Viime viikon perjantaina olin Pressiklubissa vieraana Talouselämän päätoimittajan Matti Virtasen ja Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin kanssa. Paskamyrskyksihän se sitten meni ja leimallista heränneelle kritiikille on ollut Saara Särmän antaman esimerkin mukaisesti se, ettei siinä ole asiallista sisältöä, vaan se on ollut lähinnä “Vesa ei vaan tajuu”-tyylistä narinaa.
Esimerkiksi Suomen Kuvalehden toimittaja Aurora Rämö väitti artikkelissaan minun sanoneen, että “on Brunbergin tehtaan ansiota, että Suukkojen nimi vaihdettiin”, ja että ainakaan minulla ei ollut kokemusta kulttuurisesta omimisesta. Ilmeisesti hyvä kaksoisveljeni on ollut esiintymässä siinä Rämön katsomassa ohjelmassa, koska Pressiklubissa sanoin nimenomaan kuluttajien ja markkinamekanismin luoneen Brunbergille kannustimen tuotteen nimen vaihtamiseen. Ja toisekseen, mistäs Rämö tietää mitään identiteettiäni muokanneesta kulttuuriperinnöstä , kun ei viitsinyt vaivautua minulta edes kysymään?
Rämölle myös tiedoksi, että ohjelman aiheena ei ollut vähemmistöjen ohi puhuminen tai se, miksi saamelaiset ovat loukkaantuneet päähineistä. Ei, kyse on filosofisesta keskustelusta siitä, onko kulttuurien edustajilla yksinoikeutta muotoihin, väreihin tai muuhun estetiikkaan? Vastaus on yksiselitteinen “ei”, eikä sen toteaminen vaadi ihmiseltä vähemmistötaustaa.
Ensimmäinen tekosyy kulttuurisesta omimisesta valittamiselle on, että sulkapäähine muistuttaa liikaa intiaanien sotapäähinettä tai pilailupuotirääsy saamenpukua. Saanko minä karjalaisia sukujuuria omaavana suuttua siitä, että joku stadilainen leipoo karjalanpiirakoita, tai herra paratkoon, myy niitä tilittämättä kymmenyksiä minulle, viipurilaisen sotaorvon ja sorretun karjalaisevakon lapsenlapselle? Ilakoiko ei-karjalainen piirakanleipoja meidän karjalaissukujen kokemilla vääryyksillä? Ei, ajatuskin on pähkähullu. Isoäitini olisi nauranut tällaisille houreille, että leipokoot mitä lystäävät, hänen karjalanpiirakoidensa veroisia ne eivät kuitenkaan ole.
Se, että jokin muistuttaa jotain, ei vielä tarkoita yhtään mitään. Ja juuri siksi kreikkalaiset eivät itke verta nähdessään Eduskuntatalon korinttilaispylväät, suomenruotsalaiset eivät pistä pahakseen suomalaisen viettämiä rapujuhlia eikä pohjalaaset valita Jussi-paidasta tutun timanttikuvion eksymisestä ulkomailla valmistettuihin vaatekuoseihin. Minun sulkapäähineeni muistuttaa yhtä paljon natiiviamerikkalaisten kotkansulkapäähinettä kuin burqa muistuttaa roskasäkkiä tai pilailupuotiasuste aitoa saamenpukua. Saat toki itse valita, mutta jos luot kopion ja aidon välille yhteyden, jota niillä ei ole, niin se on sinun ongelmasi. Paskasta ei tule konvehtia vaikka sen käärisi kuinka hienoon kiiltopaperiin.
Toinen feministien argumentti on se, kuinka vähemmistöjä sorretaan ja loukataan “valtakulttuurin” ottaessa vaikutteita muista kulttuureista. Loukkaisiko japanilaisia, ja mistä ihmeen syystä, jos minä kävelisin ympäriinsä Geta-puukengissä? Pitäisikö mongolin repiä herneet nenään, jos seuraavan Pressiklubin alussa Ukkola vetää insertissä eeppiset kurkkulaulut?
Ihmettelen muutenkin tätä feminististä logiikkaa, jonka mukaan naisia alistavan patriarkaalisen kulttuurin ilmentymänä niqab tai burqa ei sorra suomalaista musliminaista, mutta sulkapäähine minun päässäni automaattisesti sortaa jollain toisella mantereella asuvaa ihmistä?
Entäs me armeijan käyneiden miesten vähemmistö, pitäisikö meidän suuttua niille naisille, jotka ovat tulleet vapaaehtoisesti inttiin ja käyttävät tätä etuoikeutettua asemaansa hankkiakseen niitä arvomerkkejä, mitaleita ja muita asepalveluksen symboleita, jotka ovat vuosikymmeniä, jos ei vuosisatoja, kuuluneet miehille? Puhumattakaan nyt naisista, jotka voivat tilata nämä samat symbolit netistä ja käyttää niitä ilman ymmärrystä siitä, mitä asepalvelus oikeasti tarkoittaa ja millainen rasite vähintään puolen vuoden pakkotyö suomalaiselle miehelle on? Rehellisesti sanottuna, aivan se ja sama, minun puolestani voitte vaikka rakentaa talonne ruusukkeista ja kulmaraudoista.
