Suhteisiinhan elämä pitkälti perustuu. Niin verkossa kuin tosielämässä. Olemme aina eläneet uusien tapahtumien keskellä, mutta yhteismitallisesti niitä on vaikea väliin huomata, kun olemme entistä riippuvaisempia tiedonvälityksestä. Varsinkin yhteiskunnallisesti asioiden suhteen. Mitä meille kerrotaan ja mitä taas ei?
Samalla kun niin sanotun virallisen journalismin alalla tapahtuu ja rytisee koko ajan, niin tarjolle tulleita tiedonvälityksen tyhjiä aukkoja on tullut täyttämään uusia yrittäjiä. Niistä Kauppalehti kertoi 14.7.2016 raflaavasti näin.
Ajan henki vie lobbaustoimistojen suuntaan.
Pohjoisranta on alan toiseksi suurin toimisto. Sen myyntikate laski viime vuonna 1,7 prosenttia 4,7 miljoonaan euroon ja liiketulos putosi 816 000 euroon.
Toimitusjohtaja Jouni Heinosen mukaan ongelmia aiheuttaa voimakas hintakilpailu: jokaista kilpailutusta on mahdoton voittaa.
”Hinnat ovat välillä ihan poskettoman huonoja. Emme halua lähteä sellaiseen mukaan, ja se on varmasti yksi laskua selittävä tekijä”, Heinonen sanoo.
Lisäksi Heinonen huomauttaa monen kilpailijan tarjoavan palveluita Pohjoisrantaa laajemmin. Sekin aikoo laajentaa palvelutarjontaansa tänä syksynä, mutta Heinonen ei vielä kerro asiasta tarkemmin.
Lähde: Kauppalehti 14.7.2016 - Ellun Kanat ja Miltton vetävät viestinnän kiitoa
Peli on tuollakin alalla kovaa, mutta Kauppalehdenkin jutun mukaan ilmeisen erittäin kannattavaa? Vaan mitä nuo jutussa mainitut laajemmat palvelut mahdollisesti ovat? Mitä kaikkea, millä keinovalikoimilla ja keiden toimesta niitä tarjotaan? Miksi lobbausta vältellään sanana entistä kiivaammin?
Yksi näkökulma tästä Suomi 2017 - blogin artikkelista:
← Pankkien panttivangit Lobbaustoimistot
Julkaistu heinäkuu 19, 2016
by Suomi 2017 - Suomi 2.0
Yksi vähälle huomiolle jäänyt vaikuttajaryhmä tulee päivänvaloon tässä artikkelissa. Isolla rahalla toimivat lobbaus- ja viestintätoimistot, jotka olivat erittäin vahvasti edustettuina viime viikolla vuoden 2016 SuomiAreena – tapahtumassa Porissa. Varhaisesta aamusta myöhäiseen yöhön. Kuin myös koko SuomiAreena – tapahtumaa seuranneen viikonlopun Porin Jazzeissa. Sen VIP-alueilla.
Kolmiosaisen sarjan viimeinen. Eduskunta 3 - dokumenttinäytelmä ei jätä ketään kylmäksi.
Näytelmän sisältö on aikamoisen jytäkkä!
Näytelmän käänteistä herää kysymys ja jos toinenkin? Miksei tästäkään ole median toimesta meille kerrottu? Eikö politiikoilla ole enää valtaa? Mitä kaikkea on jo sovittu, mutta meille ei ole vieläkään kerrottu? Suomessa ja EU:ssa tehtyinä.
Entistä useamman nähtyä Eduskunta 3:sen, niin kuhinaa syntyy varmasti vallan huipulla. Kuin myös katu- ja ruohonjuuritasolla. Tervetullutta sellaista.
Liput tuntuvat menevän nyt kuumille kiville.
Varsinkin, kun lopullisen näytelmän nähden toimittajien; hyvin pureksittuja arvosteluja alkaa olla saatavilla. Puolesta ja vastaan.
