Kuntavaalien aiheiden kerrotään olevan kaikkein lähimpänä äänestäjiä. Kuitenkin yli 40 prosenttia äänioikeutetuista jättää kuntavaaleissa äänestämättä.
Näin kävi myös vuoden 2017 kuntavaaleissa.
Kuntavaalien 2021 äänestysprosenttiluvuksi 70?
Saataisiinko kuntavaaleihin aikaiseksi kunnon pöhinää niin toimien, etteivät kansanedustajat, mepit ja virkamiehet pystyisi asettumaan enää ehdolle? Näin estettäisiin myös heidän loppuun palamisensa, joka johtuu liian useassa eri luottamustehtävässä toimimisessa.
Näin otsikoi Helsingin Sanomat 22.11.2018 printtilehdessään. Aukeaman juttu kohdistui sosiaali- ja terveysministeriön sisäisiin tilanteisiin. Niin henkilökunnan kuin lainsäädännön laadun ja aikataulujen suhteen.
Myllytyksen kohteena ministeriössä on nähtävästi kokoomuksen mandaatilla kansliapäällikkönä istuva Päivi Sillanaukee. Lähiajat näyttävät, miten kova valtapeli on kyseessä? Helsingin Sanomat otsikko 19.11.2018 "Sosiaali- ja terveysministeriön johtajaksi 12 hakijaa – nykyinen kansliapäällikkö toivoo jatkokautta"
* *
Entä missä vaiheessa ministeriön vakuutusosaston ylijohtajan sidonnaisuuksien ja esteellisyyden läpivalaisu etenee?
Ensin sosiaalisen median selvitys kuvamuodossa.
Ke(i)tä Helsingin Sanomat suojelee ja miksi?
Sitten Helsingin Sanomien tähän astiset "paljastukset" kahdeksan vuoden ajalta.
Lainaus 1 Hesarista 13.11.2018 - Miksi eläkemiljardien väärinkäyttöä ei saada kuriin? Syy on yksinkertainen, ja se kertoo paljon Suomesta:
"Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Outi Antila ei anna valvojille tulitukea Finanssivalvonnan johtokunnassa, vaikka aloittaessaan Antila vakuutti ottavansa päätösvallan ministeriöön."
Lainaus 2 Hesarista 25.3.2018 - Väärin diagnosoitu:
"Vakuutusyhtiö Ifin entinen päälakimies Taisto Hujala käräjöi Laukkasen vastapuolella vuosikymmenen. Hujalan mielestä Laukkasen luvut ovat yliampuvia, mutta hän myöntää, että Laukkanen voitti paljon enemmän kuin hävisi.
Laukkanen on sanonut, että hänen voittamiensa tapausten hintalappu vakuutusyhtiöille on noin 140 miljoonaa euroa. Hujalan mukaan luku on useita kymmeniä miljoonia euroja.
Luvut perustuvat oletukseen siitä, mitä vakuutusyhtiö joutuu maksamaan korvauksina ihmisen elinajalta. Nuoren ihmisen kohdalla summa voi nousta selvästi yli miljoonaan euroon."
Lainaus 3 Hesarista 7.2.2010 - Vakuutusalan ylin virkamies:
"Antila on tutustunut tarkasti sosiaalivakuutuksen koukeroihin: Hän työskenteli viimeksi puheenjohtajana Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa, jonne hylkäävän työeläkepäätöksen saaneet ovat voineet ensimmäisenä valittaa.
Tätä ennen hän tulkitsi tapaturmavakuutuslakia Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa, jossa vedettiin rajaa tapaturmien vakuutuskorvauksissa.
Antila on eronnut kahden aikuisen pojan äiti, joka seurustelee vakituisesti If-yhtiöissä työskentelevän juristin kanssa."
Joka ei siis ollut (Helsingin Sanomien itsensäkin kertomana) mikään perusjuristi, vaan yhden Suomen suurimman vahinkovakuutusyhtiön päälakimies! Tosin jostain syystä; aikaa tästä kertomiselle kertyi Helsingin Sanomille yli 8 vuotta.
