Voiko jatkossakin olla niin, että vaaleilla valitut päättäjämme voivat itse päättää, kuinka monessa päättäjän roolissa he Euroopan unionissa, Suomessa valtakunnan, maakuntien ja asuinpaikkansa tasoilla toimivat?
Uutisvirtojen tietojen mukaan nuoret kuin vanhemmatkin päättäjät itse arvioivat tämän multirooleissa toimimisen olevan vain itsensä arvioitavissa oleva jaksamiskysymys.
Nuoremmatkin sukupolvet vanhoissa saappaissa.
Liiketoiminnan alalla kyse lienee vertauskuvainnollisesti siitä, että julkisen hallinnon budjettivaroja käytettäessä myyjät ja ostajat ovat todellisuudessa samaan ekosysteemiin kuuluvia.
Verotusneuvos Markku Hirvonen on kiteyttänyt poliittisten päättäjien, lobbareiden, pääomasijoittajien ja virkamiesten hyvin läheiset suhteet oivasti:
”– …torjuvia hankkeita ja aloitteita voidaan virkamieskoneistossa estää. Kyse on siitä, mitä tahoja virkamiehet herkimmin kuuntelevat.
Ministeriöiden virkamiehet tuntevat varsin hyvin erilaisten etujärjestöjen väkeä. He ovat entisiä työtovereita ja käyvät samoissa tilaisuuksissa ja seminaareissa.
Ei siinä tarvitse olla mitään suoraa lahjomista. Siinä vain ymmärretään”, Hirvonen kuvailee.” Lähde: Voima 5/2014 s. 20-22 – Verolaput, olkaa hyvä.
"Entistä useampi meistä tainnut tulla siihen uskoon, ettei äänestämällä voi moneenkaan asiaan Suomessa vaikuttaa. Tässä bloggauksessa pilottikohde 2020-luvun vaalien äänestysaktiivisuuden nostamiselle.
Joten, jos tämä aihe kiinnostaa Sinua, niin on tärkeää, että tämän bloggauksen tarjoama lukukokemus yhdistetään Valtioneuvoston 27.5.2021 tekemään periaatepäätökseen (OM/2021/68). Tuo yllättävän pienelle huomiolle jäänyt periaatepäätös on tehty Suomen ensimmäiseksi kansalliseksi korruptionvastaiseksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi 2021 – 2023. Jonka sisällöstä päästään heti asiaan. Jos niin vain halutaan."
Eikä tuossa kaikki.
Tämä multirooleissa toiminen koskee tasapuolisesti kaikkia eduskuntapuolueiden ministereitä, valtiosihteereitä, kansanedustajia, erityisavustajia ja meppejä.
Eikä tuossa vielä kaikki.
Yllättävää, ettei edes yhden kansanedustajan eduskuntapuolueet (Liike Nyt ja Valta kuuluu kansalle) aja tätä asiaa paremmin julkisuudessa esille! Heillä olisi vähiten menetettävää.
Kuntavaalien aiheiden kerrotään olevan kaikkein lähimpänä äänestäjiä. Kuitenkin yli 40 prosenttia äänioikeutetuista jättää kuntavaaleissa äänestämättä.
Näin kävi myös vuoden 2017 kuntavaaleissa.
Kuntavaalien 2021 äänestysprosenttiluvuksi 70?
Saataisiinko kuntavaaleihin aikaiseksi kunnon pöhinää niin toimien, etteivät kansanedustajat, mepit ja virkamiehet pystyisi asettumaan enää ehdolle? Näin estettäisiin myös heidän loppuun palamisensa, joka johtuu liian useassa eri luottamustehtävässä toimimisessa.
Useiden viikkojen ajan pääministeri Stubb on toistanut, että milloin politiikka ja milloin taas konsensus ovat Suomessa rikki.
Nyt Helsingin Sanomien politiikan ja talouden toimituksen esimies Marko Junkkarin mukaan kyse olikin läpästä! Näin Hesarin pääkirjoitussivulla 15.3.2015.
Stubbin hengennostatusläppä unohtui nopeasti
Mielenkiintosta huomata, että painetussa lehdessä tuo juttu oli otsikoitu "Korpilahden henkeä luodaan."
Mielenkiintoista olisi saada tietää, ketkä kokoomuslaiset taustoittajat ovat tämän takana: "Kokoomuslaiset ovatkin myöhemmin taustoittaneet, että konsensuskritiikki oli lähinnä omalle väelle suunnattu hengennostatusläppä."