Entä näitkö aiemman? Eduskunta 2 - dokumenttinäytelmän vuonna 2012? Sehän käsitteli Suomen todellista hallintamuotoa; korporatismia. Jättimäisten eläkeyhtiöiden kautta. Joita hallinnoivat, parhaillaan pääministeri Sipilän hallituksen kovassa kurmutuksessa olevat, työmarkkinaosapuolet.
Mielenkiintoista seurata kaatuuko kansallinen korporatismimme? Ja jos kaatuu, niin mitä sen tilalle? Viimeinkin aitoa; perustuslakiin pohjautuvaa parlamentarismia? Vaiko vain tiettyjen etujärjestöjen hallinoimaa, jota myös fasismiksi kutsutaan.
← Kansanäänestys 2017 Korporatismi kaatumassa?
Julkaistu syyskuu 23, 2015
Vaiko kovenemassa? Yhteiskuntasopimuksen kautta tapahtunut tykitys Suomen todellista hallintamuotoa eli korporatismia kohtaan on ollut viime kuukausina kova. Tykitys pelkästään korporatismin yhtä osapuolta; ay-liikettä eli työntekijäpuolen ammattijärjestöjä kohtaan on ollut saatanallisen massiivinen.
Ketkä tapahtumia ohjaavat ja aikatauluttavat? Entä käsikirjoittavat? Yksi avoin veikkaus tulee tästä linkistä
Useiden viikkojen ajan pääministeri Stubb on toistanut, että milloin politiikka ja milloin taas konsensus ovat Suomessa rikki.
Nyt Helsingin Sanomien politiikan ja talouden toimituksen esimies Marko Junkkarin mukaan kyse olikin läpästä! Näin Hesarin pääkirjoitussivulla 15.3.2015.
Stubbin hengennostatusläppä unohtui nopeasti
Mielenkiintosta huomata, että painetussa lehdessä tuo juttu oli otsikoitu "Korpilahden henkeä luodaan."
Mielenkiintoista olisi saada tietää, ketkä kokoomuslaiset taustoittajat ovat tämän takana: "Kokoomuslaiset ovatkin myöhemmin taustoittaneet, että konsensuskritiikki oli lähinnä omalle väelle suunnattu hengennostatusläppä."
Sdp:n ekosysteemeissä taas tuo pääministerin harrastama "hengennostatusläppä" on nostanut raivoisia tunteita. Eläähän sdp ehken eniten korporatismikoneiston suomasta vallasta. Etujärjestöissä, kuin myös epäpoliittisissa kansalaisjärjestöissä ja ay-liikkeessä. Vinkin antajana edellseen keskustan Paavo Väyrynen.
* *
Tuota pääministeri Stubbin johtamaa "konsensus on rikki" hokemaa Helsingin Sanomat 18.2.2015 avasi "Vaalitutkija: Vain skandaali voisi kääntää keskustan kannatuksen" - analyysissään osuvasti näin:
- Suomalaiset rakastavat hyvinvointivaltiota", Grönlund löytää selityksen sille, ettei esimerkiksi pääministeri Alexander Stubbin (kok) entistä oikeistolaisempi tyyli ole purrut vaan pikemminkin pelottanut kansaa.
"Ja miksi hän on arvostellut konsensusta, kun on ilmeisesti tarkoittanut korporatismia?" Tutkija oudoksuu sanavalintaa.
(Åbo Akademin valtio-opin professori, vaalitutkija Kimmo Grönlund)
* *
Oma valistunut veikkaukseni on se, että Suomen todellinen hallintamuoto eli kansallinen korporatismi on niin kovassa asemassa, ettei edes kokoomus sitä uskalla uhmata. Sehän tarkoittaisi myös luopumista finanssi- ja vakuutusalan valtakoneistosta, jota on kiistatta pidetty yhtenä kokoomuksen vahvoista valta-alueista.
