Kaunis ilma ja elttaantuneet festarijampat

Syksyn kaunein ilma ja lyhyt työpäivä ovat ihana yhdistelmä. Kerrankin saattoi vaellella koko päivän ympäri kaupunkia auringosta, mp3-soittimesta tulvivasta musiikista ja raittiista ilmasta nauttien.

Kantakaupungin hillitty charmi lounasaikaan oli täydellinen. Katukuvasta puuttuivat jalkakäytävän tukkivat turistilaumat, mutta moni oli tullut lounastunnillaan ulos. Olisi selkeästi pitänyt lähteä vaellukselleen liituraitahousuissa ja pompadour-saappaissa, perintöveska käsivarrella keinuen - tai ainakin valita ne trendikkäämmät tennarit, jotta olisi sopinut paremmin joukkoon.

Jatkoin matkaani kohti sakeampaa elämää ja kotoista Kalliota. Pulsut paistattelivat päivää, nostivat auringolle maljoja ja rähisivät kotoisasti Alkon edustalla. Kaunis ilma kutsuu vielä syksylläkin "festarijampat" esille koloistaan ja ihmisten ilmoille. Näitä mäyräkoiriaan ulkoiluttavia ja kolmannen festaripäivän kohmeloisia kavereita asteli vastaan kaikkialla. Aloin jo epäillä missanneeni jonkin kaupunkifestarin, suurkeikan tai ylimääräisen vapaapäivän - varsinkin, kun joka toisesta kaupasta vartijat taluttivat ulos tai maijaan sankarillisesti vastaan haraavia kansalaisia.

Hain kaupasta jäätelön ja istahdin penkille. Kylmähän siinä kuitenkin tuli. Oli juuri sopiva hetki lähteä kotiin. Päätöstä vauhditti vielä jostain puskasta herännyt Mike Monroen ja Kerry Kingin hilpeä risteytys, joka päätti tulla tarjoamaan pullostaan. Ikuisen festarijampan huolettomuudella herra jatkoi piinaamaan seuraavaa naista. En jäänyt katsomaan, kiskaisiko tämä 5-kymppinen rouvashenkilö sankaria veskallaan vai sateenvarjollaan - vai ottiko tanakat huikat.