Rapsakkata

Onko käynyt niin, että rahapolitiikka on entistä enemmän ulkopolitiikkaa?

Nyt kun kokoomuksen pääministeri Jyrki Kataisen ja sdp:n valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen/sdp aikavarannot ovat varatut EU:n sekä euroalueen epäkohtien ratkaisuun, niin tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä riittää mielestäni itsenäistä työkenttää yllin kyllin. Rahapolitiikka on myös talouspolitiikkaa. Joka on taas entistä enemmän ulkopolitiikkaa. Ensin Hotelli Kämp 4.3.2011 ja vihreiden kansanedustaja Erkki Pulliainen.

Presidentinvaalit 2012 – Rahapolitiikka on entistä enemmän ulkopolitiikkaa
Julkaistu heinäkuu 7, 2012 > https://suomi2017.wordpress.com/2012/07/07/presidentinvaalit-2012-rahapolitiikka-on-entista-enemman-ulkopolitiikkaa/

Miksei kokonaiskuvaa Euroopan unionin ja varsinkaan euromaiden velkatilanteista tunnuta saatavan millään esiin?

Iltasanomat 25.7.2012 kirjoittaa otsikkolla "Europalo nuolee Saksan portteja". Toimittaja Mika Koskinen.

Reportaasin kaaviokuvasta voi laskea, että 17 euromaan yhteinen valtiovelka on tällä hetkellä (noin) 8 434 miljardia euroa.

Jos ajatellaan, että noista valtiolainoista on niin sanotusti mätiä 35 prosenttia, niin ollaan tukipaketti tarpeessa (kuten ERVV/EVM) 2 951,9 miljardia euroa!

ERVV/EVM tukikapasiteetti lienee se 700 miljardia euroa. Ei ihme, että eurobondit kiinnostavat. Eli valtiovelkojen yhdistäminen ja yhteisvastuulla hoitaminen.

Euromaiden osuus Euroopan velkojen verkostosta menee maittain suurin piirtein näin. Kyseessä siis vasta euromaiden valtiovelat. Ei siis sisällä vielä itsehallintoalueiden, kaupunkien, maakuntien tai kuntien velkasaldoja. Eikä myöskään euroalueiden pankkien velkasaldoja.

Summat miljardeja euroja:
1. Saksa 2 111
2. Italia 1 946
3. Ranska 1 789
4. Espanja 774
5. Hollanti 402
6. Belgia 377
7. Kreikka 280
8. Itävalta 222
9. Portugali 189
10. Irlanti 174
11. Suomi 93
12. Slovakia
13. Slovenia 17
14. Kypros 13
15. Luxemburg
16. Malta 5
17. Viro 1

Pitäisikö sama tieto saattaa julkisuuteen myös euron ulkopuolisten EU-maiden velkasaldoista? Paljonko tuosta velkasaldosta on jo niin sanotusti mätää?

Vai pitäisikö kaikista maista tehdä veroparatiiseja?

1.
- Veroparatiisien tilit pullollaan -
https://www.city.fi/yhteiskunta/veroparatiisien+tilit+pullollaan/4967
Linkki korjattu ja luettu 6,9,2024

2.
- Dokumenttiprojekti: Talouden madonluvut -
https://vintti.yle.fi/yle.fi/tv1/juttuarkisto/dokumentit/dokumenttiprojekti-talouden-madonluvut.html
Linkki korjattu ja luettu 6.9.2024

Maailmantalous ei enää palaa kasvu-uralle, päinvastoin: vapaa markkinatalous ja länsimainen elämänmuoto ovat tulleet tiensä päähän, väittää 23 talousviisasta kiitetyssä dokumentissa. Vain muutos voi pelastaa maailman.

(Katsottavissa vielä 29 päivän ajan...Vain Suomessa)

Onko tiedonvälitys nykyään tiedon"mani"pulointia? Vai voiko olla niin, että EU-tason pankkivalvonta on perustettu kahteen kertaan?

Vuosina 2009 ja 2012.

1. Yle uutisoi EU-pankkivalvonnasta vuonna 2009 näin:

Talous 3.12.2009 klo 10:58 | päivitetty 29.5.2012 klo 9:42
Katainen: EU:n uusi pankkivalvonta turvaa myös Suomen edut

"Eurooppalaisesta pankkivalvonnasta saatu sopu on lisännyt myös uskoa Suomen vaikutusvallan säilymiseen EU:n talousasioissa. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) on vakuuttunut, että uusi ylikansallinen finanssivalvonta ottaa eri kokoiset maat tasapuolisesti huomioon."

2. Helsingin Sanomat uutisoi EU-pankkivalvonnasta vuonna 2012 taas näin:

Katainen: EU-huippukokouksen suurin uusi päätös koskee pankkivalvontaa
29.6.2012 17:30 STT

"Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) mukaan suurin uusi asia, josta EU-huippukokouksessa sovittiin, koskee eurooppalaista pankkivalvontaa. Kataisen mielestä päätös yhteisen pankkivalvojan perustamisesta oli pohjoisten EU-maiden aikaansaannosta."

Muuten.

Vallalla oleva setelisolidaarisuus avautuu meille kaikille parhaiten, kun ruvetaan puhumaan konkreettisista eurosummista. Sutkien rahanaisten ja -miesten suoltamien prosenttien tai erilaisten vipuvarsien sijaan.

Jokohan viimeinkin saamme tietää valtiovelkojen tarkat kokonaissummat euromaittain ja euron ulkopuolella olevien maiden suhteen? Paljonko niistä on niin sanotusti mätiä?

