Voiko jatkossakin olla niin, että vaaleilla valitut päättäjämme voivat itse päättää, kuinka monessa päättäjän roolissa he Euroopan unionissa, Suomessa valtakunnan, maakuntien ja asuinpaikkansa tasoilla toimivat?
Uutisvirtojen tietojen mukaan nuoret kuin vanhemmatkin päättäjät itse arvioivat tämän multirooleissa toimimisen olevan vain itsensä arvioitavissa oleva jaksamiskysymys.
Nuoremmatkin sukupolvet vanhoissa saappaissa.
Liiketoiminnan alalla kyse lienee vertauskuvainnollisesti siitä, että julkisen hallinnon budjettivaroja käytettäessä myyjät ja ostajat ovat todellisuudessa samaan ekosysteemiin kuuluvia.
Verotusneuvos Markku Hirvonen on kiteyttänyt poliittisten päättäjien, lobbareiden, pääomasijoittajien ja virkamiesten hyvin läheiset suhteet oivasti:
”– …torjuvia hankkeita ja aloitteita voidaan virkamieskoneistossa estää. Kyse on siitä, mitä tahoja virkamiehet herkimmin kuuntelevat.
Ministeriöiden virkamiehet tuntevat varsin hyvin erilaisten etujärjestöjen väkeä. He ovat entisiä työtovereita ja käyvät samoissa tilaisuuksissa ja seminaareissa.
Ei siinä tarvitse olla mitään suoraa lahjomista. Siinä vain ymmärretään”, Hirvonen kuvailee.” Lähde: Voima 5/2014 s. 20-22 – Verolaput, olkaa hyvä.
"Entistä useampi meistä tainnut tulla siihen uskoon, ettei äänestämällä voi moneenkaan asiaan Suomessa vaikuttaa. Tässä bloggauksessa pilottikohde 2020-luvun vaalien äänestysaktiivisuuden nostamiselle.
Joten, jos tämä aihe kiinnostaa Sinua, niin on tärkeää, että tämän bloggauksen tarjoama lukukokemus yhdistetään Valtioneuvoston 27.5.2021 tekemään periaatepäätökseen (OM/2021/68). Tuo yllättävän pienelle huomiolle jäänyt periaatepäätös on tehty Suomen ensimmäiseksi kansalliseksi korruptionvastaiseksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi 2021 – 2023. Jonka sisällöstä päästään heti asiaan. Jos niin vain halutaan."
Eikä tuossa kaikki.
Tämä multirooleissa toiminen koskee tasapuolisesti kaikkia eduskuntapuolueiden ministereitä, valtiosihteereitä, kansanedustajia, erityisavustajia ja meppejä.
Eikä tuossa vielä kaikki.
Yllättävää, ettei edes yhden kansanedustajan eduskuntapuolueet (Liike Nyt ja Valta kuuluu kansalle) aja tätä asiaa paremmin julkisuudessa esille! Heillä olisi vähiten menetettävää.
Kuntavaalien aiheiden kerrotään olevan kaikkein lähimpänä äänestäjiä. Kuitenkin yli 40 prosenttia äänioikeutetuista jättää kuntavaaleissa äänestämättä.
Näin kävi myös vuoden 2017 kuntavaaleissa.
Kuntavaalien 2021 äänestysprosenttiluvuksi 70?
Saataisiinko kuntavaaleihin aikaiseksi kunnon pöhinää niin toimien, etteivät kansanedustajat, mepit ja virkamiehet pystyisi asettumaan enää ehdolle? Näin estettäisiin myös heidän loppuun palamisensa, joka johtuu liian useassa eri luottamustehtävässä toimimisessa.
Teinikielellä Liike Nyt on kuulemma ristitty Joo Joo Kohta - liikkeeksi. Mahdollisuuksia on siis vaikka mihin.
Vapaata äänestäjäpotentiaalia Suomessa piisaa. Jos Suomessa on 4,4 miljoonaa äänioikeutettua, niin äänestämistään miettivien 37 prosenttia on 1,6 miljoonaa!
Keskustan todellinen kannatus jo alle 10 prosentin!
Aika näyttää; kenen asialla Nyt Liikkeen toimijat ovat? Keulahahmojen menneisyyden likasankoja tongitaan varmasti jatkossakin, joka on perinteisesti ollut merkki siitä, että uusien toimijoiden valtaan nousua pelätään tosissaan. Joten tässä yksi avoin palaute- ja kannustusviesti Liike Nyt – liikkeen käynnistäjille, jotka ovat joutuneet aikamoisen median moukaroinnin kohteeksi.
Tämä pienten ihmisten verkoston palaute on vapaasti kopioitavissa ja jaettavissa edelleen; itse kunkin omissa verkostoissa. Lämmin kiitos avustasi.
* * * *
”Kenellä todellinen valta on? Mihin perustuen? – Suomalaisen oikeusvaltion toteutuminen tosielämässä?”
”Ensi alkuun. Ei ehken kannata puhua muutoksista ja uudistuksista. Muutokset ja uudistukset voivat olla myös huonoon suuntaan meneviä. Kannattaisi puhua korjauksista tai parannuksista, johonkin pitkäkestoiseen ja yhteisesti jo tunnustettuun ongelmakohtaan. Toimivan ratkaisumallin pohjalta. Esimerkiksi ”Saattaen vaihdettava” – toimintamallin tapaan (https://suomi2017.wordpress.com/2017/12/21/mobiiliflaijeri-numero-3/).