Hymiö.
Joten. Joko Helsingin Sanomat saa ja uskaltaa kertoa vakuutusasioiden ylimmän virkamiehen mahdollisista esteellisyyksistä virkaansa?
Entä minkälaiset mahtavat olla ministeriöiden muiden johtavien virkamiesten ja heidän lähipiiriensä osakeomistukset sekä sidonnaisuudet?
Toinen hymiö.
Eikä tuossa kaikki.
Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teittinen jatkaa "Systeemi on rikki" - aiheesta 23.11.2018 seuraavin otsikoin:
Sosiaali- ja terveysministeri Mattila: Ministeriön ongelmien syyt käydään läpi – ”Siitä seuraavat tarvittavat toimenpiteet”
Professori lainvalmistelun nykytilasta: Virkamiesjohto ei osaa, poliitikkoja ei kiinnosta – ”Sääliksi käy tavallista lainvalmistelijaa”
Itä-Suomen yliopiston professori Anssi Keinänen korostaa, että lainvalmistelun ongelmat ovat laajoja eivätkä koske vain sosiaali- ja terveysministeriötä.
Joten jatkoa sosiaali- ja terveysministeriön sekä muiden ministeriöiden johtavien virkamiesten ja heidän lähipiiriensä sidonnaisuuspaljastuksiin odotellessa.
Valta on erittäin mielenkiintoinen asia. Etenkin sen suhteen, että miten pieni vähemmistö voi pyörittää enemmistöä, miten tahtoo.
Tässä postauksessa on kyse kirjallisesti ja suljetusti toimivasta vakuutuslääkärijärjestelmästä sekä vakuutuslääketieteen ja ammattijärjestöjen sekä tiedotusvälineiden symbioosista. Koskien lakisääteisiä vakuutuksia ja sosiaaliturvaa.
Uusimpana ryhmänä tähän kuvioon ovat törmänneet erilaisista sisäilmamyrkyistä sairastuneet.
Kuinka monilla korteilla ammattijärjestöt pelaavat?
Uskaltaako ja saako opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen olla avaamassa kafkamaisen ja mafiamaisen järjestelmän ytimiä?
Faktaa vai fiktiota? Tästä kohteliaimmin eteenpäin:
"Suomen Lääkäriliitto – Ammattijärjestöjen aatelia"
Julkaistu tammikuu 3, 2017
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen muodostama ekosysteemi hyökkäsi, nähtävästi työnantajapuolen järjestöjen vahvalla tuella; vuosien 2015 ja 2016 aikana voimakkaasti työntekijäpuolen ammattijärjestöjä vastaan. Tavoitteenaan muun muassa työntekijöiden palkkaamisesta syntyvien kustannusten alentaminen.
Eikä tuossa pääministeri Sipilän yrittämässä järjestelmäuudistuksessa mitään pahaa ole. Kunhan samanlaista grillausta ja harjausta suunnataan tasapuolisesti koko järjestövaltaa pyörittävään, mutta perustuslain vastaiseen korporatismikoneistoon.
Pisimmällehän tuo korporatismi kuvio on viety lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan piirissä. Miljardien eurojen liiketoiminnan parissa. Samat henkilöt ja organisaatiot käyttävät paikkoja vaihtamalla lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa.
Tältä näytti Lääkäriliiton jäsenten välinen asetelma. Melkein 10 vuotta sitten.
* *
Avain juttu tämän kohta seuraavan kokonaisuuden ymmärtämiseksi on se, että miten isojen puolueiden mandaatit jakaantuvat Lääkäriliitossa, Työeläkevakuuttajissa (Tela ry) ja Finanssialan keskusliitossa (FK)?
SISÄLLYSLUETTELO
Lääkäriliitto ja julkisen vallan käyttö
Perustuslain 6§ ja Lääkäriliiton jäsenten yhdenvertaisuus
Oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies yhdessä
Kenen puolella Lääkäriliitto tosielämässä on?
