Täti festareilla!

Kesän ensimmäinen festariviikonloppu on takana. Aloitin sen tätimäisen rauhallisesti päättämällä, että Sauna Open Air jää väliin. Sitten toteutin täteilyäni jättämällä perjantain bläkkishumppakeikan väliin, koska en halunnut missata pilates-tuntiani lauantaiaamuna...

Lauantaina jatkoin pilateksen jälkeen täteilyäni leipomalla sievästi ja juhlimalla parin kaverin tuparit ja synttärit. En onnistunut edes juomaan kovin pahasti skumppaa, onnistuin käymään siististi ja pikaisesti baarissa ja tulemaan yksin kotiin, vaikka pari ikiyrittelijää yrittikin roikkua hameenhelmassa. Tuollaisissa tilanteissa muistaa tasan sen, ettei toudellakaan ole kyse siitä, että tässä oltaisiin vastustamattomia, tässä on kyse totaalisen epätoivoisista miehistä...

Sunnuntaina täti kipaisi ensin Ofeliassa ja suuntasi sitten kohti maalaismaisemia ja Kivenlahden minifestejä. Paikalla oli ikävän vähän väkeä toteamassa loistossa livekunnossa heilunutta Profane Omenia (tuttavapiiristössäni tapahtui faniutumista). Sitten kuolasimme suuressa yhteisymmärryksessä Amorphiksen setin, joskin arvioimme Rakkauskalan sedillä olleen pientä krapsaa/turnausväsymystä Sauna-vedon jäljiltä. Maritta Kuulaa on aina kiva kuunnella, samaten Von Hertzen oli myös tavanomaisen jumalainen, joskin koin koko keikan ajan normaaliakin uskomattomampia Kingston Wall -flashbackeja.

Sunnuntai-illan päättänyt DAD oli myös hauska. Siinä olisi kuulkaa the 69 Eyesin Jussillakin ollut kateilua bändin basistin lantiohousumuodista. (Tuli mieleen se Me Naisten tai vastaavan naistenlehden Toimituksessa puhuttua -palstakommentti, jossa joku toimittajista käytti samaa lähikauppaa Jussi-boyn kanssa ja epäili hran lantiohousujen vuoksi löytävänsä banaaneista tyypin munakarvoja...) Tosin DAD:n basistisedällä oli niin messevä takki ja niin makeita bassoja, että lisää kateutta olisi tullut ihan varmaan Mötiköiltäkin...

Useampi kaverini oli tänäkin vuonna tötöilemässä Saunassa, ja siksi sinne hiukan mieli poltteli. Koska nyt en satu pitämään elähtäneistä rock-kukoista (sori, Mötikät), power-rytkyttelystä, Yökalasta tai Stratosta, päätin suorittaa tämän vuoden tötöilyt vasta Tuskassa.

Sauna Open Air on yleensä loistava tilaisuus raunioittaa taloutensa, herätä kummallisista paikoista (esim. samasta veljespedistä kuuden teekkarin kanssa tai samasta makuupussista ex-heilansa kanssa), lyödä vetoa (ja missata sen kossujuonnin vuoksi Iggy Pop), saada ihailijoita (joita väistellessään lyö päänsä pöydänjalkaan), tavata hurjasti uusia ihmisiä (ja sitten moikkailee saman vuoden Tuskassa nolona, kun ei muista nimiä), tanssia vesisateessa (jonkun saksalaisen Wagner-fanin kanssa), hajottaa niskansa (moshauskilpailu rules), esitellä ankeriasmaisia ominaisuuksia (ja päästä siten eturiviin), snogailla (ja herätä seuraavana aamuna huulet totalmente halki), tavata vanhoja tuttuja (ja selvitellä menneitä) ja tavata uusia ihmisiä (hankkia lisää selviteltävää).

Vaikka vanhat tädit jaksavatkin bilettää tykimmin, ei sitä enää tässä iässä jaksa sählätä big time kuin yksillä festeillä kesässä. Kai. Siksi fiksu nainen sählää vain kotikentällä, siis Tuskassa. Kaverieni mielestä sen Tuska-sähläyksenkin voisi jättää väliin. Rajoittunutta. Ihan niin täti minä en sentään ole!

Kirjoitettaessa soi Kingston Wall: II