TableOnlinen ruoka ja ravintola-aiheinen blogi. Blogissa tuodaan ajankohtaisia aiheita, ravintoloita sekä ravintola-alan henkilöitä kaikkien luettavaksi ilman turhia hienosteluja, alan sanastoja tai liian syvällisiä kirjoituksia.
Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on punavuori.
Illallinen Pennyssä on odotettu – olen kokenut paikan taian muutama vuosi sitten illallisella ja lounaalla, fiilis on näiden jäljiltä varsin odottavainen. Saavumme seuralaiseni kanssa Uudenmaankadulla ravintolan kohdalle ja avaamme oven. Paksun verhon takaa paljastuu huipputunnelmallinen 25-paikkainen ravintola, jonka inspiraation lähteenä toimii Amerikan itärannikko. Ravintola vie ajatukset takaisin New Yorkiin Sohon alueelle.
Pennyn lista vaihtuu tiuhaan tahtiin. Menu ottaa kaudet huomioon ja yhdistelee klassisia, laadukkaita raaka-aineita kokeilevalla tyylillä. Ravintolassa työskentelee ainoastaan naisia, mikä on ravintola-alalla harvinaista. Keittiö on pieni: parhaimmillaan siellä kokkaa samanaikaisesti kaksi kokkia, eikä enempää mahtuisikaan. Uusia annoksia luodaan periaatteella, että tehdään sitä mitä itsekin haluttaisiin syödä. Lounaalla vaihtoehtoja on yksi, joten kenenkään ei tarvitse jäädä tiskille jahkailemaan päätöksien kanssa. Pyydettäessä on mahdollista saada myös kasvisvaihtoehto. Helpottavaa!
Tunnelmalliset valot ja hauskat yksityiskohdat
Perjantai-iltana kello 19 ravintola on tupaten täynnä ja asiakaskunta koostuu pariskunnista sekä ystävyksistä. Puheensorina käy kuumana ja luo perjantai-illan hälyistä tunnelmaa. Kiinnitämme ensimmäisenä huomiota hämärään valaistukseen, joka on erinomainen tunnelmanluoja. Meitä palvellaan nopeasti ja ystävällisesti. Alkuun otamme lasilliset suositeltua Grand Rosé Brut -samppanjaa. Samppanja tarjoillaan upeista laakeista laseista, jotka tuovat juhlan tuntua.
Ensimmäisenä ruokana eteemme tuodaan kampasimpukoita, joiden kaverina on porkkana-passionpestoa sekä fenkolivaahtoa. Simpukoiden paistopinta on t-ä-y-d-e-l-l-i-n-e-n. Pesto on raikas ja passionhedelmän maun voi erottaa joukosta. Miten jännittävä ja toimiva yhdistelmä. Fenkolivaahto tuo sopivaa tasapainoa makuihin. Kampasimpukoiden kanssa nautimme alsacelaista Rieslingiä, joka sopii ruoan kanssa täydellisesti. Luotimme tarjoilijan näkemykseen viineistä, se selvästi kannatti.
Upea kampasimpukka-annos
Seuraavana ruokana meille tuodaan scampeja fenkolisalaatilla, merikorallilla ja majoneesilla höystettynä. Ravut ovat tarjoilijan mukaan paistettu voissa ja valkosipulissa. Tämä yhdistelmä harvoin pettää eikä tämäkään kerta tee poikkeusta. Ruuan kanssa maistelemme italialaista La Piuman Pecorino -rypäleistä valmistettua kuivaa valkoviiniä, joka on mukava uusi tuttavuus.
Ravuissa on kuoret päällä, joka on usein kokemukseni mukaan tarkoittanut sitä, että kuorien poistamisen jälkeen maku voi jäädä pliisuksi. Kuorittuamme scampit toteamme yhteen ääneen maun ja kypsyyden olevan ihan napakymppi. Pitkän ravintola-alan kokemuksen omaava seuralaiseni kommentoi rapujen olevan ihan parhaasta päästä. Alkuun majoneesi kuulosti tylsältä, mutta se vei annoksen uudelle ulottuvuudelle kaikessa yksinkertaisuudessaan.