Sote – uudistus ja vakuutuslääketiede
Yhdessä toimien vaalirahan jäljet näkyviin
Vakuutusalaa koskevaa iso kuva muodostuu mielenkiintoiseksi, jos sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja Outi Antila valitaankin Kelan uudeksi pääjohtajaksi. Myös se, ettei häntä valita; avaa upean mahdollisuuden tehdä kaikista lakisääteisen vakuutusten ja sosiaaliturvan alueista avoimempia ja läpinäkyvämpiä. Potilaiden/vakuutettujen/asiakkaiden kannalta katsottuna.
* * * *
Mitä ihmettä tapahtuu vallan kullisseissa?
"Kelan pääjohtajavalinnan omituisuudet jatkuvat – arvalla valittu nimitys jumahti ministerin pöydälle"
Kotimaa 8.11.2016 16:55 - Marko Junkkari - Helsingin Sanomat
"Kelan valtuusto valitsi Elli Aaltosen pääjohtajaksi lokakuun alussa, nimitys ei ole vieläkään edennyt presidentin esittelyyn.
Elli Aaltosen valinta Kelan valtuustossa oli erittäin täpärä, sillä valtuutettujen äänet menivät tasan 6–6. Tasatuloksen jälkeen Aaltonen tuli valituksi arvalla.
Äänestyksessä Aaltosta kannattivat keskustan, Sdp:n ja vihreiden edustajat Kelan valtuustossa. Hävinneen Outi Antilan takana olivat kokoomus ja perussuomalaiset. Antila on sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja.
- -
Todennäköisesti Kelan pääjohtajan nimitys tulee tämän perjantain presidentin esittelyyn. Näin ainakin uskoo kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa, joka on myös Kelan valtuuston puheenjohtaja.
Perussuomalaisissa asia ei ole yhtä selkeä. ”Katsotaan nyt”, eräs perussuomalainen hallituslähde kommentoi asiaa tiistaina päivällä.
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps) ei vastannut tiistaina HS:n soittopyyntöön."
"Istunnon jälkeen julkaistaan presidentin esittelyn päätökset liitteineen ja koostetiedote istunnon päätöksistä sekä ministeriöiden tiedotteita. Päätökset ja liitteet eivät ole virallisia asiakirjoja."
* * * *
Erittäin mielenkiintoiseksi vakuutusalan tilanne muuttuu, jos ylijohtaja Antilaa ei valita. Muun muassa siitä lisätietoa tässä Suomi 2017 - artikkelissa:
- Kelan uusi pääjohtaja 2017 -
Julkaistu lokakuu 5, 2016
"Lähiaikoina saamme tietää, kuka Kelan uusi pääjohtaja on? Samalla on tärkeää kuulla, minkälainen vastuualue ja vuosipalkka uudella pääjohtajalla on. Aivan kuten uuden Veikkauksen pääjohtaja kohdalla kuultiin ja kohistiin. Toivottavasti valinnan tekevät Kelan valtuutetut nostavat Kelan avoimuuden uudelle tasolle.
Mielenkiintoista on myös nähdä; minkälaiset sidonnaisuudet valinnan loppusuoralle edenneillä pääjohtaja ehdokkailla; katsotaan hyödyksi? Mitkä sidonnaisuudet taas haitoiksi? Entä mitä tietoja uuden pääjohtajan sidonnaisuuksista ilmoitetaan? Esimerkiksi suorien tai välikäsien kautta tehtyjen osake- ja yritysomistusten suhteen.
Harmittavaa on ollut huomata, ettei Kelan väistyvä ja virkeässä kunnossa oleva pääjohtaja Liisa Hyssälä/kesk. ollut valmis avaamaan Kelan osuutta vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaisussa.
