Loman alkajaisiksi piti saada lomalle lentävä lähtö ennen reissua. Tuli mieleen, että uusi Palace on vielä testaamatta, niin mikäpä sen mahtavampi tapa aloittaa loma kuin nauttia pitkä lounas uudistuneessa Palacessa. Ravintola ehti olla hyvän tovin jo kiinni, mutta Royal Ravintolat eivät halunneet yhden Helsingin ja koko Suomen gastronomian kehdoista vaipua unholaan ja siksi se avattiin viime marraskuussa uudelleen. Avauksen aikoihin käytiin kovaa arvuuttelua uudesta keittiömestarista ja ennen lanseeraustilaisuutta oli toimittajien harhauttamiseksi tehty muutama nerokas vedätys someen, ettei salaisuus paljastuisi liian aikaisin. Kauhanvarteen ja köökin kuninkaaksi tuli vahvasti ennakkokaavailuissakin mukana ollut Hans Välimäki ja sous chefiksi Eero Vottonen. Tuo kokoonpano aiheutti innokasta liikehdintää gastronomisissa piireissä ja nostatti myös omia odotuksia, kun perjantaina alkuiltapäivästä hissi kiipesi kohti Etelärannan kymmenettä kerrosta.

Sali oli melko täynnä sinne saapuessamme, mutta meille oli varattu mukava ja tilava ikkunapöytä. Tämä oli hyvä juttu, sillä mukanamme oli puolen vuoden ikäinen herrasmies vaunuissa. Pienen kaverin kanssa ravintoloissa käydessä usein jännittää millainen äänimaailmailma paikassa on. Jos häntä sattuu kovemmin harmittamaan, tämä voi aiheuttaa kohtuuttoman metelin ja häiritsee muiden(kin) ruokailua. Palacen pehmeät pinnat imivät hienosti hälyä ja vielä kun pikkukaveri veteli päiväunia Palaceen mennessämme, niin tilanne tämän suhteen vaikutti oikein hyvältä.

Lounas aloitettiin samppanjalla, kuten Palacessa ehdottomasti kuuluukin. Ensimmäinen ruokalaji tuli melko pian alkumaljojen jälkeen ja se sisälsi kaksi tapasmaista suupalaa, joista toinen oli ohuen ruiskuorisen tacon sisällä olevaa tuorejuustoa, kurkkua ja minttua ja toinen skonssin muodossa ollut savustettua lohta ja taimenen mätiä. Vaikea sanoa kumpi näistä oli parempi, kun molemmat olivat niin hyviä ja asettivat heti alkuun riman korkealla. Toisena ruokana tuli vanhan maailman fine diningin ”pakollinen" foie grass, joka tarjoiltiin keiton muodossa, jossa liemenä oli sherry vinegrette -pohja. Annos oli aika yllättävä ja maksan rasvaisuus tasoittui hyvin tämän liemen kanssa.

Tämän jälkeen alkoi menun kalaosuus. Ensimmäisenä annoksena oli ruijanpallas-sashimia Islannista. Palacen keittiössä pyritään, että aina on paikalla joko päämesu Hans tai sous chef Eero ja tällä kertaa vuorossa oli Eero, joka tuli viimeistelemään annoksen ja teki tilliöljystä, omenamehusta ja islantilaisesta wasabista kastikkeen pöytämme vieressä. Islantilainen wasabi kuulostaa melko erikoiselta ja Eero selittikin löytäneensä vain reilu viikko sitten tämän työmatkallaan Islannissa, jossa oli alettu wasabia viljelemään. Hän olikin heti tuonut sitä pienen pötkön mukanaan ja testien jälkeen oli maahantuonti jo saatu järjestymään ja annos Palacen listalle. Tehokasta toimintaa!

Kala itsessään oli hienostuneen mietoa ja kastike toi hieman vahvuutta annokseen, mutta silti tämä annos ei tarjonnut kovin vahvoja makuja, vaan ennemminkin hienostunutta keveyttä. Huomasinkin kahden seuraavan annoksen aikana, että tässä kalaputkessa oli ilmeisesti tarkoituksellisesti aloitettu hieman kevyemmistä mauista ja menty kohti vahvempia.
Kahden ensimmäisen kala-annoksen kanssa muuten tarjoiltiin Saint Aubin Premier Cru ”En Remilly” -valkkaria, joka oli todella onnistunut valinta molempien annosten kanssa. Niin ja tämä toinen annos oli siis langustiinia Norjasta ruskitetun voin ja kyssäkaalin kanssa, jonka sisällä oli tartar langustiinista. Annokseen oli vielä saatu langustiinista tehty emulsio mukaan. Huhhuh, tämä oli kaltaiselleni rapujen ystävälle annos, josta parempaa en ole kovin usein eläissäni syönyt. Vielä tätä kirjoittaessanikin syljen eritys kasvaa kun muistelen annosta.

Tässä kohtaa juoma vaihtuu piemontelaiseen Roagna Langhe Rossoon ja odotinkin siirtymistä liharuokiin, mutta kalakimaran päätti meriantura, jossa oli kaviaaria Varkaudesta ja pieniä perunakroketteja. Viini oli oiva valinta hieman vahvemmalle merianturalle ja jos edellinen annos kohosi yhdeksi parhaista syömistäni, niin ei tämäkään kauas siitä jäänyt.

Samalla viinillä jatkettiin viimeinen annos ennen jälkkäriä, joka oli karitsaa huhtasienien ja parsan kanssa. Tämäkin annos oli todella onnistunut niin makujen kuin viinin parituksen suhteen. Karitsan jälkeen oli vuorossa vielä pari jälkkäriä, joista oma suosikkini oli raparperia jogurtin ja seljankukkien kanssa. Ei toinenkaan jälkkäri todellakaan huono ollut, mutta raparperiannos oli todella herkullinen ja tasapainoinen suoritus.

Ruokailu alkoi olla paketissa ja olin tullut melko myöhäiselle lounaalle aika nälkäisenä. Reilussa parissa tunnissa vedetty kahdeksan ruokalajin lounas oli juuri sopiva annoskooltaan. Vatsa tuli täyteen, mutta ähky ei päässyt yllättämään. Ruoan päälle joimme kahvit ja kahvin kanssa tuli vielä pieni makea macarone sekä Suomen gastronomian ja Palacen suuren miehen, Eero Mäkelän muistolle tehty lakkaparfait.
Häpeäkseni täytyy tunnustaa, että vanhassa Palacessa en koskaan ehtinyt käymään. Jostain syystä se ei koskaan oikein houkutellut vaan mieleen tuli enemmän Etelärannan herrojen pönötys puvut päällä Palacessa ylihintaisten lihapatojen ääressä. Konseptin uudistuksen myötä Palace haluaakin eroon juuri näistä mielikuvista ja vaikka puitteet ovat edelleen hienot, ei ravintola tavoittele pelkästään pukukansaa viettämään pitkiä ja ehkäpä kosteita lounaita, vaan toiveena on, että kaikki kulinaristit löytäisivät paikalle. Itse en ole pukuherra enkä pönötä, mutta viihdyin silti oikein hyvin ja suosittelen vierailua muillekin. Jos ei ole aikaa useamman tunnin lounaalle, niin Palace tarjoaa myös nopeamman kolmen ruokalajin lounaan, jonka ehtii hyvin syödä normaalin lounastunnin aikana. Tai no, ehkä siihen ei ihan 30 minuuttia riitä, mutta lähelle kuitenkin.

Varaa pöytä Palaceen tästä

Ville/TableOnline

TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.

Kirjoitettaessa soi Dimmu Borgir - Dimmu Borgir