Rapsakkata

Sekä tietysti myös hänen puolisonsa.

Professori Arajärvi.

Silloin kun kansalaisen taholta kuulutetaan apuun presidenttiä, niin tietää ainakin sen, että mahdollinen ongelmakenttä on kasvanut megalomaanisiin mittoihin.

Turun Sanomissa oli yleisönosaston kirjoitus, joka koskettaa niitä löysässä hirressä roikkuvia sairaita kansalaisia, joita ei lasketa sitten millään eläkkeelle.

Presidentti Halosella ja professori Arajärvellä on mielestäni työkokemuksensa kautta erittäin vahva tieto-taito tämän ongelmakentän pikaiseenkin poistamiseen. Näin ainakin olin ymmärtäväni kun luin heidän CV-tietonsa presidentin kanslian sivuilta.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisella on mielestäni tässä jos missä näytön paikkansa.

- - - - -

TURUN SANOMAT
Sairaat työkyvyttömät eläkkeelle
Julkaistu 21.9.2007 2:31:20

Eduskunnan puhemiehelle on esitetty kysymyksiä ja toteamuksia vakuutusyhtiöiden lääkäreiden käyttäytymisistä, lääkärit hylkäävät eläkehakemuksia, vaikka nämäkin lääkärit ovat vannoneet lääkärin valan.

Asioille ei ole kuitenkaan tehty mitään eduskunnassa.

Olen itse kokenut useamman eläkehakemuksen hylkäyksen, vakuutusyhtiölääkäri toteaa työkykyiseksi, hyvä kun pystyy olemaan särkyineen ja sairauksineen.

Tällainen päätösvalta on käsittämätöntä.

Oma ehdotukseni onkin se, että ohitetaan eduskunta, siellä ei kuulla eikä haluta ottaa kantaa ihmisarvoiseen elämään, siirretään pallo meidän omalle koko kansan presidentille Tarja Haloselle. Uskon, että asiat silloin viedään suurennuslasin alle.

On nöyryyttävää olla työtön työnhakija ja maata kortistossa, vaikka moni erikoislääkäri on todennut pysyvästi työkyvyttömäksi.

* * * *

Päivitys 19.8.2024

Aiheen isosta kuvasta. Myös demareiden ekosysteemiä koskien:

Konsensuskorporatismi
- Julkaistu: 20 maaliskuun, 2015 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

Suomen todellinen hallintamuoto jatkanee voimissaan? Myös eduskuntavaalien 2015 jälkeen. Esimerkiksi lakisääteisten vakuutusten piirissä vallitsevaa ja hallitsevaa; härskiä konsensuskorporatismia ei taida kukaan ehdokas tai puolue uskalla uhmata? Ei edes ehdokkaana oleva tohtori Pentti Arajärvi ja hänen puolueensa sdp!

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2015/03/20/konsensuskorporatismi/

Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä on peräänkuulutettu suomalaiseen politiikkaan vuosikymmenten ajan.

Internetin kautta ollaan pikku hiljaa tilanteessa, että kansa tietää halutessaan monesta ongelmakohdasta syy- ja seuraussuhteet paremmin kuin poliittinen ja virkamiespohjainen päätöksentekokoneisto.

Paperilla ja julkisuudessa monet ongelmat saadaan tosin näyttämään keskinverroin ratkaistuilta.

Vaan pikku hiljaa alkavat suomalaisetkin tiedotusvälineet heräilemään.

Financial Timesin Suomi - liite 4.9.07 toimi siten hyvänä sparraajana.

- - - -

Itse saan harvoin kutsuja mihinkään. Tosin olen varsin hyvin koto-olosuhteisiin juurtunut yksilö.

Vaan toissapäivänä oli sähköpostiini sujahtanut kutsu, jonka voin laittaa sen avoimuuden takia tähän kohtaan näkyviin. Itse kävin paikkaan jo tutustumassa ja tekemässä rekisteröitymisen.

Aika tietysti näyttää kuinka tällainen toimintamuoto menestyy, mutta jos sitä kautta pienpuolueet pääsevät paremmin ajatuksineen esille, niin mielestäni sitä parempi.

- - - -

Kutsu avoimeen Vaalifoorumiin

Hyvää syyspäivää Teille,

Toivotamme Teidät lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan uuteen kohtaamispaikkaan internetissä:

http://www. vaalifoorumi. fi/
Sivusto lakannut toimimasta (19.8.2024).

Vaalifoorumin toimintakonsepti rakentuu kolmiportaiseen malliin:

1. Vaalifoorumin sisällön ja keskustelujen seuraamiseen ei tarvita rekisteröitymistä.

2. Sisällön tuottamisessa ja keskusteluihin osallistumisessa tarvittavan rekisteröitymisen voi tehdä:
- omalla nimellään
- nimimerkillään

3. Ennätysnopea rekisteröityminen tapahtuu toimivan sähköpostiosoitteen avulla.

Vaalifoorumin yhtenä tavoitteista on tarjota avoin paikka meitä kaikkia koskettavien yhteisten asioiden käsittelyyn. Myös vaalien välillä.

Kuten:

Minkälaisia ja miten toimivia vaihtoehtoja Suomessa äänestäjille on alueittain tarjolla tulevia kunnallisvaaleja silmälläpitäen?

Monien pitkäkestoisten epäkohtien korjaaminen yhteiskunnassamme ei kuulu tämänhetkisen hallituksen hallitusohjelmaan.