SISÄLLYSLUETTELO
Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja 2009
Ifin korkea-arvoinen lakimies puolisona
Yhteenvetoa ja vertailua sidonnaisuuksista
Vakuutusosaston ylijohtajan puoliso kouluttamassa vakuutuslääkäreitä
Vakuutusosaston ex-ylijohtaja Tarmo Pukkilan ulostulo 2011
Piilossa oleva korruptio halutaan paljastaa"
Hiljaa hyvää tulee. Jos on tullakseen. Ensimmäiset askeleet parempaan suuntaan on helppoa ottaa, kun Kelan uusi pääjohtaja on nimitetty virkaansa.
Mikäli nykyinen ehdotusasetelma pätee loppuu asti, niin myös kakkossijalle tulevalla ylijohtaja Antilalla on näissä seuraavissa asioissa erittäin tärkeä rooli.
Tämä kaikki seuraava liittyy vuonna 2014 tammikuussa julkistettuun sosiaali-ja terveysministeri Paula Risikon/kok. vakuutuslääkärijärjestemän avoimuutta ja läpinäkyvyyttä pohtineen työryhmän työn tuloksiin. Parantavat vaikutukset potilaan/vakuutetun tosielämään ovat jääneet minimaalisiksi. Vaikka toisin päättäjien toimesta väitettiin.
Samoin KHO:2014:83 päätös vakuutuslääkäritietojen julkisuudesta on jäänyt Kelalla ns. vaiheeseen. Asia on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä. Myös sote-uudistuksen ja sidonnaisuuksien avaamisen suhteen. Toteutuuko valinnanvapaus olla menemättä myös vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle? Siinä Kela voi ottaa moraalisen arvojohtajan paikan ja näyttää esimerkkiä koko vakuutusalalle:
- Kelan vakuutuslääkärit 2017 -
Julkaistu lokakuu 8, 2016
"Toivotaan, että Kelan uuden pääjohtajan myötä myös tämä asiakokonaisuus saadaan viimein kokonaan julki. Sekä halki, poikki ja pinoon. Tuoreimman vinkin asiakokonaisuuden, erittäin merkittävästä yhteiskunnallisesta merkityksestä teki Ilmarisen pitkäaikainen ylilääkäri ja nykyinen euromiljonääri Seppo Kettunen.
Kuvakoosteen nuolella merkityt osumat Kelaa kohtaan ovat yllättäviä ja Kelan vakuutuslääkäritietojen avoimuuden osalta ristiriitaisia. Siitä tuonnempana lisää. Ylilääkäri Kettusen mainitsemaa päätösperustelujen parantumista ei ole vielä havaittu tosielämässä.
Suhteisiinhan elämä pitkälti perustuu. Niin verkossa kuin tosielämässä. Olemme aina eläneet uusien tapahtumien keskellä, mutta yhteismitallisesti niitä on vaikea väliin huomata, kun olemme entistä riippuvaisempia tiedonvälityksestä. Varsinkin yhteiskunnallisesti asioiden suhteen. Mitä meille kerrotaan ja mitä taas ei?
Samalla kun niin sanotun virallisen journalismin alalla tapahtuu ja rytisee koko ajan, niin tarjolle tulleita tiedonvälityksen tyhjiä aukkoja on tullut täyttämään uusia yrittäjiä. Niistä Kauppalehti kertoi 14.7.2016 raflaavasti näin.
Ajan henki vie lobbaustoimistojen suuntaan.
Pohjoisranta on alan toiseksi suurin toimisto. Sen myyntikate laski viime vuonna 1,7 prosenttia 4,7 miljoonaan euroon ja liiketulos putosi 816 000 euroon.
Toimitusjohtaja Jouni Heinosen mukaan ongelmia aiheuttaa voimakas hintakilpailu: jokaista kilpailutusta on mahdoton voittaa.
”Hinnat ovat välillä ihan poskettoman huonoja. Emme halua lähteä sellaiseen mukaan, ja se on varmasti yksi laskua selittävä tekijä”, Heinonen sanoo.
