nämä koko ajan pieleen tanssineet lörppöliisat keuhkosivat tällä kertaa parisuhteistaan ja niiden ongelmista. Koska ohjeita ei kuunneltu, huitaisi yksi muikeista minua kaksi kertaa naamaan lähtiessään väärään suuntaan ja minä törmäsin häneen kunnolla samasta syystä. Koko kolmikko sotki autuaasti toisen salin puoliskon tanssikuviot, koska ei kuunnellut ohjeita. Ennen kuin ehdin hankkia nipoviittaa harteilleni, myöskin naamaansa pari huitaisua saanut ja silmälasinsa nipin napin pelastanut keski-ikäinen nainen sähähti kolmikolle jotakin vähemmän kaunista. Toivottavasti ne törpöt eivät tanssi koko kevättä samassa ryhmässä...

Pitkän sairastelun jälkeen liikkuminen on jälleen nautinnollista. Nyt on siinä mielessä parempi tilanne kuin viimeksi, että taudin jäljiltä on niin voipunut, että ajatuskin pump-tunnista pökerryttää. Huomenna menekin toiselle tanssitunnille, torstaina ehkä korvaamaan jollekin tunnille ja lopuksi illalla venyttelemään. Monesti sairastelun jälkeen on tullut paineltua veren maku suussa spinnaamaan, mikä ei välttämättä ole kaikkein paras vaihtoehto...

Sairastamisen jälkeen huomaa myös kaipaavansa unta saman verran kuin pikkulapsi. Taas nukuttaa...