Miten noiden epäkohtien esillä pitämiseen ja ratkaisemiseen voi vaikuttaa yksittäisen kansalaisen toimin tai verkostoitumisen keinoin?

Toivomme, että voitte tutustumiskierroksen jälkeen laittaa kohteliaimmin sanaa liikkeelle modernista vaalifoorumista omassa verkostossanne.

Ystävällisin terveisin
Vaalifoorumin toimitus

- - - -

Tässähän tuntee heti aamusta itsensä hyväksi haltijaksi, kun voi kerrankin toteuttaa toisten toivomuksia muutamilla näppäimistön näpäytyksillä ja hiiren klikkauksilla.

Toivottavasti terveydenhuollon parissa työskentelevät saavat vaalilupausten mukaiset palkankorotukset.

Sekä tietysti kaikki matala-ala palkkojen aloilla toimivat myös.

Miltähän Suomi näyttäisi, kun siivojat saisivat aikaiseksi kunnon valtakunnallisen lakon?

Vaan sitten kymppiuutisten loppukevennystä parempi vitsi loppuun, joka oli ainakin itselleni uusi.

Suomessahan ollaan siirtymässä entistä enemmän kohti liiketaloudellisin perustein toimivaa terveydenhuoltoa, jossa vakuutusyhtiöiden rooli tulee korostumaan missä, miten ja kuinka paljon hoitoa kulloinkin annetaan.

* * * *

”Kolme sairaanhoitajaa kuolee onnettomuudessa ja nousee taivaan porteille”, hän aloitti.

”Vastassa on pyhä Pietari. ’Keitä olette ja miksi teidät pitäisi päästää sisään tästä portista?’

’Minä olin neljäkymmentäviisi vuotta hoitajana yksityislääkärin vastaanotolla’ , vastaa ensimmäinen hoitaja. ’Neuvoin potilaille miten lääkkeet nautitaan. Annoin lapsi potilaille tikkunekkuja – tietenkin sokerittomia.’ , Sisään vain’, sanoo Pietari.

Toinen hoitaja astuu esiin. Pietari esittää saman kysymyksen.

’Minä olin hoitajana saattokodissa ja monet vuodet minä lievitin kuolevien pelkoja rajan ylityksestä ja tein siitä kauniin ja herkän ’;tapahtuman.’ ’Mene vain sisään’, Pietari sanoo. ’Maito ja keksit ovat oikealla.’

Kolmas hoitaja tulee. Taas Pietari kysyy edellytyksiä sisäänpääsyyn.

’Minä tutkin tapauksia sairausvakuutusyhtiössä’, hoitaja sanoo.

Pietari katsoo massiivista kultaista kirjaansa.

’ Aivan’, hän sanoo. ’Nimenne on tässä.’

Hän heilauttaa portin auki ja lisää hoitajan aikoessa astua sisään:

’Mutta olemme rajoittaneet viipymisaikanne kolmeen päivään.’

* * * *

Lisätietoa liiketaloudellisin periaattein toimivan terveydenhuollon tiimoilta netissä.

Voima » arkisto » Vuosikerta 2007 » Voima 7/2007 » Läski terveyden asialla:
https://voima.fi/?s=L%C3%A4ski+terveyden+asialla
Linkki korjattu ja luettu 19.8.2024

Lääke- ja terveydenhoitoteollisuutta lienee viime vuosina huolestuttanut se, että Moore etujoukkoineen on valmistellut amerikkalaisen terveydenhuoltojärjestelmän tilaa kuvaavaa elokuvaansa Sicko.

Yhdysvalloissa 29. kesäkuuta ensi-iltansa saanut dokumentti saattaa hyvinkin olla alan suuryrityksille pahin mahdollinen todeksi muuttunut painajainen.

Mooren elokuvan kiusallinen pääkysymys kuuluu: Miksi maailman rikkaimman maan kansalaisilla on käytössään surkea terveydenhuoltojärjestelmä, joka kaiken lisäksi tulee hyvin kalliiksi?

”Toivotaan parasta ja pelätään pahinta” kuuluu sanonta, jota ei muuten kannata kertoa työhönottohaastattelua tekevälle psykologille.

Onko illan pelialustasta tulossa liukas?

Vettä vihmoi ainakin äsken siihen malliin, että tuli sydänkurkussa mieleen Suomi-Unkari matsin kelitunnelmat….

Suomen futismaajoukkueella on ratkaisunavaimet käsissään tänä iltana Helsingin Olympiastadionilla. Vai pitäisikö sanoa paremminkin jaloissaan?

Toivotaan, että Suomen futiksen miestenjoukkueelle arvokisoihin pääsy viimeinkin onnistuisi. Nuoret ja naiset ovat jo aiemmin mallia näyttäneetkin.

- -

Eikä muuten ole häpeä tunnustaa, jos Suomi tänä iltana voittaa.

Ai mitä?

No sitä, että tulee kotiin keskivartalo märkänä, vaikkei illan matsin aikana sataisikaan.

No, mitä ihmettä?

Kaiken tuon saa anteeksi jos Suomi voittaa ja satut olemaan Suomen voittomaalin tullessa Sport Academyn miestenvessan pisuaaririvistössä.

Siis mitä kummaa?

Huomasin nimittäin päivällä, että siellähän on telkkariruudut pisuaarienkin kohdalla.

Ystäväni Kuopiosta, joka on muuten menossa illan matsiin, sanoi siinä liritellessämme, että: ”Kato, vautsi!” ja minä tietysti käännyin häneen päin vilpittömästi sanoen: ”Että anteeksi mitä?!”