Scampit
Väliruokana meille tarjoillaan rosé-timjamirisotto uppopaistetulla ruusukaalilla viimeisteltynä. Annos on maukas, timjami tulee hyvin esille rapsakan ruusukaalin tasapainottaessa suolaista makua. Maustamiseen on käytetty rosé-samppanjaa ja basilikaöljyä. Ruuan kanssa maistelemme rosé-viiniä, joka sopii annokseen hyvin.
Rosé-timjamirisotto
Pääruuaksi meille tuodaan lisää herkkuja: salviagnoccheja, friteerattua korvasientä, tryffelihollandaisea ja valkoista sekä vihreää parsaa. Ruoka tarjoillaan pienistä paistinpannuista, jotka tuovat lisää New Yorkin tunnelmaa vierailuun. Annos on tasapainoinen ja maut ovat selkeitä. Friteeratut korvasienet ovat tervetullutta vaihtelua ainaisille korvasienimuhennoksille ja -kastikkeille. Sientä ja gnocheja on ihanan runsaasti. Viininä meille tarjoillaan Bonterra Zinfandelia, joka on melko täyteläinen ja hyvä viini. Tapojemme orjina jäämme hieman kaipaamaan valkoviiniä, joka on tutumpi makupari parsalle.
Parsaa, gnoccheja ja korvasientä
Jälkiruuaksi meille tarjoillaan eksoottisempi yhdistelmä: marjoja sabayon-kastikkeen kanssa, joka on tarjoilijan mukaan maustettu oluella ja kirsikalla. Makea vaahtokastike sabayon on perinteisesti valmistettu kananmunan keltuaisista, sokerista ja viinistä. Vaahdon kanssa tarjoillaan tuoreita marjoja ja valkosuklaakristallia. Yhdistelmä on kirpsakka, valkosuklaa tuo juuri sopivasti makeutta annokseen. Jälkiruokaviiniksi meille tarjoillaan Barriques D’orin Saint-Albertia, joka on raikas ja keväinen sekä oikein osuva makupari jälkiruualle. Näin monen ruokalajin jälkeen olemme erittäin tyytyväisiä tähän päätökseen.
Marjoja sabayon-kastikkeen kanssa
Kaiken kaikkiaan vierailu Pennyssä on onnistunut. Olemme varsin kylläisiä usean ruuan jäljiltä ja jouduin pienessä ähkyssä vaihtamaan seuralaiseni kanssa lautasia, tällaisia herkkuja ei tee mieli jättää lautaselle. Paikka sopii täydellisesti treffeille ja ystävän kanssa kuulumistenvaihtoon. Tunnelma on kohdillaan, palvelu pelaa ja ruoka on selkeästi hyvistä raaka-aineista rakkaudella tehtyä. Tänne palaan pian uudelleen.
Ira/Improve Media Improve Media on TableOnlinen sisaryritys.
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Lapset yökylässä mummolassa ja vapaa ilta vaimon kanssa kahdestaan. Aika siis suunnata taas tutustumaan Helsingin aimo harppauksin kehittyvään ruokakulttuuriin. Rajallisista lastenhoitoresursseista johtuen nämä tilaisuudet ovat hyvin harvassa ja ravintolan valintaan liittyy siis paineita; virheisiin ei ole varaa :)
Paikaksi valikoitui tällä kertaa Natura, joka avasi ovensa vajaa puoli vuotta sitten huhtikuun alusta. Suunnilleen samoihin aikoihin Naturan kanssa avautui iso joukko korkean tason ravintoloita Helsingin keskustaan (mm. Bystro, Finnjävel, Ox, Vinkkeli ja Holiday) ja tämä ei varmasti helpottanut ravintolan jakkaroiden täyttämistä. Natura on kuitenkin onnistunut löytämään kylän kulinaristit, ja ilmeisesti myös vakuuttamaan heidät päätellen täydestä varauskalenterista ja hyvistä arvioista TableOnlinessa ja eat.fi:ssä.
