Rapsakkata

Jostain syystä minkään puolueen jäsenyys ei ole itseäni kiinnostanut, niin kovasti, että olisi tullut liittyneeksi jäseneksi.

Nuorena tulin tutustuneeksi tarkemmin muutamaan puolueen ohjelmaan ja helvetin hierarkisiin organisaatiorakenteisiin, niin kyllä tuli kesken lukemisen sikeät päiväunet. Jotka kuinka ollakkaan jo tuolloin lipsahtivat eläväisen erotiikan puolelle.

* * * * * * *

Itse olen sellainen "aito takin kääntäjä" - tyyppi, jos vain joku osoittaa meikäläisen olleen jossain asiassa väärässä. Eli kyllä kaikkien puolueiden ohjelmissa hyvää riittää.

* * * * * * *

Toisaalta olisi hyvä, että poliitikotkin voisivat urakehityksen ja tulotason myötä nousta puoluekartalla vähän niin kuin urheilussa noustaan.

Harrastelijasarjoista mestareiden liigaan. Silloin jäsenistölle piisaisi tavoiteltavaa ja harjoiteltavaa. Idean myymistä ja asioiden junttausta piiritasolta ensin valtakunnan tasolle. Sitten vasta Euroopan kentille.

Tuskin Paavo Lipponenkaan on nykyisin niin radikaalisti vasemmalla kuin esimerkiksi 60-luvulla.

Nykystatukseen sekä arvomaailmaan saattaisi hänellä ja esimerkiksi Lasse Lehtisellä kuulua paremmin keskustan, vihreiden ja kokoomuksen arvomaailmojen mixaus.

* * * * * * *

Yksi asia mikä rajoittaa monen osallistumista puolueen jäsenyyteen on se, että rajallinen vapaa - aika rajoittaa osallistumisen mahdollisuuksia puolueiden toimintaan.

Vaikka halua, sanottavaa ja ideoita olisikin.

* * * * * * *

Vielä koittanee se päivä, jolloin puolueet, ammatilliset, kunnalliset ja valtakunnalliset päättävät elimet voisivat kokoustaa ajoittain myös internetissä.

Toki henkilökohtaista tapaamista ja kokoustamista ei voita mikään. Koska jokaisen henkilökohtainen "body language" kertoo lopulta sen, minkä tyypin henkilö lopulta olet ja kenen kaa haluat toimia eniten.

* * * * * * *

Uskon, että tästä kansakunnasta löytyy sellaista tietotaitoa, että homma tuhansien erilaisten suomalaisten kesken voitaisiin järkevällä tavalla toteuttaakin. Vaan kukapa saamastaan valta-asemasta vapaaehtoisesti luopuisi?

Lauloihan Eppu Normaali jo aikanaan: "...,että älkää herättäkö rahvasta, jos haluatte pitää vallan kahvasta."

Pitkään olen silmäillyt Paavo Väyrystä koskevia uutisia tiedotusvälineistä liittyen eduskuntavaaleihin.

Onko Paavo tiedotusvälineiden boikotissa?

Vai ovatko keskustan pomot panneet Paavon suun suppuun?

Pelkona lienee Paavo melkoisen räväkät näkemykset EU:sta, jotka poikkeavat hallituksessa olevan keskustan "virallisesta" linjasta.

* * * * *

Onneksi hakukoneet sentään varmistavat, että Paavo on edelleen voimissaan.

* * * * *

Pitkään mietin miksi myös Ahon Esko on ollut vaalien suhteen hiljaa.

Vaan ei enää syytä huoleen. Eilen ainakin Ylen tekstitv:ssä oli aikamoinen sodanjulistus tiedotusvälineitä vastaan.

Tiedä sitten onko tämäkin vain vaaleihin liittyvä julkisuus temppu?

* * * * *

Paavossa ja Eskossa meillä on mielestäni kaksi suomalaista politiikkopersoonaa, joilla puhe takuuvarmasti jatkuu, vaikka ajatus olisi jo aikaa sitten katkennut.

Monestihan politiikoilla olisi paikallaan kysyä toimittajalta kohteliaasti: "Anteeksi, mikäs se Sinun kysymyksesi olikaan?"