Sdp:n ekosysteemeissä taas tuo pääministerin harrastama "hengennostatusläppä" on nostanut raivoisia tunteita. Eläähän sdp ehken eniten korporatismikoneiston suomasta vallasta. Etujärjestöissä, kuin myös epäpoliittisissa kansalaisjärjestöissä ja ay-liikkeessä. Vinkin antajana edellseen keskustan Paavo Väyrynen.
* *
Tuota pääministeri Stubbin johtamaa "konsensus on rikki" hokemaa Helsingin Sanomat 18.2.2015 avasi "Vaalitutkija: Vain skandaali voisi kääntää keskustan kannatuksen" - analyysissään osuvasti näin:
- Suomalaiset rakastavat hyvinvointivaltiota", Grönlund löytää selityksen sille, ettei esimerkiksi pääministeri Alexander Stubbin (kok) entistä oikeistolaisempi tyyli ole purrut vaan pikemminkin pelottanut kansaa.
"Ja miksi hän on arvostellut konsensusta, kun on ilmeisesti tarkoittanut korporatismia?" Tutkija oudoksuu sanavalintaa.
(Åbo Akademin valtio-opin professori, vaalitutkija Kimmo Grönlund)
* *
Oma valistunut veikkaukseni on se, että Suomen todellinen hallintamuoto eli kansallinen korporatismi on niin kovassa asemassa, ettei edes kokoomus sitä uskalla uhmata. Sehän tarkoittaisi myös luopumista finanssi- ja vakuutusalan valtakoneistosta, jota on kiistatta pidetty yhtenä kokoomuksen vahvoista valta-alueista.
Ellei sitten tuon linkin avautuvaa ja hyvin härskiä valtakoneistoa aleta purkamaan kaikkien nykyisten eduskuntapuoluieiden toimesta (kokoomus, sdp, keskusta, rkp, vasemmistoliitto, kd, vihreät, perussuomalaiset ja muutos 2011).
* *
Ja toisaalta on hyvä muistaa.
Se mitä ei virallisen Suomen toimesta tunnusteta olemassa olevaksi. Sitä ei ole olemassakaan. Se mitä ei ole olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.
* *
On sanonta, että ruutia on turha keksiä uudelleen.
Hienoa olisikin, että kokoomuksen lanseeraaman korjausliikkeen ja keskustan "Suomi kuntoon" - ohjelman perustaksi saataisiin nämä kaksi puhetta korporatismista; kaikkien meidän suomalaisten saataville?
Presidentti Martti Ahtisaaren puheet:
Oulussa 28.3.1993
Helsingissä 18.11.1993
- niin kutsuttu "Ystävän kirje"
Unohtamatta keskustan Olli Rehnin; korporatismia käsitellyttä, Oxfordin tohtorinväitöskirjan antia vuodelta 1996.
Kaikkihan ei käy Suomessa kuin Strömsössä. Sitä olen joskus miettinyt, että kuinka isoksi voi kasvaa politiikassa puheiden ja tekojen välinen ero?
Entä virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välinen ero? Siis ennen kuin hiljaisten äänestäjien joukko herää vaatimaan perustuslaillisia oikeuksiaan.
Lakien synty - kirja ilmestyi kaksi viikkoa sitten. Kirjan on kirjoittanut Seppo Konttinen ja kustantanut Siltala. Kirja on mielestäni kirjavuoden 2014 ehdoton tapaus! Siis kirjoissa, jotka käsittelevät yhteiskuntaa ja politiikkaa.
Suomen todellinen valtakoneisto kaikille tutuksi!
Kirjan sisältö romuttaa kaikki ne käsitykset, jotka tämän hetkisissä oppikirjoissa on annettu siitä, että kuinka ja kuka lakeja Suomessa säätää.
Tässä, jos missä on niin sanotuille virallisille ja valtakunnallisille tiedotusvälineille näytön paikka!
Itse kuulin kirjasta ensimmäisen kerran sosiaalisessa mediassa (SM) viime viikolla.
Tästä kustantaja Siltalan linkki (korjattu 24.3.2021), josta löytyy laajempaa kattausta aiheeseen:
Suosittelen lämpimästi kirjaan tutustumista, koska se tullaan todennäköisesti teilaamaan yksisilmäisenä vaalipropagandana tai sitten maan tavan mukaisesti; vaikenemaan totaalisesti.
Sillä kaikki se, mitä virallisen Suomen toimesta ei tunnusteta ei ole olemassakaan. Jolloin sitä, mitä ei ole olemassa ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.