Sitten myös sama erittely kyseisten maiden pankeista?

Vai onko meidän loppulaskun maksajien hyväksyttävä se tosiasia, että euron suhteen menossa maailman taloushistorian suurin huijaus? Rehnponzi.

Ja siis vain siitä syystä, että jonkin sortin EU-pankkivalvonta tulee olemaan uutistietojen mukaan toiminnassa aikaisintaan vuonna 2013. On myös hyvä muistaa, että Suomen valtion vuosibudjetti on vain luokkaa 55 miljardia.

Kuitenkin noiden kahden uutisenvälinen hinta-arvio Suomelle ja meille suomalaisille on jo haarukassa 30-50 miljardia euroa....

Noiden summien maksamiseksi pitää saada Suomessakin käyntiin maailmanhistorian suurin talouskasvu tai sitten vain todeta, että meitä on vedetty höplästä ja kunnolla. Etenkin kassan puolelta.

Tosin taitaa olla, että yksittäiselle ja tavan velanmaksajalle nyt paljastumassa olevan koko luokan velkaantuminen tuskin on mahdollista?

Mahtaako Suomen oman pankkikriisin 1990-luvun malli olla käytössä nyt Euroopan mittapuissa?

Taloussanomat 9.7.2012 - Eurokriisi:
Lähteet: Espanja perustaa roskapankin

- - - -

← Euro saa kaatua
LJL 3/2011 eli HE 60/2010 eduskunnan toisessa äänestyksessä perjantaina →

Joukkoistaminen toimii erinomaisen hyvin Suomessa
https://suomi2017.wordpress.com/2011/10/19/joukkoistaminen-toimii-erinomaisen-hyvin-suomessa/

Julkaistu lokakuu 19, 2011

Karjalan Kuvalehden numero 6/2011 “Toistuuko Suomen pankkikriisi EU-rahoituskriisissä”- reportaasin soisin jokaisen omasta taloudestaan kiinnostuneen suomalaisen lukevan. Miksei myös kaikille EU:n kielille käännettynä muillekin.

Seitsemän 7 vuotta on pitkä aika. Varsinkin, jos selkeille epäkohdille ei tehdä mitään. Hymy-lehdessä se tiedetään surullisen hyvin.

Työ. Vammautuminen. Sairastuminen. Syrjääntyminen.

Ei pitäisi olla mahdollista, koska meillä on kattava vakuutus- ja sosiaaliturva työelämän eri tilanteisiin. Ainakin paperilla ja päättäjiemme puheissa.

Helsingin Sanomat valotti kesäkuussa pariin otteeseen lakisääteisten vakuutusturvaprosessien loppupäätä. Tiedosssa olevia epäkohtia vakuutusoikeuden suhteen on korjailtu jo 15 vuoden ajan...

HS - Kotimaa - maanantaina 18.6.2012
Putoaminen lumivallilta aloitti oikeustaiston
Vasta korkein oikeus käänsi korvauskiistan hoitajan eduksi.

Helsingin Sanomat - Kotimaa- keskiviikkona 20.6.2012
Arvosteltu vakuutusoikeus menee remonttiin lähivuosina
Oikeusministeri haluaisi antaa lisää painoarvoa potilasta hoitavan lääkärin kannalle.

Helsingin Sanomat Kotimaa - keskiviikkona 20.6.2012
Tausta - Edellinen ministeri syyttää työmarkkinajärjestöjä

Niin kuin tuossa aiemmin kirjoitin, niin kesäkuun Hymy-lehti taas iski kiinni suoraan sylttytehtaalle. Koska vakuutusyhtiöt voivat heti, niin halutessaan, lopettaa pysyvästi työssään vammautuneiden tai sairastuneiden kiusaamisen.

Vakuutuslääkärit ja vakuutuslakimiehet käyttävät vakuutus- ja työeläkeyhtiöissä sekä Kelassa erittäin merkittävää julkista valtaa. Vallan käyttö koskee lakisääteistä vakuutus- ja sosiaaliturvaa.

Kesäkuun Hymy 6/2012
"Hymy tutki - Katso vakuutuslääkärilista!"
Järkyttävä raportti Hymyssä: Vakuutuslääkärit ajavat ihmisiä jopa itsemurhiin - vaiettu vakuutuslääkärilista!

Verkkouutinen 18.06.2012 14:00
Ministeri Risikko käynnisti työn vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyden lisäämiseksi

Tosin tähänkin ministeri Risikon projektiin saadaan hyvin helposti menemään 6 vuotta. Ja ihan suotta. Miksi vakuutusyhtiöt ja niistä hyötyvä ekosysteemi luopuisivat vallastaan?

Taavitsaisen Heljän mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa vuodelta 1999 pitää edelleen vuonna 2012 paikkansa.

Aikaa on kulunut yli 13 vuotta!

___

Mielipide
PERJANTAINA 30.4.1999

HELJÄ TAAVITSAINEN
Korpilahti

___

Siksi nostankin tähän kohtaa avoimen linkkauksen tiedossa olevien epäkohtien lähihistoriaan.

Presidentinvaalit 2012 - Hymyn vakuutuslääkärireportaasit 2012 ja 2005
https://suomi2017.wordpress.com/2012/06/29/presidentinvaalit-2012-hymyn-vakuutuslaakarireportaasit-2012-ja-2005/

Julkaistu kesäkuu 29, 2012

Päättäjiemme sidonnaisuuksien ja vaalirahoituksen avautumista odotellessa.