* * * * *

Sitten se uutinen:

Yle Teksti-TV Sivu 115/1 KOTIMAA YLE24 MAANANTAI

26.2.2007

Sitra opettaa uusia kansanedustajia

Uudet kansanedustajat pääsevät kurssille, joissa heille opetetaan talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa, kertoo kurssin järjestäjän Sitran yliasiamies Esko Aho.

Suunnitteilla on 3 kurssia, joissa on tilaa 75 edustajalle.

Koulutukseen kuuluu myös opetusta mediasuhteista.

Ahon mielestä toimittajat päättävät liikaa, mitä kysymyksiä poliittisissa ohjelmissa käsitellään.

Puolueiden pitäisi Ahon mukaan päästä haastamaan toisensa niin kuin parhaana pitävät.

- Kansan ja politiikan välillä ei pitäisi olla toimittajaa, Aho toteaa.

* * * * *

Toivottavasti kurssin hankkija ja maksaja ovat kilpailuttaneet hankkeen julkisista hankinnoista annettujen hankintasääntöjen mukaisesti....

Pitäisikö aikuisen ihmisen työelämän rakentua sukupuolielämän ympärille?

Vai...

Pitäisikö sukupuolielämän mukautua yksinomaan työelämän vaatimuksiin?

Siinäpä vasta kysymykset. Näin heti aamutuimaan.

Vaan yhden sortin vastaus löytyy yllättävältä taholta.

* * * *

Haluatteko kuulla vastauksen?

No, halusitte tai ette, niin tässä se kohta tulee...

* * * *

"Ihmisen on opittava leikkimään ilman estoja, mikä tarkoittaa ruumiin arvojen tunnustamista", Lipponen todisteli.

Nuori toimittaja antoi kynänsä laulaa:

"Toisaalta torjuttu kuoleman vietti suuntautuu ulospäin. Aggression purkaukset ovat täten seksuaalisuuden läpikäymiä, niissä elämän- ja kuoleman vietti sulautuvat kieroutuneella tavalla toisiinsa.

Paras tuntemani esimerkki tällaisen näkemyksen kuvitukseksi on Stanley Kubrickin elokuva Dr. Strangelove, joka kärjistetysti katsottuna alkaa pommikoneen ja säiliökoneen yhdynnällä ja päättyy atomiorgasmiin."

Lähde: Katja Boxbergin toimittama kirja - Paavo Lipponen

* * * *

Joten toivottavasti Paavo ei vetäydy pelkästään kirjoittamaan eduskunnan kammioonsa muistelmiaan, vaan antaa sanaisan säilänsä tuottaa ehdotuksia suomalaisten arkielämän laadun parantamiseksi.

* * * *

Tiedä vaikka lähivuosina meillä on antaa muulle maailmalle koeajettu ja hyvin testattu slogan:

"Sellaista tulosta maa galobalisaation paineissa jakaa kuin sen kansalaiset toistensa kanssa onnenhekumissa makaa."

Kerrankin on Suomessa keksitty mielenkiintoinen vaalikone.

Tämän vaalikoneen avulla voi itse kukin meistä suorittaa varsin hauskasti esivalintoja.

Testattiin juttua tänään kaveriporukassa ja yllättävän hyvin pärstäkertoimella valikoituneiden ehdokkaiden ohjelmista löytyi kannattettavia asioita.

Tosin eri asia on sitten se, kun eduskunnassa kukin kansanedustajiksi päässeistä ehdokkaista alistetaan ryhmäkurin ja -ohjelman mukaan toimiviksi marioneteiksi.

Joutuuko silloin yksittäinen kansanedustaja heittämään omat hyvätkin aatteensa roskakoriin?

Toivottavasti tieto tästä vaalikoneesta leviää tehokkaasti.

Itse otimme digikameralla erilaisia kasvokuvia ja olihan hauskaakin.

Mikä tärkeintä.

Esille pääsivät myös sellaiset puolueet ja ehdokkaat, jotka eivät ole tällä hetkellä edustettuina ollenkaan eduskunnassa.

Eikä heitä ole paljon valtamedioissakaan näkynyt. koska toiminevat mediamainonnan suhteen varsin mitättömillä budjeteilla.