Sitten eteenpäin.
Teillä on olemassa tarjolla selkeä ja helkkarin isokokoinen yhteiskunnallinen ongelma, jota kansanedustaja Harkimo on pitänyt ansiokkaasti esillä. Liittyy ensi vaiheessaan eduskunnalle 18.4.2018 jätettyyn kansalaisaloitteeseen (https://suomi2017.wordpress.com/2018/04/19/kansalaisaloite-2837-eduskuntaan/) koskien vakuutuslääkäreitä ja tapaturmalakia.
Potentiaalinen äänestäjäjoukko on tuohon kansalaisaloitteeseen liittyen; määrältään
600 000 äänestäjää! Yhteiskunnallinen ongelma koskee lakisääteisiä ja vapaaehtoisia vakuutuksia, kun ihminen vammautuu tai sairastuu pysyvästi. Vakuutusten mukaiset korvaukset ja kuntoutukset eivät toteudu ja kafkamaisten kyykytysten kohteeksi joutuneet ihmiset musertuvat pikku hiljaa tuonen porteille.
Samoin kuin vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöille kuuluvat korvaukset (https://suomi2017.wordpress.com/2014/05/16/hitaan-syoksykierteen-malli/) kaatuvat jatkossakin Kelan ja kaupunkien sekä kuntien sosiaalitoimien kustannettaviksi. Jolloin mahdolliset sote – uudistuksen säästöt on syöty nopeasti. Etukäteen.
Eikä tuossa 600 000 äänestäjän potentiaalissa kaikki.
Jos tarkasteluun otetaan mukaan 1990-luvun pankkikriisin kyykytetyt yrittäjät perheineen ja takaajineen, niin aletaan olla HUOM! yhden miljoonan äänestäjän potentiaalissa!
Tässä isossa yhteiskunnallisessa ongelmassa (https://suomi2017.wordpress.com/2016/07/13/pankkien-panttivangit/) on myös kyse perustuslakiin pohjautuvasta oikeusvaltio perustasta ja oikeusvaltioperiaatteiden toteutumisesta tosielämässä. Avainkysymys kyseisessä asiakokonaisuudessa on se, että kuinka monta kertaa ja kuinka monelta velallisilta ja takaajilta; 1990-luvulta lähtöisin oleva velkaa korkoineen voidaan periä yhä uudelleen? Sekä miksei pankkien tarvitse näyttää alkuperäisiä velkakirjoja ja niihin kohdistuvia lyhennyksiä velallisille itselleen?
Eikä tuossa yhden miljoonan äänestäjän potentiaalissa vielä kaikki.
Kyse on 1990-luvulta käynnistyneestä hiljainen vallankumous – prosessista (https://suomi2017.wordpress.com/2018/03/08/kansanvalta/), jossa pankkien ja vakuutusyhtiöiden eli finanssi- ja vakuutusalan asema muutettiin, pikku hiljaa myös lainsäädännössä ylivertaiseksi. Mitä uskomattominta. Ylin valtiojohto, työmarkkina- ja etujärjestöjen johtajien kanssa yhdessä toimien!
Joten, jos nämä mätäpaiseet avaatte ja tuotte pitkäkestoiseen julkiseen keskusteluun, niin tuon paineenluonnin jälkeen päättäjät saattavat joutua tekemään joitakin todellisia korjauksia. Varsinkin, jos ulostulonne ovat selkeällä Liike Nyt – ratkaisumallilla varustettuja.
Viestinnällisesti aika on haastava.
Säksättävän; sähkösanomatyyppisen viestinnän aikana hyväkin idea hautaantuu massiiviiseen uutisvirtaan. Voisiko ratkaisu olla yhteiskunnallisten ongelmien isoa kuvaa kiteyttävät mobiiliflaijerit? Joka on kuin luotu mobiiliajan tiedonlevitykseen. Tiukka paketti tietoa luettavaksi ja kerrattavaksi, ei häiritseviä ääniä eikä pirullisia pop – up ikkunoita.
Toinen ongelma se, että mikä on minulle iso yhteiskunnallinen ongelma; on jollekin toiselle leipäpuu tai hillotolppien viidakko.
Perustuslakiin, oikeusvaltion perustaan ja oikeusvaltioperiaatteiden toteutumiseen liittyen Teille yksi kysymys? Minkälaisen Oikeusvaltio Suomi 2018 – tilannekuvakatsauksen Te kirjoittaisitte?
Tässä tilannekuvaa parilta edelliseltä vuodelta. Lähestymiskulma on sen kuuluisan pienen ihmisen, jonka olemassa olo muistetaan aina ennen vaaleja.
Voimia ja rohkeutta toimiinne, koska tuon yhden miljoonan suuruisen äänestäjäpotentiaalin tavoittaminen ja aktivoiminen yhteiseen toimintaan edellyttää sitä, että uskallatte purra niitä käsiä, jotka ovat Teitä vuosikymmenten ajan ruokkineet.”
Ystävällisin terveisin
Yksi pieni ihminen
p.s.
Vain yhdessä yli puolue-, aate-, etujärjestö-, media- ja yhdistysrajojen toimien; voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Vaikka monesta yksittäisestä asiasta oltaisiinkin; täysin eri mieltä.
