Rapsakkata

Lyhyitä ja nopeita. Väliin vähän pitempiäkin. Elämän eri alueilta.

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on vaalirahoittajat.

Eduskunta III dokumenttinäytelmä

Kolmiosaisen sarjan viimeinen. Eduskunta 3 - dokumenttinäytelmä ei jätä ketään kylmäksi.

Näytelmän sisältö on aikamoisen jytäkkä!
Näytelmän sisältö on aikamoisen jytäkkä!

Näytelmän käänteistä herää kysymys ja jos toinenkin? Miksei tästäkään ole median toimesta meille kerrottu? Eikö politiikoilla ole enää valtaa? Mitä kaikkea on jo sovittu, mutta meille ei ole vieläkään kerrottu? Suomessa ja EU:ssa tehtyinä.

Entistä useamman nähtyä Eduskunta 3:sen, niin kuhinaa syntyy varmasti vallan huipulla. Kuin myös katu- ja ruohonjuuritasolla. Tervetullutta sellaista.

Liput tuntuvat menevän nyt kuumille kiville.

Varsinkin, kun lopullisen näytelmän nähden toimittajien; hyvin pureksittuja arvosteluja alkaa olla saatavilla. Puolesta ja vastaan.

* *

Lisätietoa Eduskunta 3 dokumenttinäytelmästä Ryhmäteatterin nettisivuilta:
http://www.ryhmateatteri.fi/esitykset/eduskunta_iii
– esitysten aikataulut ja lippujen ostaminen

ja Facebookista:
https://www.facebook.com/Ryhmateatteri
– eri tiedotusvälineissä olleita tekijöiden haastatteluja ja näytelmän arvioinnit.

* *

Entä näitkö aiemman? Eduskunta 2 - dokumenttinäytelmän vuonna 2012? Sehän käsitteli Suomen todellista hallintamuotoa; korporatismia. Jättimäisten eläkeyhtiöiden kautta. Joita hallinnoivat, parhaillaan pääministeri Sipilän hallituksen kovassa kurmutuksessa olevat, työmarkkinaosapuolet.

Mielenkiintoista seurata kaatuuko kansallinen korporatismimme? Ja jos kaatuu, niin mitä sen tilalle? Viimeinkin aitoa; perustuslakiin pohjautuvaa parlamentarismia? Vaiko vain tiettyjen etujärjestöjen hallinoimaa, jota myös fasismiksi kutsutaan.

← Kansanäänestys 2017
Korporatismi kaatumassa?
Julkaistu syyskuu 23, 2015

Vaiko kovenemassa? Yhteiskuntasopimuksen kautta tapahtunut tykitys Suomen todellista hallintamuotoa eli korporatismia kohtaan on ollut viime kuukausina kova. Tykitys pelkästään korporatismin yhtä osapuolta; ay-liikettä eli työntekijäpuolen ammattijärjestöjä kohtaan on ollut saatanallisen massiivinen.

Ketkä tapahtumia ohjaavat ja aikatauluttavat? Entä käsikirjoittavat? Yksi avoin veikkaus tulee tästä linkistä

Lue kohteliaimmin lisää linkistä:
https://suomi2017.wordpress.com/2015/09/23/korporatismi-kaatumassa/


Pääministerin vaalirahoittajat  5

Tämän vaalirahoitus bloggauksen olen tähdännyt ulottuvaksi yli puolue- ja aaterajojen. Avoimuus vallatakoon alaa myös vaalirahoittajien avoimessa kertomisessa.

Helsingin Sanomat kirjoitti lauantaina 10.1.2015 otsikolla - Tarasti aistii jo kevään vaalit. Toimittaja Marjukka Liitenin koko sivun jutussa todetaan muun muassa seuraavaa:

Tarastin johdolla syntyi vaalirahakohujen jälkeen nykyinen laki vaalirahoituksesta. Siihen valmistelee nyt pieniä viilauksia työryhmä, jossa Tarasti on asiantuntijana.

"Vaalirahoituslakiin olen tavattoman tyytyväinen, sillä se on toiminut varsin hyvin. Tärkeintä on, että kaikki tieto rahoituksesta tulee julkisuuteen", Tarasti kiittelee mutta tunnustaa, ettei mikään laki ole täydellinen.

"Ainahan on mahdollista, että annetaan vääriä ilmoituksia, mutta toisaalta Valtiontalouden tarkastusvirasto voi vaatia lisää tietoja uhkasakon varjolla."

* *

Sitten nopea leikkaus uusimman Hymy lehden kanteen.

"Stubbin rahoittajista tunnetaan vain joka kolmas - vaalikassaan neljännesmiljoona"
"Stubbin rahoittajista tunnetaan vain joka kolmas - vaalikassaan neljännesmiljoona"

Joten toivotaan, että vaalirahoittajakuviot saadaan viimeistään helmikuun aikana auki ja kaikkien kiinnostuneiden tietoon. Yli puolue- ja aaterajojen ylittyvänä. Esimerkiksi aikaväliltä 2000 - 2015.

Nimittäin pääministeri Stubbin puoluekollega, nykyinen Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Jyri Häkämies näytti mallia omalla vuoden 2011 eduskuntavaalien rahoitusilmoituksellaan. Vaalirahoituksen uusi avoimuus standardi on jo olemassa?

Lisää tästä Suomi 2017 "Eduskuntavaalit 2011 – eduskunnan puhemiesten vaalirahoittajat taas piilossa" - linkistä.


