Joukkoistaminen tarjoaa monia mahdollisuuksia. Nyt Sinullakin on mahdollisuus antaa kannanottosi perus-ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa. Aikaa on 30.4.2014 asti.
Toteutuksesta vastaavat oikeusministeriö ja ulkoasiainministeriö. Aurinko iloisesti keskuudessamme paistakoot ja korjausta vaativat kohdat perus-ja ihmisoikeuksien toteutumisessa säteillään valaiskoot!
* * * *
Eikä tässä vielä ihan kaikki. Monet Teistä lukijoista saattavat ihan perustellusti epäillä, ettei Suomessamme ole mitään perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyviä epäkohtia.
Niin minäkin vielä 1900-luvun lopussa, vakuutusoikeusneitsyenä uskoin. Mutta toivon, että nämä tässä lausunnossa esiin tulevat asiat eivät tule Sinulle tai läheisillesi liian tutuiksi.
Kirjoitin aiemmin juuri ennen juhannusta, tuosta Yleltä tulleesta tv-dokumentistä. Oli mielestäni jo silloin kova juttu. Vaan hautautui kesän helteisiin. Tuntui, että myrskyn silmään joutunut Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen oli sanonut viimeisen sanan. Hänhän on joutunut selvittämään edeltäjänsä ja eläkeläisen Jukka Härmälän toimia. Tämän kertaisen kirjoitukseni tavoite on päästä perille tapauksen saloista.
Asia loppuunkäsitelty. Tilanne kesäkuussa 2013.
Kesäkuussa annettiin Stora Enson taholta vielä toimitusjohtaja Jouko Karvisien nimissä avoin sidosryhmäkirje, jonka luulin päättäneen asian käsittelyn.
Ote toimitusjohtaja Jouko Karvisen sidosryhmäkirjeestä. Kesäkuu 2013.
Vaan nyt syksyn edetessä juttu on ponnahtanut isosti otsikoihin. Mistä kaikesta mahtaakaan olla kysymys? Onko sittenkin tapahtunut väärinkäytöksiä? Tuorein jatkojuttu tuli FST Spotlightista, joka on katsottavissa vielä 24 päivän ajan Yle Areenalta: http://arenan.yle.fi/tv/2016000/
- oikeasta reunasta löytyy tekstityspainike
"Stora Ensos stora hemlighet. Textad. Stora Ensos bokföring ifrågasätts. Men bolaget tiger. Nu kräver aktiespararna att Stora Enso lägger korten på bordet."
Redaktör: Kjell Lindroos. Sändningstid: To 3.10.2013 kl. 21.30 Yle Fem Uppspelad: 1815 gånger ( Går att ses på utomlands )
Osakkeen omistajien tuntoja FST Spotlightin sivulla: "Lägg korten på bordet Stora Enso!"
Toivottavasti nuo osakkeenomistajien vaatimat toimenpiteet käynnistyvät. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala/vihr. on avainasemassa. Tässäkin ajankohtaisessa asiassa.
Tuo Rumpusen Riston uusin kirjoitus ja sen edeltäjä avaavat taustakuviota, joten se kannattaa aiheesta kiinnostuneiden ehdottomasti lukea.
* * * *
Jotenkin voisi olettaa ilmassa olevien tietojen perusteella sitä, että kohina jutun ympärillä jatkuu. Itse toivon, että myös kaupanteon alkupäätä selvitetään, mihin dokumentaatioon ja laskelmiin perustuen tappiolliseksi osoittautunut kauppa aikanaan tehtiin?
Eikä tässä kaikki.
Oliko Consolidated Papers - kaupan selvitystä tekemässä jokin investointipankki tai -pankkiiri? Jos oli, niin minkä niminen ja keitä avainhenkilöitä sieltä löytyykään. Suosittivatko kauppaa vai juoksemaan karkuun?
Olen myös sitä mieltä, että aina kun kovan luokan liikejuristit laitetaan tutkimaan jotain mahdollista väärinkäytösasiaa, niin tilaajan haluamaan lopputulemaan yleensä päästään aina. Selvityksen toimittaminen pelkästään Finanssivalvontaan tuntui oudolta. Toivottavasti se saadaan myös Stora Enson kautta jakoon suomeksi.
Sillä tuossa tuoreimmassa FST Spotlightin dokumentissa tutkija ja metsäteollisuuden asiantuntija Jakob Donner - Amnell toteaa, että Finanssivalvonnan toimivaltaan eivät liity verotukseen eikä kirjanpitolakiin liittyvät valvonta-asiat. Jos tuo pitää paikkansa, niin asiaahan on vasta tutkittu turvallisessa ja omassa sisäpiirissä.