Sama koskee mustaa homo-Mannerheimia, Suomen lippua, etnistä ruokaa, itämaisia taistelulajeja, rastoja tai vaikkapa tätä sinibarettiystäväni Eritreasta minulle tuomaa Afar-kansan puukkoa, guilea, jolla ei kyllä kiehisiä vuole, mutta jonka kanssa varmasti pärjää aavikolla paimentolaishommissa. Minkään kulttuurille tyypillisen symbolin pitäminen tai esitteleminen sen enempää Youtubessa kuin televisiossakaan ei todellisuudessa sorra ketään tai ole keneltäkään muulta pois.
Kolmas puolestaloukkaantujan nolla-argumentti on se, kuinka puheena oleva kulttuurin ilmentymä X on niin kovin tärkeä ja jopa pyhä. Tässä asiassa kristilliskonservatiivisuuden kehitys Suomessa osoittaa oivasti, mikä arvo subjektiivisella kokemuksella pyhyydestä tulee olla.
Esimerkiksi katoliselle kirkolle miehen ja naisen välinen avioliitto on sakramentti, pyhä toimitus, jota säätelevää lakia muutettiin tänä vuonna vedoten nimenomaan kansalaisten tasavertaisiin oikeuksiin. Mitkään vetoomukset avioliiton pyhyydestä, kristittyjä loukkavista homoliitoista, perinteisistä arvoista, miesten ja naisten rooleista tai ydinperhemallin tärkeydestä eivät käyneet argumenteista, vaan konservatiivikristittyjen narinoille naurettiin avoimesti ja niitä pilkattiin häpeilemättä, kuten oikein onkin.
Suomessa uskonnot ovat maallistuneet ja yhteiskunta muuttunut paremmaksi juuri sen takia, että ihmisten pyhyyskäsityksiä on kritisoitu avoimesti välittämättä siitä, millaisia pukamia kritiikki on kulloinkin aiheuttanut. Jos yhdessä asiassa ihmisten pyhinä pitämille asioille voi vapaasti irvailla ja toisessa se johtaa häpeä-, tai jopa vankeusrangaistukseen, niin länsimaisille demokratioille tyypillinen periaate kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta on hävinnyt, ja totalitaristisille yhteiskunnille tyypillinen eugeniikkaan sekä rotuerotteluun perustuva identiteettipolitikointi on voittanut. Siinä maailmassa Helsingin Sanomat voi, ilman pelkoa negatiivisista seurauksista, toimia äänitorvena fantasialle valkoisten heteromiesten tuhosta samalla, kun natsismista, rasismista ja alkuperäiskansojen sorrosta niin huolissaan olevat vasemmistofeministit hurraavat vieressä kuola suupielistä roiskuen.
Ja mihin asti historiaan kulttuurisen omimisen kanssa palataan ja millä perusteella? Riittääkö viimeinen sata vuotta vai mennäänkö aivan kampakeraamiselle kaudelle asti? Voimmeko syyttää filippiiniläistä savenvalajaa kulttuurisesta omimisesta ja haukkua hänet suomalaisten sortohistoriaa ymmärtämättömäksi kusipääriistäjäksi, jos hän koristelee tekemänsä astiat pistoilla, vetää niiden kylkiin viiruja pienellä kammalla tai valaa tekemänsä ruukun suippopohjaiseksi?
Muutenkin saamelaisten ja suomalaisten välinen suhde on vähintäänkin outo. Saamelaisilla on sinällään perusteltu huoli oman kulttuurinsa ja perinteidensä säilymisestä, mutta lääkkeenä tähän ongelmaan he eristäytyvät kulttuurisesti. Suomalaisille on jäänyt enää rooli maksaa alkukantaisten elinkeinojen tekohengittäminen ja kuunnella loputonta jankuttamista menneisyydessä tapahtuneesta sorrosta, johon varsinkaan nuoremmat suomalaiset sukupolvet eivät missään tapauksessa ole kollektiivisesti syyllisiä.
Muutenkin tämä vasemmistolaisten ja feministien huoli kulttuurisesta omimisesta osoittaa lähinnä kaksinaismoraali. Esimerkiksi vapaan markkinatalouden luomassa yltäkylläisyydessä kylpevät vasemmistolaiset kantavat rasistisen ja homofobisen murhaajan, Che Guevaran naamalla koristeltuja paitoja, neukkulippuja ja muuta kommunisti-sosialisti-memorabiliaa noteeraamatta millään tavalla näiden aatteiden kymmeniämiljoonia uhreja ja tragedioita, joista viimeisimpinä öljyrikkaan teollisuusvaltion, Venezuelan, totaalinen romahtaminen sosialistisen reformin seurauksena. Li Andersson voi käydä televisiossa valittamassa sulkapäähineistä ja saamenpuvuista, mutta ei noteeraa kollegansa Hanna Sarkkisen rastoista tai vasemmistoräppäri Palefacen musiikkityylistä, joista molempia pidetään feministisessä filosofiassa malliesimerkkeinä kulttuurisesta omimisesta.