Tosin matkan matsiin käy häneltä ensin hotellin kautta…

Paljon on eduskunnalla tehtävää.

Paljon on eduskunnalla tunnustettavaa.

Ennen eduskunnassa tehtyjen virheiden tunnustamista on mahdotonta lähteä tekemään mitään korjauksiakaan.

Puolueissa kuten niiden sisällä vallalla olevien ryhmittymien sisällä on varmasti paljon eroja.

Toivottavasti SDP pikku hiljaa alkaa tajuta sen realiteetin, että 20-25% äänimäärällä ei voi saada yhteiskunta- ja viranomaiskoneistosta enää 50%:n mukaista paikkaläänitystä.

”Back to roots, means kick of boots.”

Juurilta löytyy aina jotain hyvääkin ja kun ne ovat kunnossa, niin mahdollinen kasvukausikin sujuu paremmin.

- -

Eilisen korbbaamista käsitelleen kirjoitukseni palautteena sain viestin sähköpostiini.

Viesti kosketti eduskunnan ja kansanedustajan painoarvon häviämistä politiikan nykymenossa. Kiitän lähettäjää saamistani mielenkiintoisista tiedoista.

Lainaan otteen, joka lähettäjän tietojen mukaan on lainaus kirjasta – Maailman kansalainen Tarja Cronberg:

”Kolmikantajärjestelmä, jossa työnantajat, työntekijät ja hallitus keskustelevat työmarkkinapelisäännöistä ja työelämän lainsäädäntöön liittyvistä asioista, on toki tärkeä. Mutta nykyisin kolmikannassa päätetään asioista, jotka eivät kuulu sinne vaan eduskuntaan.

Vanhemmuuden kustannukset on tyypillisesti sellainen asia, joka on ratkaistu kolmikannassa eikä eduskunnassa.

Demokratian sisältö tyhjenee, jos kolmikannassa ruvetaan ratkomaan suuria poliittisia kokonaisuuksia, kuten veropolitiikkaa, perhepolitiikkaa ja väestöpolitiikkaa.

SAK:n tasa-arvo-ohjelmassa ei ole edes käsitelty vanhemmuuden kustannusten jakoa. Kun vahvat miesten ammattiliitot sanovat, että kustannusten jako heikentää alan kilpailukykyä, naiset eivät voi sille mitään.

Se kuvastaa tietysti ylipäätään naisten heikkoa asemaa suomalaisessa ammattiyhdistysliikkeessä. Ja kertoo siitä, mitkä asiat miesten mielestä yleensä ovat tasa-arvokysymyksiä.”

- -

Tuo edellinen on varmasti täyttä asiaa ja itse toivon henkilökohtaisesti, että naisten ja nuorten painoarvo poliittisessa päätöksentekojärjestelmässä kasvaa entisestään. Samoin kuin ay-liikkeessä.

Miksikö?

Nykyisin suomalaisten poliittisten toimijoiden on äärettömän vaikea tunnustaa tehtyjä virheitä. Olivat ne sitten lainsäädännössä tai maan ns. vakiintuneissa käytännöissä tehtyjä.

Eilisestä Uutispäivä Demarista (10.9.) osui silmiin uutinen SDP:n Lahden lähtölaukauksista:

”Puheenjohtaja oli myös itsekriittinen. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ei ole lisääntynyt riittävästi ja ympäristöpuolellakin riittää parannettavaa. Myös yhteiskunnan vastuuta on syytä tarkastella.

Heinäluoma kysyi, onko SDP luottanut liikaa yhteiskunnan - ja viranomaisten - kaikkivoipaisuuteen.”

- -

Kaikki kunnia Eero Heinäluomalle hänen teoistaan suomalaisessa yhteiskunnassa.

Vaan voiko tuosta edellisestä Demarin lainauksesta tehdä sen johtopäätöksen:
* kolmikannan kruunamaton kalifi
* suomalaisen ay-liikkeen yksi historian kovimmista pelinpyörittäjistä
siirtää vastuun mahdollisesti tehdyistä virheistä edustamansa korporativistisen (= etujärjestövetoisen) järjestelmän niskoille?

Vaan ketäs kaikkia avainhenkilöitä tuossa kaikkivoipaisessa yhteiskunnan – ja viranomaisten muodostamassa järjestelmässä onkaan SDP:n mandaatilla?

Siinä on varmasti muutaman jutun paikka suomalaisille tiedotusvälineille. Ellei sitten Financial Times tai Michael Moore ennätä taas ensin….

+ + + +

SDP:n seinät levenevät ja katto korottuu
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=8691

Lahdesta lähtölaukaus SDP:n uudistumiselle
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=8690

Toverit ja kaverit – Kalle Isokallio
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200709106567949_ko.shtml

Työrauha ja pienet palkat – Aarno Laitinen
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200709076541139_ko.shtml

LIPPOSEN KOLUMNI – Jyrki Lehtola
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200709066554343_ko.shtml

* * * *

Päivitys 19.8.2024
Demareissa kuin keskustassa vaihtuvat puheenjohtajat vauhdilla. Olisiko puoleiden aika edetä fuusioon?

Sillä niin yhteneväisesti ovat olleet niiden todelliset teot eri hallituksissa. Ja varsinkin sitä kuuluisaa palkansaajaa kohtaan!

Tangoon ja tanhuun tarvitaan ainakin kaksi
- Julkaistu: 28 toukokuun, 2021

https://suomi2017.wordpress.com/2021/05/28/tangoon-ja-tanhuun-tarvitaan-ainakin-kaksi/

Euro facts.

