Se on nyt sitten jouluaika, ihmiset!

Kyllä, soon nyt joulu. Uskokaa minua! Suunnattomat glögilaarit ovat vallanneet nimittäin Alkon.

Vaikka alankin aina potea ahistusta liian aikaisesti jouluiloilusta (Iso-Britanniassa joulukausi alkaa siinä lokakuussa, joten marraskuun puoliväliin mennessä tuntee murhanhimoa kauppojen jouluviisuista) sipsuttelin kuitenkin innoissani heti etsimään Blossan jouluglögiä. Joko sitä varten oli Ympyrätalossa vasta aseteltu toivorikas teline tai sitten joku muu oli vielä minuakin nopeampi. Blah. Koska saanut Blossan glöksää, en ostanut muutakaan.

Ruotsalaisethan ovat onnistuneet tekemään Blossasta kunnon ilmiön, sillä joka vuosi vaihtuva maku saa aina suuren huomion. No, makujen taso on myös vuosien saatossa vaihdellut melkoisesti. Yhteistä kaikille glöksille on tosin ollut melkoinen makeus - ruotsalaisethan ovat meitä huomattavasti makeanhimoisempia. Koska ruotsalaiseen jouluun tästä päästiin muutenkin, olen huomannut alkaneeni odotella kauppoihin julmustia. Cokis ja Pepsihän aloittavat näillä mailla todellisen suruajan myynnillisesti länsinaapurissamme, sillä ruotsalaiset alkavat naukkailla julmustiaan ja jättävät kolajuomat ostamatta. Heja Sverige! Kannatan! (Ja vaikka sekä C & P ovat yrittäneet tuoda markkinoille omat mustinsa, ostavat ruotsalaiset omia perinteisiä merkkejään. Bra!)

*

Huh. Jeekuli. Onneksi joulu ei vielä ole lähelläkään noin niin kuin aikuisen oikeasti. Saan vielä nauttia ihanasta syksystä ja juoda skumppaa rakkaan ystävän kanssa tikahtumatta kuiviin pipareihin ja tusinaglögiin. Tosin, jos aloitan tänä vuonna testailun ajoissa, voisin ehkä/kenties/mahdollisesti löytää läheismaun jumalaiselle västerbottenilaiselle skumppaglögille jouluun mennessä. Hmm. Sietää tuumia. Tai jättää myöhempään se tuuminta.