Oma suosikkini, vakaasta vaikenemisesta, tulee tässä Aurinkokuningatar - linkissä. Harmi vain, että sosiaali- ja terveysministerinä toiminut Paula Risikko/kok. laitettiin haluamaan toisiin tehtäviin.
Eikä tässä kaikki.
Pelottavinta tässä kaikessa on mielestäni ollut se, että edes virkeät 25-50 vuotiaat kansanedustajat eivät ole uskaltaneet lähteä kyseenalaistamaan Suomen perustuslain vastaista valtakoneistoa!
Tilannetta lakisääteisten vakuutusten suhteen olen seurannut olosuhteiden pakosta vuodesta 2003 alkaen.
Ja lopuksi.
Aamun uutisvirrassa vilahti tietoa siitä, että politiikkojen vanhempi polvi, kuten Matti Vanhanen, Toimi Kankaanniemi, Kauko Juhantalo ovat asettumassa ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Eikä tuossa mitään, mutta on mielenkiintoista saada kuulla heiltä ja heidän aikalaiskollegoiltaan, että kuinka vuosina 2003-2007 hallitusohjelman ulkopuolelta uitettiin voimaan yksi Suomen historian härskeimmistä lakipaketeista?
Jonka synty vastaa täysin Lakien synty - kirjassa annettuja speksejä. Kuitenkaan tätä tämän linkin takaa löytyvää asiakokonaisuutta ei olla vieläkään tunnnustettu! Joten sitä ei tarvitse korjatakkaan!
Kirjoitin aiemmin juuri ennen juhannusta, tuosta Yleltä tulleesta tv-dokumentistä. Oli mielestäni jo silloin kova juttu. Vaan hautautui kesän helteisiin. Tuntui, että myrskyn silmään joutunut Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen oli sanonut viimeisen sanan. Hänhän on joutunut selvittämään edeltäjänsä ja eläkeläisen Jukka Härmälän toimia. Tämän kertaisen kirjoitukseni tavoite on päästä perille tapauksen saloista.
Asia loppuunkäsitelty. Tilanne kesäkuussa 2013.
Kesäkuussa annettiin Stora Enson taholta vielä toimitusjohtaja Jouko Karvisien nimissä avoin sidosryhmäkirje, jonka luulin päättäneen asian käsittelyn.
Ote toimitusjohtaja Jouko Karvisen sidosryhmäkirjeestä. Kesäkuu 2013.
Vaan nyt syksyn edetessä juttu on ponnahtanut isosti otsikoihin. Mistä kaikesta mahtaakaan olla kysymys? Onko sittenkin tapahtunut väärinkäytöksiä? Tuorein jatkojuttu tuli FST Spotlightista, joka on katsottavissa vielä 24 päivän ajan Yle Areenalta: http://arenan.yle.fi/tv/2016000/
- oikeasta reunasta löytyy tekstityspainike
"Stora Ensos stora hemlighet. Textad. Stora Ensos bokföring ifrågasätts. Men bolaget tiger. Nu kräver aktiespararna att Stora Enso lägger korten på bordet."
Redaktör: Kjell Lindroos. Sändningstid: To 3.10.2013 kl. 21.30 Yle Fem Uppspelad: 1815 gånger ( Går att ses på utomlands )
Osakkeen omistajien tuntoja FST Spotlightin sivulla: "Lägg korten på bordet Stora Enso!"
Toivottavasti nuo osakkeenomistajien vaatimat toimenpiteet käynnistyvät. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala/vihr. on avainasemassa. Tässäkin ajankohtaisessa asiassa.
Tuo Rumpusen Riston uusin kirjoitus ja sen edeltäjä avaavat taustakuviota, joten se kannattaa aiheesta kiinnostuneiden ehdottomasti lukea.
* * * *
Jotenkin voisi olettaa ilmassa olevien tietojen perusteella sitä, että kohina jutun ympärillä jatkuu. Itse toivon, että myös kaupanteon alkupäätä selvitetään, mihin dokumentaatioon ja laskelmiin perustuen tappiolliseksi osoittautunut kauppa aikanaan tehtiin?
Eikä tässä kaikki.
Oliko Consolidated Papers - kaupan selvitystä tekemässä jokin investointipankki tai -pankkiiri? Jos oli, niin minkä niminen ja keitä avainhenkilöitä sieltä löytyykään. Suosittivatko kauppaa vai juoksemaan karkuun?