Vai?

Dollar democracy.

+ + + +

Poliittiset virkanimitykset ovat aiheuttaneet aikanaan paljon polemiikkia. Varsinkin, jos niiden takaa ei ole löytynyt virkaan vaadittavaa ammattitaitoa.

Vaan maan vakiintuneita käytäntöjä ja kytkentöjä on niin moninaisia, että niistä tuskin sisäpiirin ulkopuolella paljon vielä tiedetään. Siinä suhteen olemme kuin mikä tahansa maa potralla maapallollamme.

Nyt on ollut mielenkiintoista huomata, että politiikasta siirrytään myös elinkeinoelämään päin. Näin varmasti molemmin puolinen ymmärrys paranee.

Politiikkaa pystytään tekemään entistä paremmin talouselämän näkökulmasta.

+ + + +

Onko tämä jo todellisuutta eduskunnan aseman suhteen?

Vihreiden Janina Andersson:

”Poliitikot eivät myöskään Anderssonin mielestä pysty saamaan nykyään niin suuria muutoksia aikaan kuin heiltä odotetaan.

- Kekkosen aikaan kotimaan politiikalla oli paljon enemmän painoarvoa.

- Kyllä kansanedustajien vaikutusvalta on ajan kuluessa vähentynyt.”

(Iltalehti - Julkisuus vaikuttaa poliitikon arvostukseen – 3.9.2007)

+ + + +

Kuka tuntee nimeltä aiemmin Jyri Järvihaaviston? Entäs Mauri Pekkasen?

”Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk) pitkäaikainen erityisavustaja Jyri Järvihaavisto on nimitetty teleoperaattori Elisan yhteiskuntasuhdejohtajaksi syyskuun puolivälistä lähtien.

Järvihaavisto avusti Pekkarista edellisen hallituksen aikana vuosina 2003–2006. Nyt hän työskentelee konsulttiyhtiö Eurofactsissa.”

(HS 7.9.2007 - Mauri Pekkarisen entinen avustaja Elisaan)

+ + + +

Tulin kirjoittaakseni vähän aikaa sitten aiheesta joka liittyi ainakin lobbaamiseen:
https://www.city.fi/blogit/rapsakkata/euro+facts+dollar+democracy/46252

Jännä on huomata, että vaikka eduskunnassa ja hallituksessa Suomen kolme suurinta puoluetta ovat vastakkaisissa asemissa, niin lobbaamisen kulisseissa suhteilla ja hiljaisen vaikuttamisen kanavilla onkin paljon yhteistä.

+ + + +

Suomessa on tutkimusten mukaan maailman vähiten korruptiota.

Lobbaamista taas taitaa olla täällä idän ja lännen yhtymäkohdassa terrawateittain.

Onkohan niistä muodostuva puhdistettu versio Suomessa korbbaamista?

* * * *

Päivitys 19.8.2024
Korbbaamisen ydin lienee se, että siinä vain ymmärretään.

Aiheesta tarkemmin:

Harmaa valta 2
- Julkaistu: 31 tammikuun, 2019

https://suomi2017.wordpress.com/2019/01/31/harmaa-valta-2/

Tiitisen lista.

Mystisen sirpin ja sädekehän Rosenholz - aineisto.

Hesarin visioima Financial Timesin Suomi-liitteen sisäpolitiikan itkijälista.

Siinä herkullisia aiheita, joista löytyy kirjoitettavaa ja spekuloitavaa pitkäksi aikaa.

+ + + +

Kuitenkin vaalirahoituksen avoimuuden suhteen eduskuntavaalienkin jälkeen ollaan päädytty taas kerran tuttuun umpikujaan. Ja tässä aiheessa, jos missä ratkaisunavaimet ovat kotimaisissa käsissä.

Ellei sitten Financial Times tai vastaavan koko luokan lehti tuo tästä aihepiiristä uutta Suomi – liitettä julkisuuteen.

Itsen uskon, että globaaleja aiheita laajasti käsittävällä Voima – lehdellä on tässä kohtaa hieno paikka tehdä poikkihallinnollista journalistiikkaa kotimaisesta aiheesta; laajan kansainvälisen verkostonsa avustamana.

https://voima.fi/

+ + + +

Tiedotusvälineet kirjoittivat ennen vaikenemistaan vaalirahoituksesta muun muassa seuraavasti:

”Useilla kansanedustajilla suurimmat lahjoitukset tulevat erilaisten järjestöjen nimissä.”

(MTV3 - Kansanedustajien vaalirahoitukset pian julki 18.05.2007)

- - - -

”YLEn ruotsinkielisten uutisten haastatteleman Korhosen mielestä suuria ulkopuolisia lahjoituksia puolueille pitäisi varoa: ne luovat riippuvuutta lahjoittajan ja puolueen välille.

Myös vihreiden puoluesihteeri Ari Heikkinen pitää nykyistä julkisuustapaa kestämättömänä.

Sen sijaan RKP ja kokoomus eivät näe tarvetta uudistaa vaalirahoituslakia.”

(Yle Teksti-TV - Hallitus erimielinen vaalirahoista 20.5.2007)

- - - -

”Kansanedustajien sidokset eivät selviä ilmoituksista”
”Vaalirahaa kierrätetään yleisesti tukiyhdistysten kautta”

(Helsingin Sanomat Tanja Aitamurto Minttu Mikkonen 22.5.2007)

- - - -

”Vaalirahoitusilmoitukset ovat liian usein pelkkä vitsi”

(Helsingin Sanomat 22.5.2007 – PÄÄKIRJOITUS)

- - - -

NETISTÄ SATTUNEITA OSUMIA

Iltalehti:

"Tiettyyn rajaan vaaliavustukset voitaisiin jopa hyväksyä verovähennyksiksi ehdolla, että ne samalla julkistuvat."