Tämä keskuskauppakamarin antama päätös saanee toivottavasti oman huomionsa, kun asiaa selvitellään eri kanteilta tarkasteluna lisää.
Stora Enson tekemät osakkeiden takaisinostot olivat laittomia.
Itse olen täysi amatööri arvioimaan, miten vakavasta asiasta on kysymys. Osakkeen hintaan ja siten osakkeen omistajien omistuksen arvoon tuolla on ainakin vaikutuksensa. Jos nyt rahamaailman saloista jotain ymmärrän.
* * * *
Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että perussuomalaisten riveistä löytyy halua ja taitoa selvittää asiaa lisää.
Mielenkiintoista olisikin, jos saatavilla olevat aineistot annettaisiin esimerkiksi perussuomalaisten riveistä löytyvien rautaisten talouden ja verotuksen asiantuntijoiden avoimeen käyttöön....
Kuin myös mielellään muidenkin puolueiden asiantuntijoiden, jotka haluavat olla selkeyttämässä, mielestäni erittäin merkittävää, yhteiskunnallista asiakokonaisuutta. Minkälaisen lausuman muuten verottaja tästä jutusta antaisi? Entä valtion omistajaohjausta hoitava Solidium?
* * * *
Sitten muutamia lisäosumia aiheesta FST Spotlight sivustolta. Jos joku huomaa näistä jutuista suomeksi - napin, niin vinkatkaa kohteliaimmin kommenttiosioon. Toivotaan siten, että tämän jutun tarkastelu eri kanteilta katsottuna ei juutu kielimuuriin:
”Stora Enso ei ole jakanut osinkoja laittomasti. Kenelläkään ei ole syytä kyseenalaistaa Stora Enson taloudellisen raportoinnin todenmukaisuutta. Hallitus korostaa, että Stora Enson nykyjohdolla on hallituksen täysi tuki sekä sen korjatessa menneisyydessä mahdollisesti tapahtuneita virheitä että sen tänä päivänä johtaessa yhtiötä vastuullisesti ja harkitusti.”
Yhteenvedon ovat laatineet laamanni, asianajaja Tomas Lindholm Lindholm Wallgren Asianajotoimisto Oy:stä sekä asianajaja Nina Isokorpi ja asianajaja Vesa Rasinaho Roschier Asianajotoimisto Oy:stä. Yhteenvedossa käsiteltävät aiemmat selvitykset on tehnyt pääosin Tomas Lindholm yhteistyössä yhtiön omien sekä ulkoisten asiantuntijoiden kanssa. Yhteenveto on toimitettu myös Finanssivalvonnalle.
Vaan kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia. Joten toivotaan, että raporttipötkäle saadaan Storan Enson toimesta jakoon myös suomen ja ruotsin kielellä. Myöhemmin myös paperille painettuna ja Storan Enson kautta toimitettuna. Ainakin kaikille aiheesta kiinnostuneille osakkeenomistajille Suomessa ja Ruotsissa.
Ja kun päivittelyni aiheen ympärillä päättyy, niin kello on 20:26 ja päivämäärä 9.10.2013
* * * *
Päivittely jatkuu - 10.10.2013 kello 8:50 alkaen
Hakukoneilta ei näköjään aina löydy tietoa heti. Vaan tässä seuraavassa Yle uutisessa tehty "virhe" jo myönnetään. Tosin summaa ei kerrota. Ja kenen laariin vaikuttavuudet ovat valuneet? Ja kuinka kauan?
Metsäyhtiön mukaan kirjanpitoa on täsmennetty, jottei inhimillinen erhe voisi enää toistua. Ketään yksittäistä työntekijää ei olisi Stora Enson mukaan oikein viedä vastuuseen – joskin epämääräisyyksistä julkisesti kertonut Gerard Goodwyn sai potkut.
Metsäyhtiö Stora Enson maajohtaja kuvaa toistunutta virhettä kirjanpidossa "inhimilliseksi".
– Se oli inhimillinen virhe, joka lähti pienenä liikkeelle ja toistui ikään kuin vuosittain. Se ei ollut mikään suuri kertaluontoinen virhe, maajohtaja Lauri Peltola sanoo Yle Uutisille.
Mikäli paljastuu, että virheen kooksi varmentuu yli miljardi euroa, niin kyseessä on Suomen teollisuus- ja taloushistorian yksi isoimmista rikoksista. Ainakin toistaiseksi.
