Olin takuuvarma siitä, että tämä vakuutuslääkäreitä ja tapaturmalakia koskeva kansalaisaloite saataisiin eduskunnan käsittelyssä torpattua täysin.
Vaan optimistinen pessimisti ei pety koskaan.
Vaikka eduskunnan suuressa salissa kansalaisaloitteesta tehty mietintö äänestettäisiin niin sanotusti kumoon, niin pullon henkeä tuskin saadaan enää takaisin pulloon.
Oheinen listaus auttaa meitä kaikkia siinä, jos Sinäkin haluat saada lisätietoa valiokunnan mietintöön kannanottoja antaneista ja heidän näkökannoistaan sekä perusteluistaan.
Jonkun verran aihetta seuranneena ja aika helvetisti omakohtaisesti kokeneena uskon, että mitä useampi meistä pienistä maanmatosista tuntee aiheen ison kuvan, niin sitä vaikeammaksi käy näissä asioissa pitkäkestoinen höplästä veto.
Joten tässä bloggauksessa löytyy iso palanen isosta kuvasta ja vakuutusalan lähiajan historiasta kiinnostuneille. Näkökulma on potilaan/vakuutetun.
"Ensimmäinen vakuutusalaa koskeva kansalaisaloite"
- Julkaistu helmikuu 14, 2019
"Tänään 14.2.2019 eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) sai valmiiksi mietintönsä kansalaisaloitteesta, joka koski tapaturmalakia ja vakuutuslääkäreitä. Se oli samalla ensimmäinen eduskunnan käsittelyyn edennyt kansalaisaloite, jossa vastapuolena on miljardien eurojen liiketoimintaa; julkisen vallankäytön velvoitteiden alla, pyörittävä vakuutusala, joka taas on valtaosin yksityisessä omistuksessa. Hymiö."
- -
"Yritetään yhdessä saada vastaukset näihin mobiiliflaijerin kolmeen avainkysymykseen, joihin ei kukaan omavalvonnan hyväksynyt päättäjämme tunnu uskaltavan tai osaavan vastata. Näin saamme yhdessä tietää, kenellä todellinen valta näissä asioissa on?"
Yllättäen tämä kansalaisaloite 2837 saattaa laittaa suomalaisen kansanvallan pärisemään ja demokratian kilkkaamaan. Kuin aikanaan porakoneet ja moskat ikuisena pidetyllä Berliinin muurilla.
Tässä neljä etsintäkuulutuskysymystä pohdintaasi:
1. Miksi tutkivat/hoitavat lääkärit ja vakuutuslääkärit on voitu asettaa perustuslain (PL 6 § Yhdenvertaisuus > Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.) vastaisesti ja pitkäkestoisesti eriarvoiseen asemaan?
2. Keitä perustuslain asiantuntijoita työtapaturmalain 41 d pykälän valmistelussa kuultiin ja mistä nuo lausunnot löytyvät?
3. Kuinka moneen muuhun lakiin ja miten toimien; on viety sama puliveivaus?
4. Mihin lakiin perustuen samat henkilöt ja organisaatiot voivat olla käyttämässä; miljardien eurojen liiketoimintalueilla, lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?
Eli, jos Sinulla on näistä asioista tietoa, niin vinkkaa tämän postauksen kommentteihin tai laita suoraa palautetta kansalaisaloitteen tekijöille.
Eikä tuossa vielä kaikki.
Samalla on hyvä luoda pohjaa myös jatkokeskusteluille sekä tarvittaville korjaustoimille lainsäädäntöön. Perustuslain mukaisia korvaustoimia unohtamatta (PL 88 § > Yksityisen laillinen saatava valtiolta).
Joten tässä ison kuvan katsausta kansalaisaloitteen 2837 tiimoilta. Kysehän ei ole vain yhden lakipykälän korjaamisesta:
"Kansalaisaloite 2837"
Julkaistu maaliskuu 12, 2018
by Suomi 2017 - Suomi 2025?