Suomenmaa:

"Kumma kyllä, kalliiden kampanjoiden päivittely ja vaalirahoituksen salailusyyttely on alkanut vasta toukokuussa."

Satakunnan Kansa:

"Vähimmäisvaatimus voisi olla, että jokainen valituksi tullut joutuisi julkistamaan vaalirahoituksensa tarkan tilinpäätöksen kassavirtoineen."

Kansan Uutiset:

"Maan tapana on, että kansanedustajat ilmoittavat rahan tulleen tukiyhdistykseltä. Mistä raha on sinne kertynyt, jää arvailujen varaan."

Aamulehti:

"Vuosikymmenen alussa voimaan tulleen lakitekstin pitäisi olla lainsäätäjälle selvää pässinlihaa: myös tukiyhdistysten kautta saadut rahat on eriteltävä."

Taloussanomat:

"Monet porvarilliset poliitikot saattavat olla huolissaan julkisuuskuvastaan: ehdokkaat tarvitsevat runsaslukuisen palkansaajakunnan ääniä, mutta riittävä rahoitustuki löytyy vain elinkeinoelämästä.”

Aamulehti: "Vuosikymmenen alussa voimaan tulleen lakitekstin pitäisi olla lainsäätäjälle selvää pässinlihaa: myös tukiyhdistysten kautta saadut rahat on eriteltävä."

- - - -

Toivottavasti tämä ei ollut se viimeinen kirjoitus epäkohtien avaamiseksi:

”Kansanedustajien mukaan vaalikampanjoiden rahoittajat eivät osta lahjoituksillaan vastapalveluksia, joten politiikan rahoituksen ei tarvitse olla julkista.

Siksi herääkin epäilys, että joku pelaa likaista peliä.”

(Helsingin Sanomat - Puhdasta rahaa - Riku Siivonen, Annamari Sipilä 27.5.2007)

Ei sentään sillä, heinäkuussa oikeusministeri Tuija Brax otti mielestäni erinomaisen kannan epäkohtiin.

”Brax: Kansanedustajien eriteltävä vaalikampanjoidensa kulut”

”Vaalirahalakia tehostettava tarvittaessa rangaistuksella, oikeusministeri sanoo”
(Helsingin Sanomat 21.5.2007 – KOTIMAA Tanja Aitamurto)

+ + + +

Nyt sitten vain jännätään, kuka politiikoista aloittaa julkistamisen:

A.
Vapaaehtoisesti

B.
Uuden lain kirjaimen edessä.

C.
Mittauttamalla lain vaatimukset ja oikeusprosessin pitävyyden Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa asti.

Mikäli vaihtoehto C todennäköisimmin toteutuu, niin olemme jo vuodessa 2022, koska kyseessä on kansallinen ennakkopäätös.

Juuri tätähän se politiikka pahimmillaan on.

Epäkohta myönnetään auliisti, mutta sen poistaminen vakiintuneista maan käytännöistä on yhtä helkutinmoista sika-nautaa.

* * * *

Päivitys 19.8.2024
Tältä näyttävät vaalirahoitusilmoitukset vuoden 2024 europarlamenttivaalien jälkeen.

Valtiotalouden tarkastusviraston sivu ja näköalapolku:

Etusivu > Vaalirahoitus > Vaalirahoitusvalvonnan ilmoitukset > Europarlamenttivaalit 2024

https://www.vaalirahoitusvalvonta.fi/fi/index/vaalirahoitus/ilmoituksetvaaleittain/europarlamenttivaalit2024.html

Muutamia vuosia sitten puhuttiin eläkepommista ja kovan keskustelun kautta se saatiin ainakin huolestuneiden ihmisten mielikuvatasolta purettua.

Ennen eduskuntavaaleja monenlaisia tuntemuksia herättävä Pajamäen Osku pökkäsi kirjallaan ”Ahne sukupolvi” – asian ytimeen. Ja taas käytiin kovaa keskustelua siitä, että eihän kirjassa esitetyt faktat voi millään pitää paikkaansa. Ahneus ei nyt ainakaan.

+ + + +

Kuitenkin jo 26.5.2006 kirjoitti Johannes Koroma (EK edeltäjän STK:n toimitusjohtaja) Talouselämä-lehdessä karua faktaa:

”Työeläkejärjestelmä on osa suomalaista sosiaalipolitiikkaa, ja usein maailman parhaaksi väitetty. Ja koska se on niin hyvä, julkinen puhuminen sen heikkouksista on torjuttu.

Kuitenkin kaikki osapuolet ja asiantuntijat tietävät, ettei se kestä tulevia kustannuspaineita. Julkisesti ei myönnetä sitä, mikä kahden kesken tunnustetaan.

Eläkejärjestelmän kova ydin on vakuutusmaksun, rahastojen tuoton ja etuuksien keskinäinen suhde. Tosiasia on, että nykyisiä eläke-etuuksia ei pystytä tulevaisuudessa tarjoamaan nykyisillä maksuilla, yhtä vähän kuin nykyisiä sosiaalietuuksia pystytään rahoittamaan nykyisellä veroasteella.

Eläkemaksujen osuutta palkkatuloista on korotettava viitisen prosenttiyksikköä. Samaan aikaan hyvinvointijärjestelmämme rahoitus edellyttää lähes yhtä suurta veroasteen korottamista.”

