Syö Helsinki! -viikot ovat taas käynnissä, ja vaikka keskustan ravintolavalikoima on monipuolinen, minä bongasin listalta jotain vähän jännempää: lähiöravintolan! Viime aikoina olen ollut kovin kiinnostunut tutkimaan Helsingin kulinaarista karttaa hieman laajemmalla säteellä, joten mikäs sen parempi syy lähteä taas seikkailemaan, kuin kymmenen euron lihapullat? Suunnaksi siis Viikki ja Kaski bar & bistro.
Kaski sijaitsee syvällä Viikin uumenissa, joka on minulle melko tuntematonta maaperää. Onneksi mukaan lähti alueen tunteva ystävä, jolle Kaski olin entuudestaan tuttu. Kaski baari on perustettu vuonna 2012, ja bistroksi tämä gastropub-henkinen ravintola laajeni noin vuosi sitten - vuosikymmeniä alalla toiminut omistajapariskunta toteutti siinä samalla pitkäaikaisen haaveensa omasta ravintolasta.
Kasken omistajat tähtäävät suurella sydämellä ja näkyvällä intohimolla oman visionsa mukaiseen rentoon, lämminhenkiseen ja monipuoliseen ravintolaan. Paikan ilme ja miljöö on suunniteltu soveltumaan erilaisiin tilanteisiin, ja ravintolassa järjestyykin niin arkilounaat kuin perhejuhlatkin, on stand-up-iltoja ja opiskelijatapahtumia sekä erilaisia teemaviikkoja (oktoberfest luonnollisesti seuraavana).
Omistajien kiinnostus pienpanimo-oluisiin ja laatuviskeihin näkyy selvästi juomavalikoimassa. Kasken viskihyllyn aarteet vetävätkin puoleensa harrastajia ympäri Suomen: erästäkin harvinaisempaa viskiä tultiin vartavasten Jyväskylästä asti juomaan se neljän sentin ravintola-annos. Kaski tekee myös yhteistyötä Viikki Brewing Societyn kanssa, ostaen valikoimaansa myytäväksi seuran panemat oluet. Olut- ja viskitastingejakin täällä järjestetään.
Tutkittuamme listaa tovin, valitsimme ystäväni kanssa kumpikin alkupalaksi kurkkusorbettia ja mietoa chili-kurkkusalsaa - ja olipa muuten ihana raikas, kirpeä ja kevyt alkupala. Annoksen sorbetti tulee kuulemma pienestä jäätelötehtaasta Kouvolasta, ja pallo tätä herkkua toimi erinomaisesti kirpakan kurkkusalsan kanssa. Pisteet kotiin Kasken väellä, kun ovat uskaltaneet laittaa listalleen jotain tällaista hieman jännempää!
Mitä tulee lihapulliin, valinta oli helppo: yhden tähden pippurikastikkeella minulle, tietysti. Kermainen pippurikastike oli loistava. Ei pelkoa nössöstä maustamisesta, pippuria on kastikkeessa kunnolla, ja lisäpotkua soossissa on vähintäänkin sen yhden tähden verran. En voi sanoa olevani lihapulla-asiantuntija, olenhan ollut suurimman osan aikuisuuttani kasvissyöjä, mutta vajavaisesta kokemuksestani huolimatta sanon että näitä varten tänne kannattaa todellakin vaivautua, vaikkei Viikissä asuisikaan! Minusta lihapullat olivat mehukkaita, maukkaita ja koostumukseltaan sopivan pehmoisia. Eipä tuolla seuralaisellakaan tainnut olla moitteen sanaa, mitä nyt hieman annoskateutta oli havaittavissa... tomaattikastike oli maukas myös mutta kakkoseksi se tässä soossiseurassa jäi.
Jälkkäri otettiin puoliksi, sen verran täydeksi lihapullat vetivät. Veriappelssiinijäädyke valkosuklaakastikkeella oli ihan passeli lopetus tälle aterialle, joskin se olisi omaan makuuni voinut olla kirpeämpikin. Lopuksi maistoin vielä kahta jännittävää viskiä: japanilaisen Karuizawan Spirit of Asamaa, sekä skottilaista seitsemänvuotiasta sherrytynnyrissä kypsyteltyä single grainia. Sanattomaksi vetäisi.
Hieman käy kateeksi Viikkiläisiä, joiden naapurustossa sijaitsee näin kiva lähiöravintola! Ravintolan sijainti ei olen normaalireittieni varrella, mutta kyllä tänne voisi toisenkin kerran vaeltaa. Olimme paikalla torstai-iltapäivällä, jolloin kekseliäästi valaistu ruokasali oli vielä kovin autio. Illan edetessä ja salin täyttyessä tunnelma tihentyi siihen malliin, että olisi ollut kiva vain jäädä siihen nurkkapöytään koko illaksi ... muutama olut, ehkä erä Trivial Pursuitia... jos asuisin Viikissä olisin jo Kasken kantis.
Ps. Eilisestä onnistuneesta illasta innostuneena kehittelimme seuralaiseni kanssa ideaa lähiö-ruokamatkoista. Onko kellään ilmiantaa asuinalueensa helmiä? Eivät kai ne kaikki hyvät ravintolat keskustassa ole. Vinkkejä vastaanotetaan: missä Helsingin keskustan ulkopuolella tehdään hyvää ruokaa innolla, asenteella ja ammattitaidolla?