Tiskipöytää ja baaritiskiä

Tiedossa on (taas/ollut) reipas perjantai.

Aamulla on kiva herätä siihen, että suu on täynnä pölyä ja tukka liehuu kuin kasarin musavideossa. Ikkuna on hivuttautunut yön aikana auki, ja tuulikonemainen pölypuhuri sivaltaa suoraan naamalle. Wow. Sitä vesisadetta voisi nyt sitten pukata pari seuraavaa yötä sopivasti siinä aamukolmen ja aamuysin välillä, kiitos. Muuten menee ihan oikeasti hermo.

Kun sitten on kipittänyt korot kopisten eestaas kantakaupunkia, on pölyn peitossa, pelastanut hameensa Marilyn-korkeuksista (ja kuunnellut monenkielisiä rakennusmieskommentteja) ja tuntee itsensä melkoisen viluiseksi.

Illalla pääsee onneksi juhlimaan ystävien kanssa - kunhan saa nyt ensin duunit hoidettua ja kämpän puunattua ja pestyä tonnin hiekkaa hiuksistaan. Puuh.