+ + + +

Ainoa mistä julkista keskustelua ei ole vielä käyty on työeläkejärjestelmän kuprun tämän hetkinen suuruus miljardeissa. Euroissa.

Ehkä sutkit Sailakset kertovat ikävän totuuden kansalle. Siis Ilmarisen toimitusjohtaja Harri ja valtion pehtoori Raimo?

+ + + +

Vähemmästäkin on kapinoitu. Ainakin Ranskassa.

HS:ssa kirjoitettiin 1.9.2007 talousuutisissa seuraavaa:

”Nykynuoret joutuvat ikääntyvässä Suomessa maksamaan työeläkemaksua jopa yli kolmanneksen palkastaan, jollei järjestelmää muuteta.”

Artikkelissa haastatellun Sixten Korkmanin mukaan Suomen työeläkejärjestelmä on hyvä, ja siihen on tehty hyviä uudistuksia, viimeksi 2005.

"Silloin kuitenkin entistä isompi osa laskusta siirrettiin vähin äänin nuoremmille ikäluokille", hän sanoi.

+ + + +

Turun Sanomissa 6.9.07 Sailaksista Harri esitteli näkemyksiään työeläkkeistä seuraavasti:

”Suomalaisten kilpailukykyä nakertaa esimerkiksi alhainen eläkeikä.

Suomalaiset jäävät eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina.

Eliniän jatkuvan nousun myötä tilanne muuttuu Sailaksen mukaan nopeasti kestämättömäksi.

Eläkeikää pitäisikin onnistua hilaamaan ylöspäin ainakin parilla vuodella.

- Suomi ei voi pärjätä, jos töistä lähdetään 59-vuotiaina. Ei kaikki lisääntynyt elinaika voi olla vapaa-aikaa, Sailas lataa.”

+ + + +

Ja sitten annetaan kommentointipuheenvuoro hänen kollegalleen Eino Haloselle, joka loihe lausumaan HS:ssa 25.8.07 seuraavaa:

”Henkivakuutusyhtiö Suomen toimitusjohtaja Eino Halonen, 57, jää eläkkeelle ensi vuoden alusta 58-vuotiaana. Poikkeuksellisen alhainen eläkeikä selittyy sillä, että hänen työsopimuksensa antaa siihen oikeuden.

Normaali eläkeikä on työsuhteissa ollut 65-vuotta, ja työeläkelain uudistuksilla on kannustettu ihmisiä jatkamaan töissä vieläkin pitempään.

"Ei minun tarvitse tätä ratkaisua erikseen perustella. Ratkaisu on oma eikä ympäristön sanelema. Minulla on yksi elämä, eikä siitä saa uusintaa", Halonen sanoo.

Vaimo Tuulikki Halonen jäi eläkkeelle jo toukokuun lopulla. Rakas kesäasunto on Viitasaarella, Espanjassa odottelevat talviasunto ja golfkentät.”

+ + + +

Ai niin. Mistäkö tuo tämän kirjoituksen otsikkoni? Eläkemiina.

Kun eläke-etuja pikku hiljaa leikataan ja maksuosuuksia korotetaan, niin jokainen nuoremmista sukupolvista pääsee vuorollaan kokemaan eläkemiinan vaikutukset juuri omalla kohdallaan.

Suurta kertatuhoa aiheuttavan eläkepommin sijaan eläkemiina vaikuttaa pirullisemmin. Se voi olla piilotettuna jo nyt niihin kuuluisiin sopimusten pikkuteksteihin, jotka vuonna 2005 eduskunnassa saatettiin voimaan.

Se tunnustettakoon, että itse en niiden sisältöä tunne tarkemmin enkä ole toistaiseksi jaksanutkaan penkoa esille.

Muuten. Kuinka moni Teistä tietää minkälaisesta eläkkeestä ja minkälaisin tarkoin ehdoin Te maksatte lakisääteistä työeläketurvaa?

Toisaalta olisi erittäin reilua saada voimaan eläke-ehtoihin sellainen diili, että jokaisen meidän sisään maksamat eläkemaksut tulisivat perintökaaren piiriin.

Näin lähiomaiset saisivat sen mikä heille näin kansanlogiikalla kuuluukin, nääs jo tulee vaihdettua ns. hiippakuntaa ennen kulloistakin virallista eläkeikää.

Ellei tämä ole mitenkään mahdollista, niin kyseessähän on mielessäni virallistettu valtiollinen pyramidihuijaus.

Olisiko ollut vuosi 2005 ja Elcoteqin hallituksen puheenjohtaja Antti Piippo televisiohaastattelussa.

Se mikä jäi omaan mieleeni tuosta haastattelusta oli se, että hän kannusti suomalaisia poliittisia toimijoita miettimään, että mistä johtuu Suomeen tulevien ulkomaisten yritysinvestointien pienuus? Vaikka olemmekin monissa globaaleissa vertailuissa maailmanhuippuja.

Vaan joskus osuu tiedotusvälineistä ja internetistä haaviin asioita, joidenka välillä vallitsevaa yhteyttä tulee mietittyä ennen analogisille ja hyvin toimiville unikanaville siirtymistä.

Tässä tuoreimmat los satsumas - tyyppiset poiminnat.

