Suhteellista menoa

Hämmentynyt tuttavani soitti kesken kiireitteni ja pyyteli kovasti anteeksi soittoaan ja häiritsemistä. Eipä hänellä ollut ketään muutakaan, jolle asiasta soittaa, joten ymmärrän häntä paremmin kuin hyvin. Meillä on nimittäin yhteinen ongelma. Tai siis "ongelma". Hän elää tällä hetkellä sen kanssa joka päivä, minä vietän latenttivaihetta.

Tuttavani on elänyt suurimman osan elämästään a) yksin, b) sinkkuna ja c) nauttien omasta ajasta ja tilasta. Ihan niin kuin minäkin nyt.

Nyt tuttavani d) seurustelee nyt pitkästä aikaa e) yrittää luovia oudossa tilanteessa "oikein" ja f) sattuu seurustelemaan vastakohtansa kanssa siinä mielessä, että mies on ollut enimmäkseen parisuhteessa.

Kun hynttyyt lyö yhteen kaksi aikuista, joiden parisuhdehistoria on täysin erilainen, ei olla helpolla tiellä. Olen seurustellut kaksi kertaa pitkän parisuhdehistorian omaavien ihmisten kanssa: toisella oli takanaan kaksi pitkää avoliittoa sekä aktiivinen sinkkuvaihe, toisella taas takanaan hyvin nuorena solmittu avioliitto ja aktiivinen uuden suhteen hakeminen. Minulla oli takanani reilu 10 vuotta asumista solussa, alivuokralaisena ja yksin. Ja enimmäkseen sinkkuna. Kun satuin vielä olemaan kumpaakin miestä nuorempi ja huomattavasti modernimmin kasvatettu, oltiin tässä kombossa monien ongelmien äärellä. Tuttavani on nyt osittain samanlaisessa veneessä.

*

Neiti 38 vuotta on asunut viimeiset 20 vuotta kimppakämpässä veljensä kanssa, solukämpässä monen eri tyypin kanssa, vuokralla yksin, jaetussa vuokrakämpässä äitinsä kanssa ja viimeiset kuusi vuotta yksin pienessä omistusasunnossaan.

Herra 42 vuotta asuu nyt ensimmäistä kertaa elämässään yksin. Opiskeluaikana hän asui solussa, josta muutti ensimmäisen avokkinsa kanssa yhteen. Avoeron jälkeen hän muutti kimppakämppään tuttunsa kanssa, josta siirtyi sitten yhteisasujaksi tulevan aviovaimonsa kanssa. Erottuaan reilu vuosi sitten mies muutti ensimmäistä kertaa omaa asuntoon yksin.

Neiti ja Herra tutustuivat harrastuksen merkeissä Herran eron aikoihin. Herra taisi olla aktiivisempi, Neiti ei ollut kovinkaan valmis aloittelemaan mitään miehen kanssa, joka oli juuri eronnut. Herra oli kuitenkin hurmaava, hauska ja sinnikäs, joten Neiti suostui lähtemään kahville, leffaan ja keikoille. Ja siitä se hiljalleen lähti, vaikka kompastelua tapahtui alusta asti. Kriisiä pukkaa vähintään kerran kuussa edelleenkin.

*

Herra ei oikein ymmärrä neidin tarvetta viettää aikaa yksin, kun Herraa itseään yksinäisyys ahdistaa. Neitiä taas ahdistaa jatkuvasti kyljessä kyhnivä mies. Neidistä on kiva tulla töistä kotiin, ottaa pienet tirsat, käydä salilla, tehdä herkullinen illallinen ja vetäytyä paksun kirjan kanssa ajoissa sänkyyn. Kivaa on viettää myös miehen kanssa aikaa, mutta hänen mielestään omaakin aikaa tarvitaan.

Neitiä nyppii suunnattomasti Herran perinteinen käsitys naisten ja miesten töistä. Herran mielestä miehen ei kuulu osata silittää, ja Herra ei usko Neidin osaavan käyttää iskuporakonetta. Neiti taas on kätevä käsistään, tykkää pitää pienen maailmansa siistinä ja odottaa mieheltä tasapuolista kontribuutiota kotitöihin.

Herra ei ymmärrä, miksi neidin pitää olla niin aktiivisesti yhteydessä ystäviinsä ja perheeseensä. Kyse ei ole narsistisesta mustasukkaisuudesta vaan puhtaasti ällistyksestä. Herran mielestä tässä nyt pitäisi olla enimmäkseen kahden - mutta Neidillä on teatteri-iltaa äidin kanssa, kirjallisuuspiiriä työkaverien kanssa ja juoksulenkit siskon kanssa. Herra harrastaa, mutta viettäisi mieluiten illan television ja Neidin seurassa. Herra suhtautuu myös epäilevästi Neidin miespuolisiin hetero-, homo- ja bi-kavereihin. Mihin niitä tarvitaan, kun hän on kerran olemassa? Herra taas ihmettelee, miksi Neiti ei ole mustasukkainen ex-vaimon suhteen. Neidin mielestä se nyt vain on ex. Joka asuu muun hyvän lisäksi kaukana.

Neiti oli pyörtyä, kun Herra ehdotti vakavissaan alle vuoden tuntemisen jälkeen yhteen muuttamista. Herran mielestä molempien pienet asunnot vain myyntiin ja yhteistä isompaa kehiin. Herran mielestä Neiti ei ole tosissaan, Neiti taas kokee Herran kiirehtivän asioiden edelle.

*

Neiti on elänyt aktiivista yksineläjän elämää: ystävät, sisar perheineen, äiti, harrastukset, veli perheineen, matkustelu, lukeminen, musiikki ja elokuvat ovat täyttäneet vapaa-ajan. Ystävät ja perhe ovat olleet turvaverkko, joka on kantanut aina. Ystävyys- ja perhesuhteita on vaalittu ja arvostettu.

Herra taas on elänyt ilmeisen perinteistä parisuhde-elämää, jossa on ollut oman rutiininsa ja varsin perinteinen työnjako. Kaveripiiri on huomattavasti pienempi, suurin osa on ilmeisesti ollut pariskuntakavereita, joiden kanssa ei enää eron jälkeen ole oltu yhteyksissä. Vanhemmat patistavat uusiin naimisiin, mutta pitkään kaukosuhteessa ollut veli kuulemma käskee opetella olemaan itsekseenkin. Ja on yleensä Herran kiukuksi samaa mieltä Neidin kanssa.

*

Neiti ja Herran käyvät jatkuvaa dialogia ja pyrkivät selittämään toimintaansa ja valintojaan.Minä olen ihaillut ja ihmetellyt heidän kärsivällisyyttään ja ajatellut, että yritteliäisyys kertoo suurista tunteista ja halusta sitoutua, vaikka lähtökohdat ovat todella kaukana toisistaan. Neiti yrittää saada Herran seisomaan parisuhteessakin omilla jaloillaan, ja Herra taas yrittää muokata neidistä vaimomaisempaa. Melkoinen paradoksi. Saapa nähdä, mihin kaikki lopulta johtaa.