Lakien synty oppikirjaksi?  1

Kaikkihan ei käy Suomessa kuin Strömsössä. Sitä olen joskus miettinyt, että kuinka isoksi voi kasvaa politiikassa puheiden ja tekojen välinen ero?

Entä virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välinen ero? Siis ennen kuin hiljaisten äänestäjien joukko herää vaatimaan perustuslaillisia oikeuksiaan.

Lakien synty - kirja ilmestyi kaksi viikkoa sitten. Kirjan on kirjoittanut Seppo Konttinen ja kustantanut Siltala. Kirja on mielestäni kirjavuoden 2014 ehdoton tapaus! Siis kirjoissa, jotka käsittelevät yhteiskuntaa ja politiikkaa.

Suomen todellinen valtakoneisto kaikille tutuksi!
Suomen todellinen valtakoneisto kaikille tutuksi!

Kirjan sisältö romuttaa kaikki ne käsitykset, jotka tämän hetkisissä oppikirjoissa on annettu siitä, että kuinka ja kuka lakeja Suomessa säätää.

Tässä, jos missä on niin sanotuille virallisille ja valtakunnallisille tiedotusvälineille näytön paikka!

Itse kuulin kirjasta ensimmäisen kerran sosiaalisessa mediassa (SM) viime viikolla.

Tästä kustantaja Siltalan linkki (korjattu 24.3.2021), josta löytyy laajempaa kattausta aiheeseen:

LAKIEN SYNTY.... Seppo Konttisen uusin kirja

Suosittelen lämpimästi kirjaan tutustumista, koska se tullaan todennäköisesti teilaamaan yksisilmäisenä vaalipropagandana tai sitten maan tavan mukaisesti; vaikenemaan totaalisesti.

Sillä kaikki se, mitä virallisen Suomen toimesta ei tunnusteta ei ole olemassakaan. Jolloin sitä, mitä ei ole olemassa ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Oma suosikkini, vakaasta vaikenemisesta, tulee tässä Aurinkokuningatar - linkissä. Harmi vain, että sosiaali- ja terveysministerinä toiminut Paula Risikko/kok. laitettiin haluamaan toisiin tehtäviin.

Eikä tässä kaikki.

Pelottavinta tässä kaikessa on mielestäni ollut se, että edes virkeät 25-50 vuotiaat kansanedustajat eivät ole uskaltaneet lähteä kyseenalaistamaan Suomen perustuslain vastaista valtakoneistoa!

Tilannetta lakisääteisten vakuutusten suhteen olen seurannut olosuhteiden pakosta vuodesta 2003 alkaen.

Ja lopuksi.

Aamun uutisvirrassa vilahti tietoa siitä, että politiikkojen vanhempi polvi, kuten Matti Vanhanen, Toimi Kankaanniemi, Kauko Juhantalo ovat asettumassa ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Eikä tuossa mitään, mutta on mielenkiintoista saada kuulla heiltä ja heidän aikalaiskollegoiltaan, että kuinka vuosina 2003-2007 hallitusohjelman ulkopuolelta uitettiin voimaan yksi Suomen historian härskeimmistä lakipaketeista?

Jonka synty vastaa täysin Lakien synty - kirjassa annettuja speksejä. Kuitenkaan tätä tämän linkin takaa löytyvää asiakokonaisuutta ei olla vieläkään tunnnustettu! Joten sitä ei tarvitse korjatakkaan!


Lobbarit Brysselin  1

Kaksi viikkoa kuulunut ja tämä mainio dokumentti "Brysselin lobbarit" tuntuu jääneen aika pahasti pimentoon. Ainakin julkisesta keskustelusta.

Onko avoin ja läpinäkyvä valtakoneisto tosielämässä mahdollinen?
Onko avoin ja läpinäkyvä valtakoneisto tosielämässä mahdollinen?

Jos erilaiset valtakoneistot kiinnostavat, niin tässä on kyllä upeasti toteutettu paketti:

Euroopan unionin kulisseissa käy kiivas kuhina: Brysselissä työskentelee kaikkiaan yritysten, järjestöjen ja valtioiden palkkaamaa 15 000 lobbaajaa. He yrittävät saada aikaan taustaorganisaatioilleen mieleisiä päätöksiä. (U)

Esitetty: Ma 25.8.2014 klo 23.15 Yle TV1
Katsottu: 1484 kertaa ( Katseltavissa vain Suomessa )

http://areena.yle.fi/tv/1768957

* * * *

Varsinkin jos dokumentin antia vertaa, tähän virallisen, Suomen tavoitteeseen vuodelta 2006:

Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoitteena avoin ja tehokas unioni

Suomi haluaa kaudellaan puuttua unionin ydinongelmaan, sen vähentyneeseen oikeutukseen kansalaisten silmissä.

Suomi katsoo, että unionin tarpeellisuuden osoittaminen onnistuu parhaiten tekemällä tehokasta lainsäädäntötyötä ja hoitamalla myös unionin muut tehtävät tehokkaasti.

Siksi Suomi panostaa erityisesti avoimeen ja tehokkaaseen toimintatapaan.

Avoimuuden lisääntyminen unionin toiminnassa näkyy erityisesti neuvoston istuntojen avautumisena kansalaisten seurattavaksi internetin kautta.

Suomen tavoitteena on myös unionin lainsäädäntötyön laadun parantaminen.

Tähän sisältyvät sekä säädösten vaikutusten selvittäminen että selkeyden parantaminen.

Lähde: eu2006.fi