Odotukset olivat siis kovat kun saavuimme paikalle Iso Roobertinkadulle ja kävimme sisälle pieneen ja tunnelmalliseen saliin, joka kiertää seinustalla olevaa avokeittiötä. Ravintolassa on noin 30 asiakaspaikkaa ja se oli ravintoloitsija Davidin mukaan jo kerran pyörähtänyt ympäri, kun paikalle saavuimme. Alkujuomaksi nautimme Sergio Fratellin kuohuvaa Italiasta, joka oli hyvä aloitus menulle ja sopi myös hyvin yhteen kokin tervehdyksen kanssa, joka oli karitsanmaksaa ja ravintoloitsijapariskunnan kauniimman puoliskon,Anyan, äidin keräämiä mustikoita.
Kokin tervehdyksen kanssa tuli kolmea eri leipää, joista hiivaleipä oli Naturassa paistettua. Lisäksi itsetehtyä voita
Varsinainen seitsemän ruokalajin menu aloitettiin sokerisuolatulla siialla, jossa oli kyytipoikana tilliä, tilliöljyä, kyssäkaalia sekä ravintolan itse valmistavan voin sivutuotteena syntyvää piimää. Kaveriksi ruoalle oli paritettu saksalaista Rüdesheimin boidynaamisesti viljeltyä rieslingiä. Kaikki Naturan viinit ovat muuten biodynaamista tai luomutuotantoa. Siika-annos oli omaan makuun lähes täydellinen. Tämä oli sikäli ikävää, koska tästä oli vaikea lähteä rakentamaan nousujohtoista menua, koska sitä oli vaikea ylittää. Myös ruoalle paritettu riesling toimi todella hyvin yhteen annoksen kanssa.
Menun paras annos oli ensimmäisenä tarjoiltu sokerisuolattu siika
Seuraavaksi oli vuorossa alkupalalajiltelma, jossa oli neljä eri pikkuannosta. Naturasta olen myös nähnyt maininnan, että kyseessä on skandinaavinen tapasbaari ja tätä ajatusta pikkuannokset hyvin tukevat. Kaikki neljä annosta olivat loistavia, perinteisiksi tapaksiksi ehkä osa hieman monimutkaisia, kuten NYT –liitteen arvostelussakin joskus ihmeteltiin. Itse en oikein moista kritiikkiä ymmärrä. Jos ravintola sanoo, että sillä on tapasvaikutteisia annoksia listalla, niin eikö silloin saisi käyttää mielikuvitusta ja osaamista tuunatakseen osan hyvin yksinkertaisista annoksista hieman moniulotteisimmiksi. Tärkeää toki on, että tämä tehdään maku edellä eikä kikkailun itsensä vuoksi, mutta tämä mielestäni ehdottomasti Naturassa toteutuu.
Alkupalalajitelma oli luonteeltaan Global & Local. Osterit olivat Bretagnesta ja Kesäkurpitsat Anyan äitin maatilalta Kirkkonummelta. Perinteistä espanjalaista kylmää gazpachokeittoa oli tuunattu mansikoilla. Makuyhdistelmä oli erikoinen ja maistui avecille oikein hyvin, ja kyllä itseasiassa minullekin, mutta pidän silti perinteistä gazpachoa omaan suuhuni sopivampana.
Alkupalalajitelma
Ennen pääruokaan siirtymistä suunpuhdistajaksi vodkasta, sitruunasta ja mintusta tehty drinkki, joka on hyytelöity ja lisukkeena on hiilihapporakeita. Tästä annoksesta tuli muistoja lapsuudesta, kun rakeet paukkuivat suussa samalla lailla kuin aikanaan paukkukarkit, mitä tikkarin avulla mätettiin suuhun. Lapsena tosin rakeet syötiin useimmiten ilman vodkaa.