* * * *
Joten mielenkiintoiseksi menee. Tiedonvälityksen ja journalismin kilpailutilanteen ja luotettavuuden kannalta katsottuna. Tämä Helsingin Sanomat 8.10.2013 juttu herättää enevässä määrin ihmetystä? Miksi Gerard Goodwyniin ei Helsingin Sanomien taholta uskottu? Olihan hän kuitenkin konsernilaskennan ammattilainen, joka suuren yleisön käytettövissä olevien tietojen valossa vain hoiti ammattiaan ja yritti sitkeästi oikaista itse asiaa eli toistuvaa virhettä kirjanpidossa organisaation sisällä. Josta hän taas tv-dokumentista saatujen tietojen valossa oli asemansa takia rikollisoikeudessa vastuussa Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Entä miten on mahdollista, etteivät tilintarkastusta suorittavat yhtiötkään huomaa tällaisen koko luokan virhettä?
"Goodwynin mielestä erotus oli monta miljardia euroa."
Monenlaisia motiiviepäilyjä leijuukin nyt ilmatila sakeana. Vaikka tällä asialla ei ole kuulemma merkitystä. Niin heitänpähän avoimen kysymyksen ilmoille. Kenen paperitehtaan paperille Helsingin Sanomat on painettu, esimerkiksi vuosien 2000 - 2013 aikana? Entä Sanomat konsernin muut paperilehdet? Esimerkiksi Iltasanomat?
Sillä. “Tiedotusvälineellä ei ole arvokkaampaa pääomaa kuin se, että siihen voi luottaa.” Julkisen sanan neuvoston (JNS) puheenjohtaja Risto Uimonen HS 11.7.2012.
Jotenkin ei välttyä sellaiselta ajatukselta, että tässä tapauksessa on ainakin yhden kirjan ja elokuvan ainekset kasassa. Myös suomalaisten tiedotusvälineiden lähihistoriassa on mielestäni paljon avattavaa.
Helsingin Sanomat lähdössä viimeinkin massiiviseen ilmaisjakeluun. Kaikille ja kaikissa jakelukanavissa. Uskomaton juttu. Ainakin toteutuessaan.
Mikäli taas uskoo Helsingin Sanomien olevan; tällä muunnellulla HS mainoksen kiertueellaan; rehellisellä mielellä liikkeellä, niin asiakaskunnan toiveet saattavat viimeinkin toteutua. Ei ehkä kaikkein villeimmät, mutta helposti toteutettavat. Ilmaisjakelu on yksi nopeimmista.
Helsingin Sanomat ilmaisjakeluun ja lataukseen - kaikissa jakelukanavissa
Tämä netissä leviävä juttu on mielestäni hauskasti esitetty ja osuvasti perusteltu toive. Vaikka ensialkuun pääkaupunkiseudulla toteutettuna.
Nouseeko ilmaisjakelun kautta saataville tuleva Helsingin Sanomat uutisvälineenä vielä kaikkien suomalaisten huulille?
Vai onko Helsingin Sanomienkin kohdalla mahdollista; hiljalleen tapahtuva kutistuminen; vanhan kuppikunnan pelikirjaa noudattavaksi ja ylihinnoitelluksi paikallispelaajaksi? Silmät ja korvat kiinni ympärillä tapahtuville muutoksille, mutta eteenpäin mennään. Rouhien suu auki satasta.
Koko mediakenttähän taitaa olla nyt Suomessakin melkoisessa turbulenssissa. Keskeisiä kysymyksiä ovat ainakin:
1. Voivatko uutisrobotit korvata toimittajia?
2. Ollaanko toimittajan ja lehtikuvaajan työstä enää valmiita maksamaan palkkaa? Vai ostetaanko sisältö jatkossa bulkkeina ulkoa?
3. Miten toimien ja kuinka nopeasti sama uutinen saadaan useampaan jakelukanavaan yhden työpanoksen hinnalla?
Jolloin Helsingin Sanomissakin joudutaan miettimään, minkälaisiin asioihin panostetaan ja voidaanko niistä pyytää enää erillistä maksua?
Mainoseurot tuskin Suomessa hirveästi lisääntyvät, mutta suuren luokan mainostajat hakevat entistä tarkemmin mainosvälineitä massoille.
Miksi panostaa paperilla ilmestyvään lehteen, jos siitä luetaan kulutusvoimaisimpien kohderyhmien toimesta vain sarjakuvat ja urheilu-uutiset?
Toinen mahdollisuus on tietysti pudottaa reilusti mainostilan hintoja. Myös Helsingin Sanomissa. Jos kerran aktiiviset lukijat kaikkoavat muiden tietolähteiden ekosysteemien piiriin?