Lisäksi Heinonen huomauttaa monen kilpailijan tarjoavan palveluita Pohjoisrantaa laajemmin. Sekin aikoo laajentaa palvelutarjontaansa tänä syksynä, mutta Heinonen ei vielä kerro asiasta tarkemmin.
Lähde: Kauppalehti 14.7.2016 - Ellun Kanat ja Miltton vetävät viestinnän kiitoa
Peli on tuollakin alalla kovaa, mutta Kauppalehdenkin jutun mukaan ilmeisen erittäin kannattavaa? Vaan mitä nuo jutussa mainitut laajemmat palvelut mahdollisesti ovat? Mitä kaikkea, millä keinovalikoimilla ja keiden toimesta niitä tarjotaan? Miksi lobbausta vältellään sanana entistä kiivaammin?
Yksi näkökulma tästä Suomi 2017 - blogin artikkelista:
← Pankkien panttivangit Lobbaustoimistot
Julkaistu heinäkuu 19, 2016
by Suomi 2017 - Suomi 2.0
Yksi vähälle huomiolle jäänyt vaikuttajaryhmä tulee päivänvaloon tässä artikkelissa. Isolla rahalla toimivat lobbaus- ja viestintätoimistot, jotka olivat erittäin vahvasti edustettuina viime viikolla vuoden 2016 SuomiAreena – tapahtumassa Porissa. Varhaisesta aamusta myöhäiseen yöhön. Kuin myös koko SuomiAreena – tapahtumaa seuranneen viikonlopun Porin Jazzeissa. Sen VIP-alueilla.
Kolmiosaisen sarjan viimeinen. Eduskunta 3 - dokumenttinäytelmä ei jätä ketään kylmäksi.
Näytelmän sisältö on aikamoisen jytäkkä!
Näytelmän käänteistä herää kysymys ja jos toinenkin? Miksei tästäkään ole median toimesta meille kerrottu? Eikö politiikoilla ole enää valtaa? Mitä kaikkea on jo sovittu, mutta meille ei ole vieläkään kerrottu? Suomessa ja EU:ssa tehtyinä.
Entistä useamman nähtyä Eduskunta 3:sen, niin kuhinaa syntyy varmasti vallan huipulla. Kuin myös katu- ja ruohonjuuritasolla. Tervetullutta sellaista.
Liput tuntuvat menevän nyt kuumille kiville.
Varsinkin, kun lopullisen näytelmän nähden toimittajien; hyvin pureksittuja arvosteluja alkaa olla saatavilla. Puolesta ja vastaan.
Entä näitkö aiemman? Eduskunta 2 - dokumenttinäytelmän vuonna 2012? Sehän käsitteli Suomen todellista hallintamuotoa; korporatismia. Jättimäisten eläkeyhtiöiden kautta. Joita hallinnoivat, parhaillaan pääministeri Sipilän hallituksen kovassa kurmutuksessa olevat, työmarkkinaosapuolet.
Mielenkiintoista seurata kaatuuko kansallinen korporatismimme? Ja jos kaatuu, niin mitä sen tilalle? Viimeinkin aitoa; perustuslakiin pohjautuvaa parlamentarismia? Vaiko vain tiettyjen etujärjestöjen hallinoimaa, jota myös fasismiksi kutsutaan.
← Kansanäänestys 2017 Korporatismi kaatumassa?
Julkaistu syyskuu 23, 2015
Vaiko kovenemassa? Yhteiskuntasopimuksen kautta tapahtunut tykitys Suomen todellista hallintamuotoa eli korporatismia kohtaan on ollut viime kuukausina kova. Tykitys pelkästään korporatismin yhtä osapuolta; ay-liikettä eli työntekijäpuolen ammattijärjestöjä kohtaan on ollut saatanallisen massiivinen.
Ketkä tapahtumia ohjaavat ja aikatauluttavat? Entä käsikirjoittavat? Yksi avoin veikkaus tulee tästä linkistä