Ellei sitten tuon linkin avautuvaa ja hyvin härskiä valtakoneistoa aleta purkamaan kaikkien nykyisten eduskuntapuoluieiden toimesta (kokoomus, sdp, keskusta, rkp, vasemmistoliitto, kd, vihreät, perussuomalaiset ja muutos 2011).
* *
Ja toisaalta on hyvä muistaa.
Se mitä ei virallisen Suomen toimesta tunnusteta olemassa olevaksi. Sitä ei ole olemassakaan. Se mitä ei ole olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.
* *
On sanonta, että ruutia on turha keksiä uudelleen.
Hienoa olisikin, että kokoomuksen lanseeraaman korjausliikkeen ja keskustan "Suomi kuntoon" - ohjelman perustaksi saataisiin nämä kaksi puhetta korporatismista; kaikkien meidän suomalaisten saataville?
Presidentti Martti Ahtisaaren puheet:
Oulussa 28.3.1993
Helsingissä 18.11.1993
- niin kutsuttu "Ystävän kirje"
Unohtamatta keskustan Olli Rehnin; korporatismia käsitellyttä, Oxfordin tohtorinväitöskirjan antia vuodelta 1996.
Tämän vaalirahoitus bloggauksen olen tähdännyt ulottuvaksi yli puolue- ja aaterajojen. Avoimuus vallatakoon alaa myös vaalirahoittajien avoimessa kertomisessa.
Helsingin Sanomat kirjoitti lauantaina 10.1.2015 otsikolla - Tarasti aistii jo kevään vaalit. Toimittaja Marjukka Liitenin koko sivun jutussa todetaan muun muassa seuraavaa:
Tarastin johdolla syntyi vaalirahakohujen jälkeen nykyinen laki vaalirahoituksesta. Siihen valmistelee nyt pieniä viilauksia työryhmä, jossa Tarasti on asiantuntijana.
"Vaalirahoituslakiin olen tavattoman tyytyväinen, sillä se on toiminut varsin hyvin. Tärkeintä on, että kaikki tieto rahoituksesta tulee julkisuuteen", Tarasti kiittelee mutta tunnustaa, ettei mikään laki ole täydellinen.
"Ainahan on mahdollista, että annetaan vääriä ilmoituksia, mutta toisaalta Valtiontalouden tarkastusvirasto voi vaatia lisää tietoja uhkasakon varjolla."
* *
Sitten nopea leikkaus uusimman Hymy lehden kanteen.
"Stubbin rahoittajista tunnetaan vain joka kolmas - vaalikassaan neljännesmiljoona"
Joten toivotaan, että vaalirahoittajakuviot saadaan viimeistään helmikuun aikana auki ja kaikkien kiinnostuneiden tietoon. Yli puolue- ja aaterajojen ylittyvänä. Esimerkiksi aikaväliltä 2000 - 2015.
Nimittäin pääministeri Stubbin puoluekollega, nykyinen Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Jyri Häkämies näytti mallia omalla vuoden 2011 eduskuntavaalien rahoitusilmoituksellaan. Vaalirahoituksen uusi avoimuus standardi on jo olemassa?
Kaikkihan ei käy Suomessa kuin Strömsössä. Sitä olen joskus miettinyt, että kuinka isoksi voi kasvaa politiikassa puheiden ja tekojen välinen ero?
Entä virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välinen ero? Siis ennen kuin hiljaisten äänestäjien joukko herää vaatimaan perustuslaillisia oikeuksiaan.
Lakien synty - kirja ilmestyi kaksi viikkoa sitten. Kirjan on kirjoittanut Seppo Konttinen ja kustantanut Siltala. Kirja on mielestäni kirjavuoden 2014 ehdoton tapaus! Siis kirjoissa, jotka käsittelevät yhteiskuntaa ja politiikkaa.
Suomen todellinen valtakoneisto kaikille tutuksi!
Kirjan sisältö romuttaa kaikki ne käsitykset, jotka tämän hetkisissä oppikirjoissa on annettu siitä, että kuinka ja kuka lakeja Suomessa säätää.
