Good girl gone bad?

Istuskelin kahvilassa odottamassa myöhässä olevaa ystävätärtä ja selailin aikani kuluksi lehtilaatikon sisältöä. Ulkona satoi verkkaisesti lunta, kahvilan puheensorina oli vilkasta ja heleää. Edessä oli lasillinen lattea, ihmisiä kulki niskat kyyryssä ikkunan takana. Huokasin ja avasin umpimähkään uudehkon lehden.

*

Britti-Ellessä oli pieni juttu, joka osui ja upposi. Siinä itsensä kiltiksi ja tunnolliseksi tytöksi luonnehtiva toimittaja pohti "kiltteyden" ja "tuhmuuden" olemusta ja kiltin tytön dilemmaa. Hän pohdiskeli pitkään ja hartaasti pinkokiltteyttään ja sitä, miten kiltteys-tunnollisuuden muurin saisi murrettua.

Ikuinen vastapari, "kiltti" tyttö ja "paha" tyttö, on siinä mielessä mielenkiintoinen, että kumpikaan ei ole "hyvä" vaihtoehto. Kummallakin yhdistelmällä on negatiivinen arvolataus.

Tietyssä mielessä "pahassa" tytössä on pientä kapinallista gloriaa. Hän on se mimmi, joka pokaa kaikki kundit, kulkee pikkuisen liian niukoissa releissä, paskat välittää muiden mielipiteistä, on susi naiselle ja miehelle ja liikkuu "oikean" ja "väärän" rajalla. Esimerkiksi. "Paha" tyttökin voi tehdä parannuksen ja toisaalta osoittaa myös "kiltin" tytön elkeitä. Pehmenemistä. Herkkyyttä. Matkaa kohti Oikeanlaista Naiseutta.

"Kiltti" tyttö on se nyhverö, joka miettii ennen kuin toimii, on kivassa ja naiselle sopivassa työssä, kantaa puolen maailman murheita ja tehtäviä harteillaan, uhrautuu muiden puolesta ja asettaa muiden tarpeet omiensa edelle. Muun muassa. "Kiltissä" tytössä on ahdistavaa ja alistavaa jalustalle asettamista - ja siltä jalustalta pudotaan helposti.

*

Britti-Ellen toimittaja osui mielestäni (omien kokemusteni mukaan) naulan kantaan todetessaan, että kukaan ei menetä gloriaansa, mainettaan ja luotettavuuttaan niin nopeasti kuin "kiltti" tyttö, joka toimii äkkiä, arvaamatta ja yllättäen kuin "paha" tyttö. Tai tekee jotain, joka koetaan Pahaksi ja Vaaralliseksi Hänen Kaltaiselleen Tytölle.

Jos "kiltti" tyttö sattuu vetämään kunnon skumppaperseet ja käyttäytyy "raflaavasti", pokaa Komean ja Vaarallisen kundi frendiensä nenän edestä, kieltäytyy menemästä sukujuhliin, alkaa käydä aiempaa enemmän ulkona, kieltäytyy enää miellyttämästä kaikki ympärillään olevia ja pistää työpaikan äijät tyynesti järjestykseen, joutuu "kiltin" tytön ympäristö paniikkiin ja alkaa arvostella. Osaa "rikkomuksista" voidaan pitää säälittävinä ("Yrittääkös se olla jotain vaarallista, heheh..."), osan suhteen nousee paniikki ("Onko se sekoamassa? Onko se alkkis?"). Mite hyvänsä, ympäristö kokee oikeudekseen ja velvollisuudekseen pelastaa langenneen sisaren maineen, kunnian ja mielenterveyden. Luvassa on jeesustelua ja typeriä argumentteja. Naisroolin ahtaus tulee jälleen selväksi.

*

Minä olen kiltti tyttö. Teen kovasti töitä, omaan hyvin luterilaisen luonteenlaadun ja työmoraalin, haluan tehdä kaiken aina ajoissa, tuppaan olemaan liian kiltti muiden pyyntöjen suhteen ja yritän muutenkin elää ihmisiksi.

Minä sain jokunen vuosi sitten tämän langenneiden naisten kohtelun. Olin muuttanut uudelle paikkakunnalle, jossa oli pikkuisen enemmän minua miellyttävää elämää kuin entisellä. Monet ystäväni, jotka itse olivat elelleet huomattavasti rajumpaa elämää aikoinaan, alkoivat kolmikymppisinä ryhtyä henkisesti ahtaammiksi, joten sain kuulla jatkuvasti "moraalittomasta" elämästäni. Se oli aluksi loukkaavaa. Se oli typerää. Lopulta päätin, etten minä välitä moisesta pikkusieluisuudesta. Ei minun tarvitse.