Olen myös sitä mieltä, että aina kun kovan luokan liikejuristit laitetaan tutkimaan jotain mahdollista väärinkäytösasiaa, niin tilaajan haluamaan lopputulemaan yleensä päästään aina. Selvityksen toimittaminen pelkästään Finanssivalvontaan tuntui oudolta. Toivottavasti se saadaan myös Stora Enson kautta jakoon suomeksi.
Sillä tuossa tuoreimmassa FST Spotlightin dokumentissa tutkija ja metsäteollisuuden asiantuntija Jakob Donner - Amnell toteaa, että Finanssivalvonnan toimivaltaan eivät liity verotukseen eikä kirjanpitolakiin liittyvät valvonta-asiat. Jos tuo pitää paikkansa, niin asiaahan on vasta tutkittu turvallisessa ja omassa sisäpiirissä.
Tämä keskuskauppakamarin antama päätös saanee toivottavasti oman huomionsa, kun asiaa selvitellään eri kanteilta tarkasteluna lisää.
Stora Enson tekemät osakkeiden takaisinostot olivat laittomia.
Itse olen täysi amatööri arvioimaan, miten vakavasta asiasta on kysymys. Osakkeen hintaan ja siten osakkeen omistajien omistuksen arvoon tuolla on ainakin vaikutuksensa. Jos nyt rahamaailman saloista jotain ymmärrän.
* * * *
Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että perussuomalaisten riveistä löytyy halua ja taitoa selvittää asiaa lisää.
Mielenkiintoista olisikin, jos saatavilla olevat aineistot annettaisiin esimerkiksi perussuomalaisten riveistä löytyvien rautaisten talouden ja verotuksen asiantuntijoiden avoimeen käyttöön....
Kuin myös mielellään muidenkin puolueiden asiantuntijoiden, jotka haluavat olla selkeyttämässä, mielestäni erittäin merkittävää, yhteiskunnallista asiakokonaisuutta. Minkälaisen lausuman muuten verottaja tästä jutusta antaisi? Entä valtion omistajaohjausta hoitava Solidium?
* * * *
Sitten muutamia lisäosumia aiheesta FST Spotlight sivustolta. Jos joku huomaa näistä jutuista suomeksi - napin, niin vinkatkaa kohteliaimmin kommenttiosioon. Toivotaan siten, että tämän jutun tarkastelu eri kanteilta katsottuna ei juutu kielimuuriin:
”Stora Enso ei ole jakanut osinkoja laittomasti. Kenelläkään ei ole syytä kyseenalaistaa Stora Enson taloudellisen raportoinnin todenmukaisuutta. Hallitus korostaa, että Stora Enson nykyjohdolla on hallituksen täysi tuki sekä sen korjatessa menneisyydessä mahdollisesti tapahtuneita virheitä että sen tänä päivänä johtaessa yhtiötä vastuullisesti ja harkitusti.”
Yhteenvedon ovat laatineet laamanni, asianajaja Tomas Lindholm Lindholm Wallgren Asianajotoimisto Oy:stä sekä asianajaja Nina Isokorpi ja asianajaja Vesa Rasinaho Roschier Asianajotoimisto Oy:stä. Yhteenvedossa käsiteltävät aiemmat selvitykset on tehnyt pääosin Tomas Lindholm yhteistyössä yhtiön omien sekä ulkoisten asiantuntijoiden kanssa. Yhteenveto on toimitettu myös Finanssivalvonnalle.
Vaan kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia. Joten toivotaan, että raporttipötkäle saadaan Storan Enson toimesta jakoon myös suomen ja ruotsin kielellä. Myöhemmin myös paperille painettuna ja Storan Enson kautta toimitettuna. Ainakin kaikille aiheesta kiinnostuneille osakkeenomistajille Suomessa ja Ruotsissa.
Ja kun päivittelyni aiheen ympärillä päättyy, niin kello on 20:26 ja päivämäärä 9.10.2013
* * * *
Päivittely jatkuu - 10.10.2013 kello 8:50 alkaen
Hakukoneilta ei näköjään aina löydy tietoa heti. Vaan tässä seuraavassa Yle uutisessa tehty "virhe" jo myönnetään. Tosin summaa ei kerrota. Ja kenen laariin vaikuttavuudet ovat valuneet? Ja kuinka kauan?
Metsäyhtiön mukaan kirjanpitoa on täsmennetty, jottei inhimillinen erhe voisi enää toistua. Ketään yksittäistä työntekijää ei olisi Stora Enson mukaan oikein viedä vastuuseen – joskin epämääräisyyksistä julkisesti kertonut Gerard Goodwyn sai potkut.
Metsäyhtiö Stora Enson maajohtaja kuvaa toistunutta virhettä kirjanpidossa "inhimilliseksi".