Financial Times yllätti Suomi-liitteellään 4.9.07 ainakin HS:n pääkirjoitussivun kirjoittajat 5.9.07. Poimintoja jonkin sortin yllätyksestä nk. housut kintuissa voitaneen aistia seuraavista kappaleista:

”Kiinnostavaksi Financial Timesin tämänkertaisen liitteen tekee se, että lehti pyrkii aktiivisesti murtamaan sitä myönteistä kuvaa, joka Suomesta tämäntyyppisissä kansainvälisissä esittelyissä yleensä annetaan.

+ +

Onko lehden liite peili, joka kuvaa Suomen oikeaa tilaa, vai onko kyse siitä, että maata huonosti tunteva toimittaja saapui maahan ja syystä tai toisesta tapasi vain yhdeltä kannalta asioita tarkastelevia ihmisiä ja että lopputulos on siksi vääristynyt?

FT:n liitteen väitteethän eivät ole suomalaisille uusia; niitä kuulee tavan takaa kotimaisessa poliittisessa väittelyssä yhden suunnan argumentteina.

+ +

FT:n liite on meille hyvä muistutus, että hyvä maine ja arvostus on ansaittava uudestaan jokaisena päivänä ja että sellaiset asiat kuin vero- ja muun politiikan kannustavuus muutosvalmiuteen ja työntekoon ovat tärkeitä.

Sisäpoliittisia turhautumiaan FT:n toimittajille itkeneet suomalaistahot ovat tässä mielessä tehneet hyvän teon.”

- - - - -

Keitä nuo FT:lle itkeneet suomalaistahot ovat? Niitä arvuutellaan varmasti muutamien viikkojen ajan. Tiitisen lista on saanut näin tuoreen kilpailijan.

FT 2007 – itkijälistalla ei ole kuitenkaan ainakaan seuraavia henkilöitä: Pekka Himanen, Osmo Soininvaara, Tarja Halonen, Jyrki Katainen, Pertti Salolainen. He kun ovat liitteessä omilla osioillaan mukana.

Sen verran hyvänä mainoksena tuo Hesarin 5.9. pääkirjoitus toimi, että ei oota – myytiin heti eilen aamusta alkaen lehden printtiversiolle. Ainakin täällä pääkaupunkiseudulla.

Onneksi netin kautta voi käydä ensin ottamassa FT:n juttuihin maistiaisia ja sitten jos kiinnostaa, niin voi tehdä kaupat koko liitteen sisällöstä.

Lisätietoa ”Hyytävästä journalismista” osoitteessa
https://www.ft.com/

- - - - -

Seuraavilla henkilöillä ei ole mitään yhteyttä FT:n artikkeleihin, mutta heidän kauttaan esille tuodut asiat nostavat mielenkiintoisia näkökulmia, joista riittää varmasti kirjoitettavaa suomalaisillekin tiedotusvälineille. Financial Times – tyyppisiä lehtiä unohtamatta.

- - - - -

Paavo Väyrysen lausahdukseen liittynee jotain oraakkelimaista sisäpiirin viittausta.

Liisa Jaakonsaaren kommenttien kautta kanavoitunee sdp:n kenttäväen padottuja tuntoja ensimmäistä kertaa laajempaan julkisuuteen.

- - - - -

Iltalehti 25.8.2007 – Paavo Väyrynen:

Onko UKK:n kaudesta jo kaikki muu sanottu?

”Se on kyllä erittäin perusteellisesti selvitetty. Nyt olisi jo aika ruveta selvittämään UKK:n jälkeistä aikaa, sitä mitä Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen ovat tehneet. Tämä kausi on pitempi kuin Urho Kekkosen kausi.”

- - - - -

Iltalehti 25.8.2007 – ”TOSI ON”

”On vaikea kuvitella, että samat ihmiset ratkaisevat ongelmat, jotka he ovat itse luoneet.” Kansanedustaja Liisa Jaakonsaari toivoo SDP:n johtoa vaihtoon Iltasanomissa.

- - - - -

Iltasanomat 24.8.2007 – Jaakonsaari vaatii demarijohdolta näyttöjä

Sdp:n pitkäaikainen kansanedustaja Liisa Jaakonsaari vaihtaisi demarijohdon, jos syksy ei tuo näyttöjä.

- Antaisin puoluejohdolle syksyn aikaa näyttää suuntaa ja visiota siitä, miten päästään uudelleen nousuun. Sitten kun vaihdetaan, vaihdetaan kaikki, Jaakonsaari sanoo IS:lle.

Puoluejohtoon kuuluvat puheenjohtaja Eero Heinäluoma, puoluesihteeri Maarit Feldt-Ranta, 1. varapuheenjohtaja Pia Viitanen ja 2. varapuheenjohtaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tarja Filatov.

- - - - -

Vallan kahva ja media, Unto Hämäläinen
(Helsingin Sanomat 26.8.2007 – PÄÄKIRJOITUS KOLUMNI)

Alkuvuosina Halonen jäi julkisuudessa pääministeri Paavo Lipposen varjoon.

Sitä vastoin Halosella on pysyvä julkisuusongelma. Halosen puheenvuoroja, haastatteluja tai muita tekemisiä ei noteerata näyttävästi mediassa. Vain ani harvoin ne aiheuttavat jatkokeskustelua. Presidentistä ei ole tullut todellista huomiovallan käyttäjää.

Vaikuttaa siltä, että median suhtautuminen harmittaa Halosta. Tämän kuvan sain kesällä presidentin esiintymisestä politiikantoimittajien juhlaseminaarissa. Sama sävy oli hänen haastattelussaan Kansan Uutisten Viikkolehdessä juhannuksena. Siinä Halonen kertoi, että myös uusien viestinten ymmärtämisessä on ongelmia.

