Voinko auttaa?

Huomaan ikääntymiseni monista pienistä asioista. Viime aikoina olen huomannut, että huonon palvelun sietokykyni ei ainakaan kasva ikävuosien myötä. Onneksi en ole ystäväporukassani ainoa, joka näkee kirveitä, heittoveitsiä tai lumipalloja tietyissä palvelutilanteissa.

Innostuimme taannoin illanistujaisissa listaamaan paikkoja, joissa olemme viime aikoina saaneet hyvää palvelua. Kohdallamme ykköspaikoiksi ovat nousseet ketjuvaateliikkeistä Seppälä ja Vero Moda, Hakaniemen halli, kirjakaupat (Akateeminen erityisesti), Alkot, kenkäkaupat, Kallion pikkuputiikit, kuntosali, suutarit, Sokoksen kosmetiikkaosasto, Stockmann sekä jonotusmääristä huolimatta pankit ja vakuutuslaitokset (Sampoa ei lasketa).

Vaihtelevan palvelun paikkoja ovatkin sitten olleet ravintolat, baarit ja kahvilat. Kun olimme ystäväni kanssa eilen pitkästä aikaa yhdessä kaupungilla ostoksilla ja hoitamassa monia pikkuasioita, saimme loistavaa palvelua (ei-ketjukahvila), asiallista peruspalvelua (keskustan lounasravintola), uskomattoman hidasta peruskohtelua (ketjukahvila) sekä aivan luokatonta kohtelua (ravintola, josta poistuimme varsin nopeasti).

Hyvä palvelu ei ole imartelua, tyrkyttämistä eikä makeilua. Se on asiallisuutta, kohteliaisuutta ja asiantuntemusta. Ravintola-alalla vuosia työskennelleet ystäväni huomauttavatkin aina, että ravintola-alan suhdanneherkkyyden kääntöpuolena on juuri hyvin menee -ajan osaamaton ravintolahenkilökunta. Moni olettaa kenen tahansa kykenevän tarjoilemaan tai työskentelemään baaritiskillä. Jos asiakaspalvelu tympii tai käytöstavat ovat puuttelliset, siinä eivät auta vieraiden kielten taito, ravintolan kannalta oikea ulkonäkö tai mitkään muutkaan asiat. Asiakaspalvelutyö on vaativaa, palkka ei ole huippuluokkaa ja työolot vaihtelevat. Tympääntyneisyys näkyy naamasta ja otteista.

Helsingissä on entistä enemmän ravintoloita, baareja ja kahviloita, joihin en suostu menemään. Osa paikoista kohtelee työntekijöitään huonosti (pienen kaupungin puskaradio toimii), osasssa hinta ja laatu eivät ole lähelläkään kohtaamista ja osassa palvelu on niin kamalaa, ettei viitsi vaivautua, vaikka ruoka olisikin hyvää.

Jos päällimmäinen yleisfiilis käynnistä menee vitutuksen puolelle, ei kannata mennä kiusaamaan itseään - ja vielä maksaa siitä. Jaloillaan äänestäminen kannattaa - viitseliäs jättää palautetta netissä tai ravintolassa.

*

Olimme taannoin syömässä isolla porukalla kahtena peräkkäisenä päivässä kahdessa erilaisessa ravintolassa.

Ketjuravintolan tarjoilija huokaili kovaäänisesti seurueemme saapuessa (pöytävaraus tehty ajat sitten), ilmeili tilauksistamme (meillä oli jo rajoitettu lista ja päätökset lähetetty ravintolaan etukäteen), unohti osan juomatilauksista ja sotki laskutuksen. Ruoka oli kamalaa.

Seuraavana päivänä olimme syömässä samanhintaisessa hotelliravintolassa. Pöytämme vaihdettiin, jotta saimme istuttua mukavammin, tilauksemme hoidettiin ammattitaitoisesti ja pahoiteltiin kohteliaasti hieman pidempää odotusaikaa suuren asiakasmäärän vuoksi, ruoka oli hyvää, juomasuositukset onnistuneita ja laskutus sujuvaa.

Lienee helppo arvata, kumpaan paikkaa 20-henkinen seurueemme jätti reilun tipin ja varasi samalla kerralla pöydän pikkujouluja varten.