Lahna

Tämä viikko on mennyt ilman kuumetta, mutta muuten ihan naattina. Pelkään pahoin, että seuraavaksi vuorossa on jykevä flunssa, jonka kourissa työpaikan porukat köhisevät, tyrskivät ja tuhisevat. Varsinainen pisaratartuntakonsertti on jatkuvasti käynnissä. Yh. Ei... Mä haluan päästä sinne salille laittamaan lörpähtänyttä olemustani kuosiin tämän melkein kolmen viikon spinning- ja salikiellon jälkeen. Haluan treenata allit, muffinssimasun ja muutkin löllöt edes pikkuisen pienemmiksi - ja ennen kaikkea oloni paremmaksi.

Vinksahtanut luonteeni on päässyt tällä viikolla oikeuksiinsa kaikkien kummallisten toteamusten muodossa, ja olen samaan aikaan järkyttänyt ympäristöäni lahnamaisella käytökselläni. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että olen ollut juurtua työpaikan sohvalle taukojen väliseksikin ajaksi, jättänyt tyypilliset singahteluni paikasta toiseen muutamassa nanosekunnissa väliin, liikkunut sutjakasti kuin mursu maalla ja ottanut käyttöön Joko nyt? -huokauksen. Kun vielä viime viikolla sinkoilin kuumeen sekoittamana ympäriinsä, otan nyt kaiken takaisin. Toivottavasti olen ensi viikolla tyypillisessä sähäkässä siirtyilykunnossani, sillä yksi työkaverini on jo pahasti järkyttynyt. Hän on tottunut siihen, että kiidän nuolena paikasta toiseen ja säksätän lujaa mennessäni.

Huomenna on pitkä päivä. Taidan lahnailla unille ajoissa. Jos vaikka voisin jo huomenna säksättää lujaa mennessäni.