Katajanokalla toimi vankila vuoteen 2002 saakka, jonka jälkeen tilat saneerattiin hotelliksi. Hotel Katajanokan tiloissa yövieraita ja paikalle poikkeavia ravitsee ravintola Linnankellari. Jo ravintolan nimessä alleviivataan tyylikkäästi alueen historiaa ja illallisen aikana viitteitä linnassa istumiseen keksii useampia.
Ravintolan miljöö on trendikkään lämmin ja on vaikea uskoa, että vielä muutama vuosi sitten samoja käytäviä vaelsi vankeja selleihinsä. Linnankellariin on jätetty muutamia osia nykyisestä ravintolasta alkuperäiseen asuunsa ja ruokailu vankilassa on mielenkiintoinen kokemus. – Harvoin sitä pääsee eristyssellin kesken illallisen.
Presidentti Ryti, joka istui osan tuomiostaan Katajanokalla, otti ja tarjosi tarinoiden mukaan mielellään Koskenkorvaryyppyjä ja siksi alkujuomaksi suositellaankin drinkkilistalle valittua Rytin Ryyppyä. Katajanokan historiasta on hauska kuulla ja hienoa, että historiaa on saatu tarinallistettua listalle saakka. Alkujuomaksi valitsen kuitenkin vankilan nimikkodrinkin vadelmaversion, jossa on ravintolassa valmistettua vadelmasiirappia, Gordon’s Giniä, Calvadosta ja soodaa, avecini valitessa lasiinsa Luna de Murviedo Cavaa. Alkujuomien kanssa tarjoiltu leipä, tai pitäisikö sanoa kakku, lähes ui öljyssä. Sen lisäksi, että briossi on todella hyvää, on leipävalinta myös hauska ratkaisu, ihan jo kakku-allegoriansa vuoksi.
Katajanokalla istuneita kuuluisia vankeja, ravintolan tiloissa olevia saneeraamattomia alueita ja historiaa tuodaan tarjoilijoiden osalta mukavasti esiin. Mielestäni paikan ainutlaatuista luonnetta voisi alleviivata enemmänkin. Toisaalta on kuitenkin hyvä, että tarinoille on löydetty sopiva keskitie, joka ei myöskään ärsytä heitä, jotka tulevat paikalle vain ruoan vuoksi.
Palvelu on koko illan ajan rentoa ja asiantuntevaa ja annokset tulevat joutuisasti, vaikka kanssamme yhtä aikaa illallistaa kaksikin isompaa seuruetta. Viineistä ja ruuasta sai henkilökunnalta suosituksia sekä pyytäessä että pyytämättä.
Annoskateutta alkuruoissa
Tilaan alkuun kuningasrapuja ja kampasimpukoita, joiden lisänä on pinaattia sekä tillisiemenvoita. Annos on moitteeton ja varma. Hyvillä kampasimpukoilla voi harvoin mennä pieleen ja itävaltalainen Grüner Veltliner Rabl tukee hyvin annosta.
Avecini sen sijaan valitsee jänistä, joka on ehkä koko illan vaikuttavin annos. Alkuruokana annos suomalaisia pelmeneitä, ylikypsää metsäjänistä, salviaa, vuolukermaa ja riistalientä, on riistainen, sopivan erikoinen ja samalla tuttu; täysi kymppi. Haluan varastaa annoksen itselleni. Jos mahdollista, seuralaiseni on vielä vakuuttuneempi ja hän pohtii ääneen, josko tilaisi saman annoksen myös pääruoaksi. Annos tuo avecilleni mieleen mummolassa vietetyt syksyt, jolloin mummu valmisti ruokia papan kaatamasta riistasta. Se on hyvä mielleyhtymä, jopa vankilassa. Pieneksi miinukseksi luettakoon se, ettei annokseen katettu lusikkaa, jolla olisi saanut kaavittua riistaliemen viimeistä tippaa myöten. Tarjoilijan mukaan pelmenien kanssa sopii lähes mikä tahansa juoma. Valkoviinin ystävälle pelmenien seuraksi suositeltiin italialaista Astoria Pinot Grigiota, joka olikin kelpo, helppo, viini.
Pääruoan mutkattomia viinivalintoja
Suosittelujen jälkeen valitsen pääruoaksi hiillostettua Murtoveden siikaa ja Ahvenanmaan pannukakkua, joiden lisänä on mustatorvisieniä sekä fermentoitua punakaalia. Annoksen kruunaa kaunis sellerivaahto, joka hävisi mukavasti suussa ja jätti miedon maun jälkeensä. Punakaaliin olisin ehkä kaivannut asteen enemmän potkua, jotta se olisi erottunut enemmän annoksen muista elementeistä.
