Tipuja

Tulipas taas eilen mieleen astellessani kotiin kaupungilta pari tuntia ennen Tuhkimon kotiintuloaikaa...

Mikäpäs tipu sinä olet? ;)

*

Kesän (urbaani) lintubongausopas

Ellun kana (Callina bohemiae)
On huoleton eläjä, joka kuuluu kantturakoipisten heimoon. Ei muni eikä
kotkota. Suo lämpöä harakoillekin. Tavataan yleisesti miltei kaikkialla
maailmassa.

Tipu (Curvi bikini)
Lajin tunnistaa sirosta ja viehkeästä olemuksesta sekä muodokkaista
rinta- ja pyrstölihaksista. Tipun liikehdintä karistaa hiekat
uupuneimmankin kukon silmistä.

Äimänkäki (Cuculus cummastus)
Laji, jolla on suuret silmät sekä suu, joka saattaa olla avoinna vielä
pitkään ääntelyn jälkeen. Ääntelee hämmästyneesti vain yhden tavun: häh?
ilman toistoja. (Turussa on tavattu äimänkäkiä, joiden vastausääntely on
selkeä kui. Porissa tavattavan lajin kutsuääntelynä on tuanoi.)

Viskisieppo (Ballandines preferae)
Kuuluu humalahakuisten heimoon. Syntynyt evoluution tuloksena
kännikalasta. Saapunut Suomeen Pohjanmaan kautta. Ääntelee toistuvasti hik. On pontikan serkku.

WC-ankka (Toiletus putsaeus)
Ääntely matala ja pehmeä prrruuuthsjuumph.

Siipiveikko (Auervarae huijaeus)
On käkien etäinen sukulainen, selkärangattomien alalajeista alhaisin.
Vaeltelee toisinaan viskisieppoparvissa. Hämää lipevällä ääntelyllään
erityisesti sellaisen naaraan, jolla on iso pesämuna.

Selvä pyy (Bona fide)
Kykenee näkemään metsän puilta. Se omaksuu vaivatta suuriakin
tietomääriä ja sillä on ilmiömäinen muisti.

Nostokurki (Vecotin rascas)
Se on lentokyvytön, onttoraajainen, hidasliikkeinen ja voimakas
vaeltaja. Tarvitsee liikkumiseensa ulkopuolista ohjausta.

Uutisankka (Paparazzi nova anatidae)
Laji kuuluu perättömien heimoon. Ääntely ja vaeltelu ennalta
arvaamatonta. Omaa haukan katseen, pöllön kuulon ja kanan muistin.