Tässä, jos missä on niin sanotuille virallisille ja valtakunnallisille tiedotusvälineille näytön paikka!
Itse kuulin kirjasta ensimmäisen kerran sosiaalisessa mediassa (SM) viime viikolla.
Tästä kustantaja Siltalan linkki (korjattu 24.3.2021), josta löytyy laajempaa kattausta aiheeseen:
Suosittelen lämpimästi kirjaan tutustumista, koska se tullaan todennäköisesti teilaamaan yksisilmäisenä vaalipropagandana tai sitten maan tavan mukaisesti; vaikenemaan totaalisesti.
Sillä kaikki se, mitä virallisen Suomen toimesta ei tunnusteta ei ole olemassakaan. Jolloin sitä, mitä ei ole olemassa ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.
Oma suosikkini, vakaasta vaikenemisesta, tulee tässä Aurinkokuningatar - linkissä. Harmi vain, että sosiaali- ja terveysministerinä toiminut Paula Risikko/kok. laitettiin haluamaan toisiin tehtäviin.
Eikä tässä kaikki.
Pelottavinta tässä kaikessa on mielestäni ollut se, että edes virkeät 25-50 vuotiaat kansanedustajat eivät ole uskaltaneet lähteä kyseenalaistamaan Suomen perustuslain vastaista valtakoneistoa!
Tilannetta lakisääteisten vakuutusten suhteen olen seurannut olosuhteiden pakosta vuodesta 2003 alkaen.
Ja lopuksi.
Aamun uutisvirrassa vilahti tietoa siitä, että politiikkojen vanhempi polvi, kuten Matti Vanhanen, Toimi Kankaanniemi, Kauko Juhantalo ovat asettumassa ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Eikä tuossa mitään, mutta on mielenkiintoista saada kuulla heiltä ja heidän aikalaiskollegoiltaan, että kuinka vuosina 2003-2007 hallitusohjelman ulkopuolelta uitettiin voimaan yksi Suomen historian härskeimmistä lakipaketeista?
Jonka synty vastaa täysin Lakien synty - kirjassa annettuja speksejä. Kuitenkaan tätä tämän linkin takaa löytyvää asiakokonaisuutta ei olla vieläkään tunnnustettu! Joten sitä ei tarvitse korjatakkaan!
Kaksi viikkoa kuulunut ja tämä mainio dokumentti "Brysselin lobbarit" tuntuu jääneen aika pahasti pimentoon. Ainakin julkisesta keskustelusta.
Onko avoin ja läpinäkyvä valtakoneisto tosielämässä mahdollinen?
Jos erilaiset valtakoneistot kiinnostavat, niin tässä on kyllä upeasti toteutettu paketti:
Euroopan unionin kulisseissa käy kiivas kuhina: Brysselissä työskentelee kaikkiaan yritysten, järjestöjen ja valtioiden palkkaamaa 15 000 lobbaajaa. He yrittävät saada aikaan taustaorganisaatioilleen mieleisiä päätöksiä. (U)
Esitetty: Ma 25.8.2014 klo 23.15 Yle TV1
Katsottu: 1484 kertaa ( Katseltavissa vain Suomessa )
Varsinkin jos dokumentin antia vertaa, tähän virallisen, Suomen tavoitteeseen vuodelta 2006:
Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoitteena avoin ja tehokas unioni
Suomi haluaa kaudellaan puuttua unionin ydinongelmaan, sen vähentyneeseen oikeutukseen kansalaisten silmissä.
Suomi katsoo, että unionin tarpeellisuuden osoittaminen onnistuu parhaiten tekemällä tehokasta lainsäädäntötyötä ja hoitamalla myös unionin muut tehtävät tehokkaasti.
Siksi Suomi panostaa erityisesti avoimeen ja tehokkaaseen toimintatapaan.