"Takavuosina yhden lainsäädäntöhankkeen taustamuistiossa kerrottiin, että kaikki esitetyt muutokset ovat varmasti perusteluja. Mutta on syytä muistaa, että niiden yhteisvaikutuksen tulee olla kustannusneutraali. Eli kaikki säilyy ennallaan, koska esitetyt muutokset aiheuttavat vakuutusyhtiöille kuluja. On sama kuin niiden muhkea kokonaisvoittoprosentti pienenee."
- - -
”SISÄLLYSLUETTELO
Kansalaisaloitteen tekijä ja syy aloitteelle
50 000 allekirjoittajan alaraja rikkoontuu
Kansalaisaloitteen vaiheista tähän mennessä
Tapaturmalain 41 d syntyhistoriasta 2004
Muut samansisältöiset pykälät myös korjaukseen
Vakuutusalan jäädytysyritys julkistettiin
Vakuutuslakimiehet ja vakuutuslääketiede”
Helsingin Sanomat 9.3.2018 "Sosiaali- ja terveysministeri Mattila perustaa hankkeen kehittämään parjattua vakuutuslääkärijärjestelmää – tarkoituksena lisätä avoimuutta ja kansalaisten luottamusta".
Joten josko; perustamisvaiheessa olevaan, uuteen vakuutuslääkärijärjestelmää kehittävään neuvottelukuntaan mukaan kutsuttujen; Lääkäriliiton, Sosten, Potilasliiton, Invalidiliiton ja Potilasasiamiesten verkostot; voisivat myös laittaa jäsenilleen vinkin, että tämä kansalaisaloite kannattaa kaikkien jäsenien allekirjoittaa ja vinkata eteenpäin.
Joten ajatelkaapa, kaiken edellä kerrotun ja linkatun materiaalin lukemisen jälkeen, entäs jos myös tapaturmalain 41 d lakipykälän hyväksyneet yrittäjien (Suomen Yrittäjät) ja työmarkkinajärjestöjen työntekijäpuolen keskusjärjestöt (AKAVA, SAK, STTK) laittaisivat kaikille jäsenjärjestöilleen tiedotteen, että tämä kansalaisaloite 2837 kannattaa kaikkien heidän jäseniensä allekirjoittaa.
Eikä tuossa vielä kaikki.
Ratkaisevaa asioiden korjaamiselle on pitkäkestoinen julkisuus. Ja myös se, että saako kokoomuksen kansanedustaja Hjallis Harkimo tukea ulostuloilleen muiden puolueiden kansanedustajista? Vai painostetaanko myös hänet hiljaiseksi?
Joten tuota Latvalan Pertin tekemän kansalaisaloitteen allekirjoittamista ja muille vinkkaamista kannattaa jatkaa. Mitä enemmän nimiä; sitä kovempi painostusarvo päättäjiin päin.
Laitetaan #äänityökyvyttömälle kuulumaan yhdessä toimien. Vaikka monesta muusta asiasta oltaisiinkin täysin eri mieltä.
Vinkkaa vaikka koko suvullesi ja kaikille kavereillesi. Lämmin kiitos avustasi.
* * * *
Iltalehti oli tavoittanut ensimmäisenä kansalaisaloitteen tekijän. Pertti Latvalan. Isot rispektit hänelle.
"Autokatsastajana työskennellyt Pertti Latvala koki vuonna 2005 työtapaturman, jonka hoito vaati useita leikkauksia. Vamma vaivaa miestä vielä tänäkin päivänä.
Vakuutusyhtiön kanssa Latvala joutui taistelemaan vuosikaudet, ja miehen korvauksista tehdään edelleen pelkästään väliaikaispäätöksiä.
Latvala on ollut loukkaantumisestaan asti aktiivinen potilasjärjestöissä ja vetänyt vertaistukiryhmiä. Hän on saanut kuulla useita tarinoita tuloksettomasta kamppailusta vakuutuslääkärien lausuntojen kanssa, ja kansalaisaloitteen myötä yhteydenottoja on tullut suunnaton määrä.
- Itku siinä tulee, kun kuuntelee näiden ihmisten tarinoita. Nämä ovat sellaisia asioita, joita ei saisi olla."