– Se oli inhimillinen virhe, joka lähti pienenä liikkeelle ja toistui ikään kuin vuosittain. Se ei ollut mikään suuri kertaluontoinen virhe, maajohtaja Lauri Peltola sanoo Yle Uutisille.
Mikäli paljastuu, että virheen kooksi varmentuu yli miljardi euroa, niin kyseessä on Suomen teollisuus- ja taloushistorian yksi isoimmista rikoksista. Ainakin toistaiseksi.
* * * *
Joten mielenkiintoiseksi menee. Tiedonvälityksen ja journalismin kilpailutilanteen ja luotettavuuden kannalta katsottuna. Tämä Helsingin Sanomat 8.10.2013 juttu herättää enevässä määrin ihmetystä? Miksi Gerard Goodwyniin ei Helsingin Sanomien taholta uskottu? Olihan hän kuitenkin konsernilaskennan ammattilainen, joka suuren yleisön käytettövissä olevien tietojen valossa vain hoiti ammattiaan ja yritti sitkeästi oikaista itse asiaa eli toistuvaa virhettä kirjanpidossa organisaation sisällä. Josta hän taas tv-dokumentista saatujen tietojen valossa oli asemansa takia rikollisoikeudessa vastuussa Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Entä miten on mahdollista, etteivät tilintarkastusta suorittavat yhtiötkään huomaa tällaisen koko luokan virhettä?
"Goodwynin mielestä erotus oli monta miljardia euroa."
Monenlaisia motiiviepäilyjä leijuukin nyt ilmatila sakeana. Vaikka tällä asialla ei ole kuulemma merkitystä. Niin heitänpähän avoimen kysymyksen ilmoille. Kenen paperitehtaan paperille Helsingin Sanomat on painettu, esimerkiksi vuosien 2000 - 2013 aikana? Entä Sanomat konsernin muut paperilehdet? Esimerkiksi Iltasanomat?
Sillä. “Tiedotusvälineellä ei ole arvokkaampaa pääomaa kuin se, että siihen voi luottaa.” Julkisen sanan neuvoston (JNS) puheenjohtaja Risto Uimonen HS 11.7.2012.
Jotenkin ei välttyä sellaiselta ajatukselta, että tässä tapauksessa on ainakin yhden kirjan ja elokuvan ainekset kasassa. Myös suomalaisten tiedotusvälineiden lähihistoriassa on mielestäni paljon avattavaa.
Ensin alkuun ihmettelin, mistä mahtaa olla kysymys. Sitten alkoi tämä seuraava juttu loksahtelemaan kohalleen.
Joten, jos hauska ja ajankohtainen kirjallisuus kiinnostaa, niin tämä kirjatraileri kandee kattoo jossain vaiheessa. Tämän seuraavan tekstiosuuden lähteenä on Iltasanomien nettisivusto. Siellä ollut nettilinkki tökki jostain syystä koko ajan, joten tässä on linkkaus YouTubeen (pituus 2:18).
Tämä on harvinaisuus - kirjasta tehty videotraileri: Veli-Pekka Hännisen Hämärämies
Tällaista herkkua näkee harvoin. Uutuuskirjasta on tehty videotraileri, joka ei sinänsä liity kirjaan lainkaan, vaikka sen hengessä meneekin. Videon pääosassa on Pirkka-Pekka Petelius.
Video on tehty Veli-Pekka Hännisen uutuuskirjasta Hämärämies. Trailerin kertomus ei ole kirjasta, mutta se on tehty samassa hengessä kirjan kanssa.
Lähde: Wsoy - Hämärämies, Vepe Hänninen
Hämärämies kirja porautuu rakennusalalla rehoittavan harmaan talouden ytimiin. Kirja yrittää ansiokkaasti selvittää muun muassa:
Onko; 5 euron tuntipalkkaa saavista, ei-suomalaisista tullut rakennusalalla vakiintunut maan tapa? Eikö tällekkään tilanteelle voida mitään?
Ketkä kokonaiskuviota pyörittävät ja siitä hyötyvät eniten?
Miten sujuvat Laulumaan Rekon; vähintäänkin, värikkääseen rakkauselämään ja perhesuhteisiin liittyvät kuviot?
Tiesitkö jo tämän? Hännisen Vepen ensimmäinen; vakuutusalan ytimiin porautunut, Minä, vakuutusetsivä on nyt saatavilla myös pokkariversiona.
Molemmat kirjat löytyvät saataville, esimerkiksi tästä linkistä