Avoimuuden lisääntyminen unionin toiminnassa näkyy erityisesti neuvoston istuntojen avautumisena kansalaisten seurattavaksi internetin kautta.
Suomen tavoitteena on myös unionin lainsäädäntötyön laadun parantaminen.
Tähän sisältyvät sekä säädösten vaikutusten selvittäminen että selkeyden parantaminen.
Politiikon pitää osata puhua sopivasti myös kukkaiskieltä.
Suomen uusi pääministeri? Risikko. Paula Risikko.
Ja kukkaiskielen keskellä pitää osata toimia myös miehisessä maailmassa piinkovasti:
"– Paulalla on joukon paras ministerikokemus sekä puolueen tuntemus, Selenius perustelee omaa valintaansa.
- Kokonaisuutena meillä on kolme hyvää puheenjohtajaehdokasta, jotka kattavat hyvin kokoomuslaisen ajatusmaailman.
Pekka Selenius uskoo, että vaalikilpa käydään asiapohjalta ilman ylimääräisiä jännitteitä.
– Paula on niin kova jätkä, ettei tästä sukupuolikysymystä missään nimessä tule."
Lähde: Yle Uutiset 7.5.2014 - Kokenut yllätysnimi Paula Risikon kampanjapäälliköksi
+ + + +
Jos uusi kokoomuksen puheenjohtaja ja pääministerimme on Paula Risikko, niin onko Hän myös todellinen Aurinkokuningatar? Vai jatkaako Hänkin toimiaan miehisessä kädessä olevan talutushihnan päässä?
← Leipäjono
Nallen enkelit 2 → Aurinkokuningatar
Julkaistu toukokuu 18, 2013
by Suomi 2017 - Suomi 2.0
Kehittyneiden jääkiekkomaiden, kuten Suomen, perustuslain takaamien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen seuranta on jäänyt ajastaan jälkeen. Samoin kuin ”pelikirjan” sääntöjen noudattaminen kuin koko laillisuusvalvonta.
Tässä aiheesta muovautunut älyvalokuva. Hiiriklikkauksella saat kuvan ruudullesi terävämpänä. Tulisiko tähän kaikista tärkeimpään, valtion omistajaohjaukseen, pyytää jo apua YK:lta? http://suomi2017.wordpress.com/2013/05/18/aurinkokuningatar/
Vaalit lähestyvät ja oma veikkaukseni on, että äänestyvilkkaus tulee jäämään 40-45 prosenttiin äänioikeutetuista. Ellei juttuun saada kunnon sutinoita aikaiseksi. Yksi tulee tässä.
Suomen oma EU-lähihistoria näyttää hyvin mielenkiintoiselta, jos lähestymiskulmaksi valitaan kokoomuksen isänmaallisen siiven edustajan, Jorma Jaakkolan keräämät tiedot.
Virallisen EU todellisuuden ja todellisen EU todellisuuden ero?
Suomen toimiessa EU-puheenjohtajamaana vuonna 2006, Suomen tavoitteet olivat tällaiset.
Mikä on tilanne 8 vuoden jälkeen? Avoimuuden ja tehokkuuden suhteen.
* * * *
Joku tietysti ihan oikeutetusti kysyy, että mitä helkkaria menneisyyden tietojen kertauksella saavutetaan. Oma historian ja yhteiskunnan opettajani sanoi aikanaan, että kun tietää lähimenneisyyden pystyy arvioimaan, mitä lähitulevaisuudelta voi realistisesti odottaa.
Tämä Ruotsin tv:n Suomesta tekemä ja Ylellä 20.6.2013 esitetty dokumentti lähestyy yhdestä näkökulmasta hyvin erikoiselta vaikuttavaa arvomaailmaa. Ainakin näin katu- ja ruohonjuuritason pulliaista. Uskomattomalta vaikuttava kokonaisuus.