* * * *

Itse sain vinkin vaalikoneesta kaveriltani, joka oli löytänyt siitä kertovan uutisen maikkarin nettiuutisista.

Naama - vaalikone toimi ainakin 25.2. kello 15,36 osoitteessa: Ei enää toiminnassa.

Päivitys 11.3.2024
Verkkosoite ostettavissa hintaan 1600 euroa.

Tulipa sitten henkilökohtainen kirje Elisalta. Tosin allekirjoittajaa en tunne sen tarkemmin.

Kirje nimittäin loppui:

Ystävällisin terveisin
Elisa Asiakaspalvelu

Yhteystiedotkin olivat jääneet Elisa Asiakaspalvelu - nimiseltä henkilöltä kokonaan pois.

Kirje oli otsikoitu: "Kotimaassa soitettujen matkapuheluiden hinnoittelumalli muuttuu."

Pitipä sitten eka lukemisen jälkeen kilauttaa kaverille ja kysyä neuvoja.

Kaverini oli yrittänyt soittaa samasta asiasta kahden päivän ajan Elisan asiakaspalveluun, kunnes kolmantena päivänä tärppäsi.

Ainoa perustelu hinnoittelumallin muuttumiselle (= hintojen rutkalle korotukselle) oli kuulemma asiakaspalvelijan kertomana rahavarojen kerääminen Elisan tuleviin investointeihin!!

Siitähän ei ole ainakaan minulle tulleessa Elisan kirjeessä mitään mainintaa.

Kaiken lisäksi Elisan palveluista perinteiset puhelut ja tekstiviestit riittävät minulle vallan mainiosti.

* * * *

Itse yritin yhden päivän ajan soittaa ja päästä läpi Elisan asiakaspalveluun. Vaan eipä tärpännyt.

Pitää purnata sitten jossain vaiheessa, kun taas tulee tautinen toimintatornado fiilis päälle.

* * * *

Tyypiltäni ja toimintatavoiltani olen vahvasti liveihminen.

Valtaosa puheluistani on lyhyitä. Alle minuutin. Tyyliin: "Tulossa ollaan", "Olen hiukan myöhässä" jne.

Keskimäärin niitä tulee kuukaudessa 300 kpl.

Joten 4,9 sentin alkumaksulla puhelinlaskuuni tulee takuu varmasti lisää maksettaavaa 14,70 euroa kuukaudessa.

* * * *

Jos meikäläisen kaltaisia on Elisan asiakkaista 1 500 000, niin Elisa kerää pelkällä "hinnoittelumallin" muutoksella kuukausittain 22,05 miljoonaa euroa plakkariinsa.

Vuodessa se on jo sitten 264,6 miljoonaa euroa.

* * * *

Eipä siis mikään pöllömpi keksintö, jos kerätty rahaa valuu vuosittain osinkoina kovalla riskirahalla pelaavien Elisan islantilaisten pääomistajien avoimena lonksottavaan laariin.

* * * *

Eipä tarvitse noiden laskutoimitusten jälkeen Elisalla ihmetellä, jos suomalaisten skypettäminen sen kun lisääntyy.

* * * *

Skypessähän puhe, teksti ja kuva liikkuvat käsittääkseni sutjakkaasti. Ilman rajoituksia. Toki toistaiseksi vain tietokoneiden välillä. Laajakaistan kuukausimaksun hinnalla.

Pysyvätkö suomalaisten operaattoreiden mobiilipalvelut hinnoillaan siis enää edes Skypen rinnalla?

Nyt sitten vain jännätään, että ilmestyvätkö Susanin kirjasta; jossa on siis lehtitietojen mukaan ainakin kannet, pois jätetyt tekstiviestit julkisuuteen "vahingossa" julkisuuteen netin vai Seiska - lehden kautta.

Vaihtoehdot taitavat olla kolme, kaksi tai yksi viikkoa ennen eduskuntavaaleja. Tai sitten kaikki vaihtoehdoista toteutuvat. Varsinkin, jos vuotokanavaksi valikoituu Seiska.

Lisää jännitystä tuo tähän Susan asiaa se, että tapahtuuko tuo "vahinkovuoto" viesti kerrallaan vai kerta purskauksella.