Suunpuhdistajana paukkukarkkia ja vodkaa
Pääruokana tarjoiltiin Keuruulta tulevaa naudan entrecoteta, joka oli paistettu juuri sopivaksi ja liha olikin todella maukasta. Lisukkeina oli persiljakastike ja perunapyree, jonka keskellä oli mustikkakastike. Mustikka toimi hyvin pyreen ja lihan kanssa. Persiljakastike toimi hyvin myös pyreen kanssa, mutta lihan kanssa se mielestäni ei pelannut kovin hyvin yhteen. Se oli hieman liian hapokasta ja nousi makuna pääosaan jolloin ensiluokkainen liha jäi liikaa taka-alalle. Tämä olikin koko illan osalta mielestäni oikeastaan ainut huti. Eikä tämäkään tarkoita missään nimessä koko annosta, vaan ainoastaan tuota persiljakastikkeen yhteensointuvuutta lihan kanssa.
Herkullista lihaa Keuruulta
Pääruoan jälkeen nautittiin ennen jälkiruokia vielä ravintolan omaa maahantuontia olevaa "Tomme Aux Fleurs" pastoroimatonta juustoa, hiilinäkkilepää ja perunahilloketta kera Tokajin. Juusto oli valmistettu lehmänamaidosta eikä ollut erityisen vahvan makuista, mutta hyvin täyteläistä ja hillokkeen ja unkarilaisen tokajin kanssa maistui todella hyvin.
"Tomme Aux Fleurs"
Jälkiruoka aloitettiin lajitelmalla, jossa oli kolme annosta: Keittiön sangriaa, applesiinikakkua ja sellerisorbeeta. Jälkiruoka, jossa on alkoholia mukana kelpaa aina minulle, mutta parhaiten näistä kuitenkin toimi sellerisorbee, jossa oli lisäksi seljankukkakastiketta, fenkolia ja omenaa. Sellerin vahva maku tasoittui hyvin kastikkeella ja loi tästä illan parhaan makean annoksen.
Jälkiruokalajitelma
Lajitelman jälkeen tuli vielä varsinainen pää-jälkiruoka, "FROZEN YOGURT 2013", joka on Naturan lyhyehkön olemassaolon aikana noussut jo klassikoksi. Vaikka annoksessa olevan jogurttilumen valmistaminen aiheuttaakin kokille/kylmäkölle, omistaja Davidin sanoin, helposti jännetuppitulehdusta, niin silti annosta ei voi ottaa pois listalta. Ravintolassa käy nimittäin melkein päivittäin kantiksia, jotka pistäytyvät ravintolan baaritiskille ja nauttivat tämän sopusointuisen ”lumikasan”. Annos onkin poikkeuksellinen jälkiruoka, koska ei sisällä laisinkaan sokeria. Sen enempää en ala annosta kuvailemaan, vaan kehotan Teitä, arvoisat blogin lukijat menemään itse testaamaan sen ja muutkin Naturan herkut.
"Lumikasa" ei näytä kovin kummoiselta, mutta maistuu senkin edestä
Naturan ruokalistan mukaan nautimme ”Taradition & Innovation” -menun, joka on ”Keskipitkä menu seitsemästä yhdeksään ruokalajiin”. ”Laskuvirhe pankissa sinun eduksesi” sanottiin aikanaan monopolissa. Nyt näin oli tainnut käydä keittiössä, koska laskujeni mukaan pöydällemme kannettiin kaikenkaikkiaan yhteensä 13 eri annosta. Menun ulkopuolelta söimme tosin välijuuston ja lisäksi mukana oli keittiöntervehdys ja välissä suunpuhdistaja. Koko lysti kustansi 59€, joka on mielestäni hyvin kohtuullinen hinta näin pitkästä ja tasokkaasta menusta.
Pieni ravintola oli täynnä ja Davidin mukaan Sali oli jo kerran pyörähtänyt ympäri, kun sinne saavuimme. Naturassa saa tilata ruokia myös erikseen listalta, mutta selvästi suosituin vaihtoehto vaikutti olevan valmiit menut ja laskeskelin, että se tarkoittaa keittiön joutuvan nostamaan illan mittaan jopa lähemmäs 1000 annosta. On siinä kolmella kokilla tekemistä. Tästä huolimatta sali ja keittiö pelasi todella hyvin yhteen ja koko menun nauttimiseen meni hieman yli kolme tuntia, joka oli mielestäni juuri sopiva tahti. Kertaakaan ei tullut pidempää taukoa ja mitkään annoksista eivät myöskään tulleet liian nopealla tahdilla. Loppuyhteenvetona voi todeta, että ilta oli todella onnistunut ja viinipaketin kanssa koko menu maksoi hieman yli 100€, jolle sai todella hyvin vastinetta. Kehotan siis tutustumaan Naturaan henkilökohtaisesti.