- Ulkolinja: Stora Enson tuplakirjanpito? -
"Vuonna 2000 Stora Enso teki historiansa huonoimmat kaupat ostamalla yhdysvaltalaisen Consolidated Papers -yrityksen. Syntyi miljarditappiot, jotka Stora Enso pimitti kirjanpitoonsa, paljastaa yrityksen entinen työntekijä."
Esitetty: To 20.6.2013 klo 22.05 Yle TV1
Katsottu: 7740 kertaa ( Katseltavissa vain Suomessa )
Kesto: 58 minuuttia
Poistuu Yle Areenalta 20.7.2013 mennessä http://areena.yle.fi/tv/1924749
Toivon mahdollisimman monen taloudesta ja politiikasta kiinnostuneen katsovan kovatasoisen dokumentin.
* * * *
Ehdotankin jo tässä vaiheessa vuotta, dokumentin tekijöille vuoden 2013 suurinta journalismipalkintoa Pohjoismaissa.
Toivottavasti aihe päätyy kattavaan jatkokeskusteluun Suomessa ja Ruotsissa. Kesästä huolimatta. Ja kuulemme esimerkiksi entisen toimitusjohtajan Jukka Härmälän kommentteja asiassa, koska hänen aikakaudelleenhan nuo uskomattomilta vaikuttavat tapahtumat ajoittuvat.
Myrskyn silmään joutunut Stora Enson uusi toimitusjohtaja Jouko Karvinen kertoo tuossa mainiossa dokumentissa, että väitettyjä epäselvyyksiä/väärinkäytöksiä käsiteltiin vuoden 2011 yhtiökokouksessa. Miten ja kuinka paljon? Se olisi nyt erittäin tärkeää tietää.
Case Gerard Goodwyn vs. Stora Enso Finland. Keskuskauppakamarin 29.3.2013 antama päätös. Salainen. Yle Ulkolinja: Stora Enson tuplakirjanpito.
Tuosta ohjelmassa kerrotusta kuvan aiheesta ja monesta muusta olisi nyt tärkeää kuulla lisää. Mistä kaikessa tässä kokonaisuudessa mahtaa olla kyse? Maan tavasta? Pohjoismaiden tavasta?
* * * *
Mielenkiintoista seurata ylittääkö dokumentti suomalaisen uutiskynnyksen? Vai vaikenevatko kaikki StoraEnson sanomalehtipaperia käyttävät tiedotusvälineet aiheesta vakaasti? No toivottavasti edes UPM:n sanomalehtipaperia käyttävät uskaltavat avata kommentointia. Vaikkapa nettisivuillaan.
Eduskunnassa on jo aiheesta tehty kirjallinen kysymys hallitukselle:
KK 613/2013 vp - Jari Lindström /ps
Stora Enson kirjanpidon tutkituttaminen
Eduskunnan puhemiehelle
Vuonna 2000 Stora Enso teki historiansa huonoimmat kaupat ostamalla yhdysvaltalaisen Consolidated Papers -yrityksen. Syntyi miljarditappiot, jotka Stora Enso pimitti kirjanpitoonsa. Tämän ja monia muitakin Stora Enson kirjanpidon vääristämisiä paljasti YLE:n Ulkolinja ohjelma.
On järkyttävää, miten suuryrityksissä voidaan toimia. Stora Enson konsepti oli ohjelmassa esitetyn mukaan vääristellä kirjanpitoaan ja tilinpäätöksiään kirjaamattomilla todellisilla arvonalennuksilla useina vuosina. Arvonalennukset syntyivät epäonnistuneista liiketoimintakaupoista. Yksi niistä oli ainakin Amerikan kauppa, josta syntyi huomattava tappio. Ohjelman lopussa kävi ilmi epäonnistuneita kauppoja olleen muitakin.
Kun arvonalennuksia ei kirjattu vuosittain ajallaan, johti se siihen, että osinkoa maksettiin laittomin perustein.