Mikäli tekstiviestit vuodetaan viesti kerrallaan, niin Susan Kurosesta tulee vuoden 2007 mulkkis Suomessa. Ainakin kepulaisten kannattajien piirissä.

* * * * *

Pitäisikö valtion ylimmässä johdossa kääntyä itäisen naapurimme puoleen, kuinka siellä näitä huippupolitiikkojen naisasioita hoidetaan.

Vai löytyisikö konsultoivaa apua EU:n mahtimaasta Ranskasta?

Myös kilautus Clintonin Bilille voisi tuoda asioihin uutta näkökulmaa.

Presidentti Tarja Halonen voisi nimetä valtiollisten rakkausasioiden selvitysmieheksi kansanedustajat Lyly Rajalan ja Anni Sinnemäen.

* * * * *

Tärkeää olisi, että asiassa lähetyttäisiin molempien sukupuolien näkökulmia ja erilaisia rakkauselämän tarpeita, mitä rakkauden kaipuu tuo tullessaan. Huippupolitiikkokin on vain ihminen.

Tapaus Susan Kuronen osoittaa valitettavalla sen, että ylintä valtioelintä edustavan pääministerin yksityiselämää kannattaa jatkossa suojella kaikin keinoin nykyisen kaltaiselta ja toteutuneelta rakkausmiinaan ajolta.

Eikö kullisseissa toimiva Supomme ollutkaan uhkeasta uhkakuvasta ollenkaan kärryillä? Tai Kesärannan makuukammarin suhteen kuulolla?

* * * * *

Eikä tässä kaikki.

Ensi viikolla kuullaan jo varmasti, kuinka monelle kielelle Susanin kirja tullaan kääntämään. Ainakin kansitekstien osalta.

Julkisuuden imu tuntuu tässä Susanin tapauksessa mustalta aukolta, jota sen auettua ei hallitse todennäköisesti enää kukaan....

Onni on monesti pienestä kiinni.

Vaikka tunnustan saman tosiasian, minkä sosiaali-ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto totesi läksiäishaastattelussaan Uutispäivä demarissa 13.12.06:

- Valtio ei voi taata onnellisuutta.

* * * *

Vaan helkkarin moniin asioihin valtio voi yksittäisen kansalaisen elämässä vaikuttaa.

Sen takia olisi hyvä, että tuotaisiin uusia ajatuksia ruohonjuuritason kansalaisten elämään.

Koska monestihan ruoho on vihreämpää aisan toisella puolella. Vai mitenkä se vanhan kansan sananlasku menikään?

* * * *

Uutispäivä Demari totesi seksiasianministerin tarpeellisuuden numerossaan 19.2.07:

Väestökehityksen edessä ei pidä alistua

Valtiovarainministeriön liikkumavaraselvitystä arvioineet työmarkkinakeskusjärjestöt totesivat, ettei huonoon väestökehitykseen pidä alistua, vaan työllisyys ja tuottavuuspolitiikalla voidaan saada lisää liikkumavaraa.

* * * *

Seuraavan hallituksen seksiasiainministerin tarpeellisuuden voinee lukea Uutispäivä Demarin jutun rivien välistä, sillä jos suomalaisten määrä ei olennaisesti lisäänny, niin työikäisten turboruuvia väännetään entistä tiukemmalle.

* * * *

Tärkeintä olisi mielestäni taata jokaiselle suomalaiselle moniammatillisen työryhmän palvelut (lääkäri - fysioterapeutti - seksuaaliterapeutti), jotta hormonaaliseen työhurmokseenkin vaikuttava jokaisen suomalaisen henkilökohtainen seksielämä saataisiin jengoilleen.

Sen suhteenhan voisivat kaikki puoluejohtajat röyhistellä rintojansa: "Jakovaraa nääs piisaa."

Nyt on sitten tuota pelkokerrointa saatua ulkoisista uhkista nostettua eduskuntavaaleja varten riittämiin.

Uudestaan on saatu tapetille Nato, sitten ilmastonmuutos, kovana tosiasiana kolmikannan koskemattomuus ja viime viikonloppuna jo Venäjän uhka.

Vaan siirrytänpä noista aiheista muutama askel ja asento ruohonjuuritason kansalaisen näkökulmaan.

* * * * * *

Frank Moberg kirjoitti tämän päivän Hesarissa, että seuraavaan hallitukseen tarvitaan kansankuntoministeri.