Hän arveli olleensa presidentinvaaleissa "ulkona kuin lumiukko tämän internettodellisuuden kanssa, kun siinä ei ole paljon kuluttajansuojaa eikä toimittajavastuutakaan".

- - - - -

Miten presidentti käsittelee ja kestää internettodellisuutta tänä päivänä?

Seuraava sähköpostiini saama esimerkki tulee Suomi24 – sivuston keskustelupalstoilta, jossa armoa ei tunnu saavan enää, edes perustellut kysymykset hävinneiden kirjoitusten tietojen perään.

Aihepiiri: Suomi24 > Keskustelu > Politiikka > Presidentti

minne kirjoitukset
Kirjoittanut: taas katosi 22.8.2007 klo 18.13

höävisikö ne kokonaan kovalevyltä, vai menikö ne piiloon. hienoja kirjoituksia taas poistui.

- - - - - - -

Tabuaihe
Kirjoittanut: Äiti Aurinkoinen 23.8.2007 klo 08.28

Samaa ihmettelen itsekin. Jos julkisuuskuvan ja todellisten tekojen välillä on näin iso ero, niin miksi maon syömistä ja pilaamista asioista ei saa keskustella vapaasti?

- - - - - - -

Suora linkki keskusteluun, jossa kysyttiin noita varsin viattomia asioita:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000103&posting=22000000028586261&view_mode=flat

Lopputuloksena kerrottakoon, että linkin päästä tulee ilmoitus – VIESTI ON POISTETTU

- - - - -

Kovin on herkäksi mennyt sensuuri presidenttiaiheen tiimoilta.

Vai onko suomalaisten nettikäyttäjien yhdellä suosituimmista keskustelupalstoista tullut voimaan hyytävällä journalistisella toimittajavastuulla toimiva itsesensuuri?

Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan 4.9. Tiitisen listan julkistamisesta seuraavasti:

”On totta, että suojelupoliisin kompurointi Rusin jutussa on vienyt sen uskottavuutta.

Erilaiset huhut Tiitisen listan nimistä ovat ymmärrettävästi hermostuttaneet poliittista eliittiä, joka listan vuoksi myös kärsii uskottavuuskriisistä.

Julkistamispäätöstä pohdittaessa on kuitenkin hyvä kysyä, kumpi on oikeusvaltiossa tärkeämpää: listalla olevien ihmisten oikeusturva vai kansalaisten uteliaisuuden tyydyttäminen.”

- - - - - -

Oikeusvaltiosta en Suomen kohdalla osalla osaa antaa arviota, koska Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antamien langettavien tuomioiden määrä suhteessa Suomen väkilukuun on jatkuvasti Euroopan neuvostoon kuuluvien maiden TOP - KYMPISSÄ.

Rusin tapauksen myötä Suomessa ollaan todennäköisesti murtamassa viimeinkin henkinen versio Berliinin muurista. Siis länsimaihin kuuluviksi katsottavissa maissa.

Tosin aikaa se ottaa, mutta tapahtuu varmasti, vaikkakin poliisin ylijohto asettuu odotetusti vastahankaan. Pelkona tietysti se, että pitkään jemmatun aineiston julkistaminen tuottaa takuuvarmasti ainakin internetin keskustelupalstoille vuosisadan kirjoitusryöpyn.

Supon Knape sanoi Iltalehden mukaan jo STT:lle jo sunnuntaina, että ne "juridiset elementit, joiden nojalla listan salaamisesta on päätetty, ovat säilyneet käydystä keskustelusta huolimatta ennallaan".

”Juridiset elementit, joiden nojalla listan salaamisesta on päätetty? ”

Niistä on toivottavasti lähipäivinä saatavissa tietoa ainakin internetissä ja keitä kaikkia päättäjiä kuuluu tuon maagisen ”on päätetty” sanayhdistelmän taakse.

- - - - - -

Iltalehdessä 3.9. kovassa kyydissä ollut Alpo Rusi antaa mielestäni asioiden selvittelylle toteuttamiskelpoisen vinkin:

Oikea tapa edetä olisi saksalaisen Stasi - tutkijan Helmut Müller - Enbergsin ehdotuksen mukaisen suomalais-saksalaisen tutkijaryhmän perustaminen, Rusi sanoo. Se edellyttää nyt salaisen materiaalin julkistamista.

- Toivon, että julkistaminen tapahtuu oikeusvaltion periaatteita kunnioittaen niin, että ihmiset saavat ensin itse kommentoida listaa, eikä sitä vain mätkäistä tuohon eteen, Rusi pohtii.

- - - - -

Rusin asianajajien palkkiovaatimus 300 000 euroa tuntuu ensi alkuun pöyristyttävältä.

Vaan jos ajatellaan asioiden ajamisen laajuutta paperimassojen ja aikavälien kannalta, niin toivottavasti kun kaikki oikeusasteet on käyty läpi; Alpo Rusi julkistaa asianajajiensa kera tarkennetun erittelyn netissä niistä kuluista, joista tuo könttäsumma muodostuu. Mielestäni tuo toimi lisäisi asianajaja palkkioiden perusteiden uskottavuutta. Myös verottajan kannalta.

Itse veikkaan, että valtio yrittää ostaa rahallisella sovinnolla Rusin hiljaiseksi. Tai ainakin yrittää sitä.

Tosin olen ollut tähän asti aina huono onninen kaiken tyyppisissä veikkauksissa. Vesiasioissa olen taas vankkumaton Huberin mies.