Yhtiön vuositulos olisi ohjelman mukaan ollut jopa negatiivinen, siis tappiollinen, jos arvonalennuskirjaukset olisivat olleet oikein tehtyjä, joten osinkoa ei olisi voitu laillisesti jakaa. Sitä kuitenkin jaettiin. Eikä pelkästään osingonjako tapahtunut laittomasti, vaan myös johdon palkkaus ja tulospalkkiot tulossidonnaisina vääristyivät. Stora Enso siis maksoi ylisuuria palkkoja ja perusteettomia osinkoja vuosikausia ja teki samaan aikaan tosiasiallisesti tappiota.
Yhtiöllä on kuitenkin ollut tilintarkastus, ja yhtiökokoukset ovat antaneet hallitukselle synninpäästön joka vuosi, mutta miksi kukaan ei ole tehtyihin vilppeihini puuttunut? Onko yhtiön johdolla vastuuta ja voidaanko yhtiön johto vastuuttaa jälkikäteen omistajien harhauttamisesta? Tämä on hyvä osoitus siitä, kuinka vaikea on institutionaalisen sijoittajan tai vielä vähemmän piensijoittajan luottaa annettuihin tietoihin ja tehdä turvallisia sijoituksia. Nythän sijoittajat ovat hyötyneet lyhytaikaisesti, mutta pitkän tähtäimen omistajat voivat joutua kärsimään paljon, ja ainakin työntekijät kärsivät, kun iso luuta leikkaa johdon virheiden takia. Suuri kysymys ylipäätään on, miksi Stora Enson piti lähteä maailmanvalloitukseen Yhdysvaltoihin, josta analyytikot varoittelivat. Kuka kantaa vastuun, sillä näyttää olevan vain työntekijöiden roolina kantaa vastuuta, koska muut ovat jo palkkionsa kuitanneet?
Miten pitkään valhe kantaa ja miten Stora Enson kokonaisuutena käy? Sekä Suomessa että Ruotsissa eläkevaroja, valtion rahaa, on paljon kiinni Stora Ensossa, vankaksi ja hyvin hoidetuksi mielletyssä yrityksessä. Yrityksen on joko pystyttävä muuttumaan tai pystyttävä toimimaan yhteiskuntavastuuta kantaen ja lakeja noudattaen. Vai onko Stora Enson tie noussut pystyyn, jos sijoittajat äänestävät moraalin puolesta? Vai myydäänkö yhtiö palasina muille sijoittajille?
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä selvittääkseen Stora Enson kirjanpitovääristelyt ja saattaakseen lain rikkojat vastuuseen,
miksi kukaan ei ole aikaisemmin puuttunut nyt ilmi tulleisiin vilppeihin,
kuka suojelee ketä ja miksi ja
kuinka valtionohjaus tulee näkymään jatkossa Stora Enson toiminnassa vai luopuuko valtio Storasta hyvän sään aikana ennen suurempia tappioita?
Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2013
Jari Lindström /ps
* * * *
Eikä tässä vielä kaikki.
Sen verran paljastan, että dokumentin loppu tulee olemaan meidän pienten yksilöiden kannalta järkyttävä. Erittäin järkyttävä. Joten toivon, että dokumentin aihepiiri murtautuu; kaikella voimallaan, ainakin meidän kaikkien inhimillisesti ajattelevien tietoisuuteen.
Joten, jos huomaatte tai tiedätte aihetta käsitellyn; heti Stora Enson vuoden 2011 yhtiökokouksen jälkeen tai käsiteltävän nyt dokumentin telkkarissa esittämisen jälkeen tiedotusvälineissä. Niin laittakaa kohteliaimmin linkkejä tämän kirjoituksen kommenttiosioon. Myös ruotsin ja englannn ikieliset artikkelit kiinnostavat. Kiitoksin.
* * * *
Tilien ja saldojen avaamisessa piilevät myös eurokriisiin ratkaisemisen avaimet.... Kuinka paljon mätää ja eteenpäin nakitettua hätää pankkiunioniin ollaan lataamassa? Tulevien loppulaskun maksajien sitä tietämättä.
Kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia.