Ehdotus on vähintäänkin kannatettava.

En tiedä onko Frank Moberg ehdokkaana tulevissa eduskuntavaaleissa ja onko hän tuo kuuluisa HIFK:n Frank Moberg?

Kuitenkin hänen kirjoituksessaan oli osanen, joka kolahtaa ainakin meikäläisen sielunmaisemaan:

"Yhteiskunnan pitää tukea harrastusliikuntaa kaikkien ikäryhmien kohdalla ja ohjata kehitystä kaikin käytettävissä olevin keinoin siihen suuntaan, että kansalaisten terveys ja toimintakyky pysyvät korkealla tasolla.

Tämä on kova haaste kaikissa hyvinvointivaltioissa, mutta jos haluamme olla kilpailukykyisiä kansainvälisessä markkinataloudessa, meidän on investoitava tähän huomattavia voimavaroja. Nämä maksavat itsensä takaisin sekä taloudellisesti että hyvän elämänlaadun muodossa hyvin pian."

Tuosta tulee nopeasti mieleen hampaat irvessä yrittäminen ja siinä on silloin suomalaisella luonteenlaadulla leikki kaukana.

* * * * * *

Tarvittaisiinko seuraavan hallitukseen myös kansanseksiasiainministeri? Ministeri, jolla on ainakin ajatuksissa esileikki lähellä.

Pitää muistuttaa, että nykyisen kansanedustajaehdokkaan Tommy Tabermanin esiintuomassa Method - Tabermannissa on potentiaalisia tehoja jopa seitsemännen ydinvoimalan verran!

Tietoa Tommy Tabermannista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tommy_Tabermann
Linkki korjattu 11.3.2024

* * * * * *

Kaiken lisäksi seksin säännöllinen harrastaminen lienee elämämme yksi suurimmista perusnautinnoista.

Savolaisetkin sen tietävät: "Älä laakase vielä. Naatitaan!"

Seksiasiaministerin yhdeksi ensimmäisistä tehtävistä tulisi toimeenpanna kattava tarkastus siitä, että onko suomalaisten asuinoloissa huomioitu riittävällä tavalla seksin harrastamiseen tarvittavat ihanneolotilasuhteet?

Voitaisiinko tätä ilmeisen tärkeää hyvinvoinnin peruselementtiä vahvistaa verovaroin?

Miltä tuntuisivat vuosittaiset verovähennykset sujuvampaan seksiin sopivista erilaisista varusteista, tarvikkeista ja kalusteista?

Neuvoa voitaneen kysyä ainakin Niinistön Saulilta ja Kanervan Ilkalta.... Vaikka sitten tekstiviesteillä.

Jalkapallossa ja jääkiekossa on käytetty rotaatiopelaamista tasoittamaan pitkän kauden mukanaan tuomia rasituksia pelaajille.

Jalkapallossa 80 ja jääkiekossa 120 peliä kaudessa tuntuu määrältä, ettei sitä edes hektisellä hevillä kukaan pelaaja ehjänä kestä.

Aika monesti tuntuu käyvän vielä niin, että kun pelaajan ura huipulla päättyy ja mies astuu niin sanottuun normaaliin perhe-elämään, niin aika nopeasti avo-/avioliitto päättyy eroon.

Miten lie politiikan ammattilaisilla, kun uran hektisempi vaihe vääjäämättä jossain vaiheessa loppuu?

* * * * *

Hesarissa (9.2.07) kertoi Helsingin yliopistossa taiteentutkijana toimiva dosentti Janne Kurki, että itseään kansan edustajaksi väittävä on diktaattori

Demokratian suuri ongelma on Kurjelle ammattipoliitikkojärjestelmä:

"Vain hän, joka on oikeasti toiminut kansan seassa osana kansaa ja palaa tähän toimintaan kansan edustamisen jälkeenkin, voi todella edustaa kansaa niin, että vallan voidaan sanoa olevan kansalla."

* * * * *

Olisiko sitten hyvä ehdotus aina yhden kansanedustajan kohdalla rajata edustajakaudet maksimissaan kahteen eli 8 vuoteen? Siis yhteensä laskettuina.

