Suomen Natoon liittymisestä käydään vilkasta keskustelua. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtaja Emilia Kullas on tuonut edustamansa edunvalvontajärjestöjen kautta ansiokkaasti esiin myös naisjohtajien näkökulmaa.
"Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jo 60 prosenttia suomalaisista kannattaa liittymistä puolustusliitto Natoon.
Nato-jäsenyyttä vastustaa 19 prosenttia suomalaisista. EVAn tutkimukseen vastasi 4.3.–15.3.2022. välisenä aikana 2 074 henkilöä."
Lähde: "EVA: Suomalaisista 60 prosenttia Nato-jäsenyyden kannalla – Päätös halutaan jo tänä vuonna."
Kansanäänestyksen sijaan, Suomessa tehdään kiihtyvällä tahdilla erilaisia Nato-jäsenyyttä luotaavia mielipidemittauksia, joilla pyritään osoittamaan, että a. nyt on kiire. b. enemmistön tuki löytyy. c. hinta-asiaan keretään palata tuonnempana.
Löytyisikö EVA:n Kullakselta tai hänen puolisonsa, päätoimittaja Arno Ahosniemen edustamalta verkostolta tarkennettua hintatietoa Naton kustannuksista Suomelle ja suomalaisille?
Sosiaalinen media on tulvillaan erilaista hintatietoa. Siksi on outoa, että tarkan euron mainestaan tunnettu ja seuraavaksi pääministeripuolueeksi povattu kokoomuskin on ollut Nato-jäsenyyden hinnoista hissukseen?
Yhdessä Nato-jäsenyyttä käsitelleessä tv-ohjelmassa eräs turpo-asioiden asiantuntija arvioi, että Suomen Nato-jäsenyyden juoksevat vuositason kustannukset olisivat 35-50 miljoonaa euroa. Joten tuosta olisi tärkeää kuulla lisää.
Naton suositus jäsenmailleen on ollut, että kunkin Nato-maan tulee investoida puolustus-/sotilasmenoihinsa 2%:a bruttokansantuotteestaan vuosittain.
Suomen bruttokansantuotteen ollessa noin 200 miljardia euroa vuodessa, niin Suomen kohdalla Nato jäsenyys tarkoittaisi 4 miljardin euron satsausta. Jos tämän hetken ko. kulut ovat olleet noin 3 miljardia euroa vuodessa, niin se tarkoittaisi noin 1 miljardin euron kustannusten lisäystä valtion budjettiin vuodessa.
Käynnissä olevan F35- hävittäjähankinnan vaikutus otettaneen huomioon Naton uuden aseistuksen hankintavaatimuksissa?
Eikä tuossa mitään. Suurimpana Naton kulujen maksajana, Yhdysvallat sanelee budjetoinnin suuntaviivoja näissä asioissa.
Ja jos ne suomalaisten keskuudessa tiedetään tarkasti ja hyväksytään, niin myös vasemmistoliiton on helpompi muuttaa kantaansa Nato-jäsenyyden suhteen.
Varsinkin, jos budjettikehystä avarretaan rahallisten Nato-jäsenyyden vaatimusten verran. Jolloin vältytään uusilta ja pitkäkestoisilta leikkauksilta.
Tosin tästä kannasta kansanäänestyksen suhteen, tuon budjettikehyksen laajennuksen toteutuessa, lienee vasemmistoliiton silloin luovuttava?
"STT:n kysely: Vasemmistoliitto selvimmin Nato-kansanäänestyksen kannalla – moni puolue pitää kansanäänestystä riskinä tai hitaana"
Lähde: STT - Saila Kiuttu, Sanna Nikula 5.3.2022 kello 10:00.
Vaikkakin Nato-maa Tanskassa kansanäänestys isoista asioista onnistuu.
"Tanska järjestää kansanäänestyksen siitä, tulisiko maan liittyä Euroopan unionin yhteiseen puolustukseen. Kansanäänestys pidetään 1. kesäkuuta, ilmoitti pääministeri Mette Frederiksen sunnuntaina."
"Tanska järjestää kansanäänestyksen EU:n yhteisestä puolustuksesta" Lähde: Demokraatti 7.3.2022 kello 09:49