Se Ukkolan pitämä ja puolestaloukkaantujien kuplassa kohun nostanut, sulkapäähine muuten oli tämä sama, joka on tilattu balilaisilta natiivikäsityöläisiltä. Balin bruttokansantuote on vain 9 % Suomen vastaavasta ja se kasvoi viime vuonna reilun 6 %, kiitos vapaan markkinatalouden. Olenko siis häpeissäni kulttuurisen omimisen, eksotisoinnin, kolonialismin tai rasismin takia? En todellakaan. Mutta olen kyllä turhautunut siitä, että minun täytyy selittää maailman korkeimmin koulutetu vasemmistointelligentsialle, miksi markkinatalous vahvistaa kulttuureja ja nostaa ihmisiä köyhyydestä, mutta kulttuurinen eristäytyminen ja puolestaloukkaantuminen taas ei.
Kyse kulttuurisen omimisen konseptin kritisoinnissa on siitä, ettei yhdelläkään kulttuurilla tule olla yksinoikeutta sanoihin, muotoihin, väreihin, ääniin, kuviin tai muuhunkaan immateriaaliin. Jos minä olisin kulttuuristani huolissaan oleva saamelainen, niin haluaisin, että mahdollisimman moni pitäisi kansani päähinettä ja perinnepukuja levittäen samalla kansani tarinaa ja pitäen kulttuuriani hengissä. Ne nunnuka-höpötykset ja muut saamelaisille naureskelut loppuisivat sillä sekunnilla, kun Helsingin katukuvassa näkisi yhtä usein pohjolan vähemmistökulttuurien luomia kuoseja kuin ulkomaisten vaateketjujen sieluttomia rättejä.
Vaihtoehtona on tietysti rakentaa nationalistien ja konservatiivien hengessä muurit kulttuurinsa ympärille, loukkaantua jokaisesta pienestäkin rasauksesta ja katsoa, kun oma kulttuuri pikkuhiljaa näivettyy muun maailman mennessä eteenpäin. Minä en sellaista halua, mutta siihen alkuperäiskansoilla tietysti on oikeus.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mielipide-kotimaa/inkkariraivoa-sananvapautta-ja-eri-keeperia-pressiklubi-kohu-paisui-kuin-aasinhattu/
https://twitter.com/EvaBiaudet/status/916352804675117056
https://www.facebook.com/emmakari1/posts/10154997151335949
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalanpiirakka
https://fi-seiska-cdn-prod.seiska.fi/files/styles/article_page_image_770px_wide/s3/styles/web/2013/03/11/1362986249_0.jpg?itok=v4LDaRkj
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0c/Jussipaita.svg/350px-Jussipaita.svg.png
http://www.freakingnews.com/pictures/14000/Geronimo-George-14302.jpg
http://scontent-sea1-1.cdninstagram.com/t51.2885-15/s480x480/e35/c0.135.1080.1080/13741496_1148715415200082_433483144_n.jpg?ig_cache_key=MTI5NTAyMTExMjEyODUwMjYwOA%3D%3D.2.c
http://s.newsweek.com/sites/www.newsweek.com/files/styles/full/public/2014/07/30/1280px-groupofwomenwearingburkas.jpg
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/46/Niqab.jpg/1200px-Niqab.jpg
https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/sajoksessa_vierekkain_feikkitakki_ja_oikea_saamenpuku/7320627
https://en.wikipedia.org/wiki/Geta_(footwear)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Afarit
http://i.dailymail.co.uk/i/pix/2014/02/12/article-2555821-1B5A59C600000578-803_964x638.jpg
http://katolinen.fi/?page_id=420
https://www.hs.fi/nyt/art-2000005395907.html
https://extras.csc.fi/arctinet/kivikaus/m2/2_3.htm
https://www.ouka.fi/oulu/luuppi/kierikkikeskus
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Ceramic_from_Kierikki.jpg/1200px-Ceramic_from_Kierikki.jpg
https://demokraatti.fi/wp-content/uploads/2016/01/J101582Y-1200x675.jpg
http://www.tamperelainen.fi/sites/default/files/styles/article/public/neo/files/1010242.JPG?itok=1460UsIG
http://www.antaranews.com/en/news/109277/balis-economy-grew-by-624-percent-in-2016
https://tradingeconomics.com/indonesia/gdp-per-capita
https://data.oecd.org/finland.htm
https://www.youtube.com/watch?v=DY1pcEtHI_w