Säilyisivätkö sitten tuntumat ruohonjuuritason kansalaisten elämään paremmin?

Mielestäni ehdotusta voitaisiin ainakin kokeilla.

Valokuvien ja tv-esiintymisten perusteella monien kansanedustajien kasvoilta paistaa jo sellaisen kokemuksen ja korruption kilometrit, että ne ovat polttaneet ylimielisen kyynisyyden uurteet sisuskaluihin asti.

Elekielestä vihjaisemattakaan.

* * * * *

Itsekin olen valmis äänestämään nuorta ehdokasta, jos vain sopivan selkärankainen seuloontuu massasta esille.

Sukupuolella ja puolueella ei ole väliä. Kunhan ehdokas on rehellinen ja seisoo edustamansa aatteen takana, vaikka vuorollaan herrahissiin tai rouvarakettiin pääsisikin.

* * * * *

Viestiä sopivista nuorista ehdokkaista ja miksei vanhimmemmistakin saa laittaa minulle tulemaan.

Kunhan henkilö on todella sellainen, että hän seisoo edustamansa aatteen takana myös niinä hetkinä, kun se ei ole valtavirran mukaisessa muodissa.

Kansalaisten hintatietoisuuden lisääminen olisi mukava lisä nyt käytävään vaalikeskusteluun.

Paljonko esimerkiksi yksi päivähoitopaikka maksaa yhteiskunnalle.

Vedetään stetsonista vaikka summa 765 euroa per lapsi/kuukausi.

Oggei tehtäisiin diili, että perhe kehittäisi oman ratkaisunsa lapsen hoitoon, joko oman lähipiirin kesken ja saisi asiaan kunnalta 700 euroa puhtaana käteen kuukausittain. Tietysti per lapsi, joka vedetään pois yhteiskunnalle taakaksi tulleesta palvelusta.

Ratkaisu säästäisi yhteiskunnan varoja 65 euroa per lapsi kuukaudessa. Pieni summa?

No kun oteaan huomioon, että täkyyn tarttuisi 200 000 lasta perheineen, niin kuukaudessa säästettäisiin jo 13 miljoonaa euroa. Vuodessa oltaisiin sitten jo summassa 156 miljoonaa euroa.

Toki jokainen perhe olisi velvoitettu antamaan kunnalle selvityksen kerran vuoteen, miten alle kouluikäisen lapsen päivähoito on järjestetty.

Hoitaako toinen vanhemmista kotona vai ovatko lähipiirin perheet perustaneet oman hoitopiirinsä kimppaperiaatteella.

* * * * *

Entäs sitten mahdollisesti työtä vaille jäävät päiväkotien, ja perhepäivähoitopaikkojen henkilökunnat?

* * * * *

Ei hätää eikä huolta huomisesta.

Osa heistä työllistyisi edelleen vanhan kaltaisiin töihin. Tosin pienemmissä ja mahdollisesti inhimillisimmissä puitteissa.

* * * * *

Vanhusten hoivaan ja hoitamiseen tarvitaan pääpuolueiden mukaan tarvitaan 20 000 hoitajaa vaikka heti.

Vanhuuden tullenhan me kaikki muututaan pikku hiljaa lapsiksi taas.

Vaipatkin ilmestyvät pullottamaan pöksyihin ja hajumaailma on väliin varsin mykistävä.

Varsinkin, kun siihen ensimmäisen kerran itse kukin aisteillaan omien vanhempiensa tai lähisukulaisensa kohtaloissa törmää.

* * * * *

Lastenhoidosta vapautuvat henkilöt voisivat mielestäni olla juuri oikeita henkilöitä kokemukseltaan ja koulutukseltaan antamaan niitä päivittäisiä virikkeitä ja tunne - elämyksiä, joka jää nyt kokonaan TODELLA isojen paineiden alla toimivalta vanhusten hoitohenkilökunnalta antamatta.

Halua ja tahtoa olisi, mutta aika ei vain riitä.

* * * * *

Juttelin aikanaan omia vanhempiani hoitavan henkilökunnan edustajan kanssa, että hänen vuorossaan jää henkilökohtaista aikaa muilta rutiineilta per vanhus 15 minuuttia.

Siinä ei paljon ulkoiluja ennätetä suorittamaan.