Tarjoilija suosittelee minua jatkamaan siian kanssa jo alkuruoasta tutulla viinillä ja sehän sopii kyllä. Viini oli mieleeni ja sopi molempiin annoksiin; mitä sitä hyvää vaihtamaan.
Seuralaiseni valitsee grillattua poron vasan sisäpaistia, hiillostettuja syksyn juureksia, pihlajanmarjaa ja sellerijuissia. Porosta näkee jo heti leikatessa, että se on maukasta ja sitä on kypsennetty juuri sopivasti. Rinnalla hyvin toimivat paahdetut kasvikset kruunaavat aterian. Listalta olisi voinut tilata pääruoalle myös lisukkeita, me emme niitä kaivanneet, mutta nälkäisemmille kavereille tarjoilijoiden kannattaisi vinkata niistä. Poron viiniksi tuotiin Vina Leydan Carmenereä Rapel Valleystä, Chilestä. Hieman punaviiniä vierastavalle seurallenikin se maistui mainiosti ja kävi hyvin poron kanssa yksiin. Pihlajanmarjojen lisääminen annokseen oli rohkea veto. Ihailimme myös muiden annoksia niiden kulkiessa ohitsemme. Hampurilaiset näyttivät erityisen hyviltä. Annosten kekseliäinä tarjoiluratkaisuina käytettiin muun muassa laatikkoa ja tiiltä, kuten myös peltiä mukeissa ja tarjoiluastioissa.
Jälkiruoalla illan kaunein annos
Oma jälkiruoka-annokseni puolukka & suklaa sisälsi Linnankellarin näkemyksen puolukkavispipuurosta sekä rosmariinitoffeeta ja suklaata. Kaltaiselleni herkkusuulle annos saisi olla makeampi, mutta kokonaisuutena annos on hyvä ja erilainen. Ei kaikkien aina tarvitse tarjoilla samoja suklaakakkuja ja kuka sellaisen uskaltaisi edes valita; vankilassahan sieltä saattaisi saada viilan lautaselleen.
Seuralaiseni juustotarjotin oli ehdottomasti illan kaunein annos. Juustot on aseteltu kauniisti, mutta tarjoiltaessa ehkä vielä hieman liian jääkaappikylmiä, joten kaikki maut eivät olleet ennättäneet tulla täysin esiin. Juustoina lautaselta löytyy suomalainen cheddar, Helsingin Meijeriliikkeen punahomejuusto Hakaniemi, joka innostaa avecini jo googlaamaan lisätietoja ja jälleenmyyjiä, sekä Wilho -vuohenjuusto. Lisukkeina tarjoillaan kirpeää puolukkapyrettä ja ruislastuja.
Meille on jäänyt laseihin viinejä pääruoalta, eikä tarjoilijankaan mukaan jälkiruokaviini ole valitsemiimme annoksiin välttämättömyys. Pidän henkilökunnan ajatuksesta tarjota henkilökohtaista, tilanteen tasalla olevaa palvelua, jossa suosituksia tehdään hetken, eikä lisämyynnin näkökulmasta.
Lähellä kaikkea omassa maailmassa
Kokonaisuudessaan illallinen on rennon mutkaton, josta kuitenkin näkee, että ruokiin on laitettu ajatusta. Plussaa musiikiksi valitusta ysärivoittoisesta soittolistasta, joka kuulu taustalla muttei huuda. Miinusta tämä illallinen saa hieman vetisestä kahvista - jos sitä olisi tarjottu vangeille, olisi taatusti ollut kapina lähellä. Kauden raaka-aineet, kuten syksyn sienet, juurekset ja päivän järvikalasaalis on hyvin huomioitu listalla. Myös erityisruokavaliota noudattaville lista on iloinen yllätys. Kaikki annokset olivat joko laktoosittomia tai vähälaktoosisia ja suurin osa valmiiksi gluteenittomia tai valmistettavissa gluteenittomasti.
Vaikka, kuten vankilan kuuluukin, Linnankellari on mukavan eristyksissä muusta maailmasta, ovat vangit varmasti kuulleet kaupungin melun selleihinsä, sillä heti muurien ulkopuolella ollaan jo melkein keskellä kaupunkia ja sopivan lähellä kaikkea. Ratikkapysäkkikin on heti portin toisella puolella, joten paikalle voi myös helposti poiketa lusikoimaan kakkua tai lukemaan tiilenpäitä.
Katja/TableOnline.fi
Linnankellarin lisätiedot & pöytävaraukset: https://www.tableonline.fi/ravintola/linnankellari#
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan - on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
