Rapsakkata

Lyhyitä ja nopeita. Väliin vähän pitempiäkin. Elämän eri alueilta.

Näytetään kirjoitukset lokakuulta 2020.

EU-kansanäänestys tai useampi

Suomen demareiden kulmamies Euroopan parlamentissa on tällä hetkellä Eero Heinäluoma. Hän tuntee muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa, Suomen 1990-luvun Euroopan unioniin liittymisen kuviot kuin omat taskunsa. Kuten miten ja miksi Suomi liitettiin euroon?

Mitkä ovat demareiden kannat EU:iin ja euroon?
Mitkä ovat demareiden kannat EU:iin ja euroon?

Tiesitkö jo tämän?

Perustuslakiimme vuosina 2007-2011 tehdyt muutokset eli "uudistukset" mahdollistavat Suomen liittämisen, vaikka Afrikan unioniin. Jos vain tuota haluavan hallituksen pokka pitää ja rohkeus riittää.

Siksi kansanäänestys EU-asioista Suomessa 2020-luvulla tulee olemaan kova juttu. Varsinkin, kun ja jos se valmistellaan avoimen sekä laajan yleisen keskustelun kautta. Josta myös tehdään kaikkien saataville kirjauksia ja yhteenvetoja, mitä mieltä eri puolella Suomessa EU-kansanäänestyksestä ollaan ja mihin perustuen?

Euroopan unioniin ja euroon liittyvä kansanäänestys tai useampi; on erittäin kiinnostava aihe kaikille yli 18-vuotiaille ja alle 44-vuotiaille suomalaisille, jotka eivät ole koskaan saaneet ilmaista kantaansa Suomen Euroopan unioniin kuulumisesta ja sen syvyysasteesta.

Kun taas kansanäänestyksen kohderyhmän tarkasteluun otetaan mukaan yli 44-vuotiaat suomalaiset, jotka eivät ole saaneet äänestää euroon kuulumisesta, niin kansanäänestyksen tai useamman tarve on 2020-luvun Suomessa, mitä ilmeisin.

Kokoomuksen isänmaallisen siiven edustajan Jorma Jaakkolan kotisivuilla lienee yksi parhaimmista EU-asioiden tietopaketeista? Jos Suomen euroon liittyminen, kiinnostaa Sinua, niin tästä Jorma Jaakkolan Uusi Suomi Puheenvuoron euroa käsittelevästä "Suomen europetos A-nelosella" - artikkelista pääset eteenpäin.

Uutistietojen mukaan perussuomalaisten leiristä lähtöisin oleva kansalaisaloite EU:n elpymispaketista, saavutti vaadittavan 50 000 kannatusilmoituksen rajan muutamassa päivässä ja etenee eduskunnan käsittelyyn lähiviikkoina.

Samasta aiheesta heinäkuussa tehty Liberaalipuolueen kansalaisaloite "Neuvoa-antava kansanäänestys Eurooppa neuvoston kokouksen lopputuleman EU:n elpymispaketista ja budjetista kaudelle 2021-27 hyväksymiseksi" on kerännyt tähän mennessä 8 941 kannatusilmoitusta. Kannatusilmoitusten keräysaikaa on jäljellä 23.1.2021 asti, joten kannattaa käydä allekirjoittamassa, josko kaksi läpi mennyttä kansalaisaloitetta luo paineita päättäjiin päin paremmin?

Mielenkiintoista onkin seurata, minkälaisia asioita läpi mennyt kansalaisaloite tuo julkiseen keskusteluun? Entä minkälaisia keskustelun avauksia oppositiopuolueet voivat aiheesta yhteistoimin tuoda EU-kansanäänestystä haluaville ja vastustaville?

Jos säännöllisesti julkaistavan eurobarometrin tuloksiin on luottamista, niin ei sitä tiedä, vaikka 2020-luvun suomalaiset ovat valmiita syvempään valtiotason suhteeseen Euroopan unionissa. Joten reilun pelin hengessä toteutettava kansanäänestys tai useampi tulee tekemään hyvää meille kaikille.

"Kansanäänestys EU:n elpymispaketista?"
- Julkaistu 30 syyskuun, 2020

"Lähiviikot näyttävät sen, että törmääkö kyseinen kansalaisaloite eduskunnan sisäisiin Berliinin muureihin? Tai sinkoutuuko se sihisten ja savuten eduskuntatalon kivisten jättikaltereiden välistä, eduskuntatalon edessä olevalle hiljaisen unohduksen nurmialueelle? Eduskuntatalon kivisistä portaista ja edustan mukulakivistä kimmokkeet toistuviin EU-mielenosoituksiin ottaen. Puolesta ja vastaan."

- -

"Joten toivoa sopii, että tuleville maksajasukupolville suodaan 2020-luvulla kansanäänestyksen mahdollisuus tai useampi EU-tason asioista. Kunhan valmistelut mahdollisille kansanäänestyksille valmistellaan hyvin. Äänestyksen lopputulosten jatkotoimenpiteet kannattanee suunnitella paremmin kuin Iso-Britannian Brexit – erossa näyttää parhaillaan tapahtuvan."

Lue lisää Suomi 2017 verkoston blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2020/09/30/kansanaanestys-eun-elpymispaketista/

Tärkeintä päättäjien on huomioida se, kun ja jos jonkin kansanäänestyksen tuloksen kautta, Suomi sukeltaa mukaan syvempään EU-liittovaltiorakenteeseen, niin tärkeää on neuvotella ensin valmiiksi se, että kaikkien nykyisten EU-maiden ja eri urheilulajien maajoukkueet saavat jatkaa kisaamistaan entisellään.

Siirtymäajan takarajaksi yhden maajoukkueen tunnuksen alle siirtymisessä, esimerkiksi se vuosi (2058?), kun Suomen viimeinen maksuerä nyt kaavaillusta EU:n elvytyspaketista lankeaa suomalaisille maksuun.