Metallipuutosta

... on mahtavaa sairastaa, sairastaa ja sairastaa.

Kun on tottunut viettämään aikaansa kulahtaneessa pyjamassa, tukka pystyssä, ilman meikkiä ja tapaamatta ihmisiä, on kahvittelu kaverin kanssa huikea kokemus. Kun fiksaa tukkansa ihan kivasti, meikkaa ja pukeutuu pitkästä aikaa oikeisin vaatteisiin, näyttää - jos ei suorastaan ihanalta - niin ainakin ihan kivalta.

Samaan aikaan sitä nyyhkii Niagaran lailla sitä tosiasiaa, että vaakataso kutsuu vielä hetken. Ei, ei FME-karkeloihin. Ei, Opeth ja Entombed saavat tulla toimeen minutta. Ei, Napalmikuolokin saa jäädä. Jos sitä Tiamatin keikalle selviäisi. Jos.