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan, on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Bröd on maijaillut Punavuoressa Bulevardi 26:ssa Hotel Indigon yhteydessä noin vuoden päivät. Nyt kuitenkin vuoden vaihteen tienoilla ravintola uudisti konseptiaan yhdessä uuden keittiömestarin, Jarmo Pihkalan, kanssa. Jarmolla on pitkä historia keittiössä hääräämisestä, yhteensä kunnioitettavat 36 vuotta. Kokemusta on kertynyt mm. Le Havresta (Seurahuone) sekä Lähi-idästä, jossa Jarmon maustamistaidot ovat hioutuneet nykymuotoonsa.
Keittiössä Jarmo arvostaa maanläheisiä, vain muutaman komponentin annoksia. "Brödin ruoka suunniteltiin uuden menun myötä helpommin lähestyttäväksi. Perinteet kunniaan ja turha kikkailu jätetään pois, pääraaka-aineita korostetaan esimerkiksi kastikkeilla sekä lisäkkeillä.", Jarmo tiivistää.
"Karitsanpotka on esimerkiksi maustettu hieman kanelilla. Tälläinen kevyt maustaminen on jäänyt käteen Lähi-idästä jossa ruoka ei välttämättä ole maustettu tulisesti" Jarmo lisää.
Uusi ruokalista on täynnä helpommin tunnistettavia annoksia sekä pitkistä maistelumenuista on luovuttu. 3-ruokalajin Menu Bröd vaihtuu kuukausittain ja saattaa sisältää annoksia ruokalistan ulkopuolelta. Ruokalista on sopivan lyhyt, joskin sisällöltään hieman tylsähkön kuuloinen. En kuitenkaan halua tehdä hätäisiä johtopäätöksiä, juurihan Jarmo kertoi jättäneensä kaikki kikkailut pois. Lautaselle ei ole käytännössä tarkoitus ilmestyä mitään mihin pitää tokaista mikähän helkkari tuokin on?
Mikä Bröd sitten on? Bistroksi sitä ei voi kutsua vaikka assosiaatioita siihen suuntaan saattaa syntyä. Bröd ei myöskään ole fine dininga. Annokset ovat suomalais-skandinaavisia pienellä kansainvälisellä twistillä sekä reilun kokoisia. Hinta on kohdallaan, esimerkiksi Menu Bröd (39,50€) antaa rahoille erinomaisen vastineen.
ALKUUN samettista maa-artisokkakeittoa. VIINI Trimbach Riesling, Alsace. Taustalla Brödin herkullinen leipävalikoima. / PÄÄRUOKA Meri-Lapin Karitsanpotkaa, palsternakkapyrettä. VIINI Ogier Crozes-Hermitage Heritages Syrah
Aperitiivit hoidettiin cocktailin muodossa. Brödissä cocktaileja voi selata hauskasta kuvilla varustetusta cocktail-listasta. Cocktailit ovat käytännössä valmiita sekoituksia, kuitenkaan drinkkipohjissa ei ole kyse mistä tahansa sekoituksista, niiden takana ovat Son of a Punchin (Liberty or Death, 100 Dogs, Trillby & Chadwick) cocktailvirtuoosit.
Brödin paikan päällä paistetut leivät tuodaan pöytään pikaisesti. Valikoimasta löytyy aprikoosi-, porkkana- sekä saaristolaisleipää. Varsinkin aprikoosileipä oli lähes täydellistä! Leipätarjoilu jäi kaipaamaan sormisuolaa sekä leipälautasta, nyt ei tiennyt mihin leivän olisi luontevasti laskenut alas.
Alkuun samettinen maa-artisokkakeitto höystettynä muutamalla salaminpalasella. Keitto oli herkullista, kuten salamitkin vaikka jäimme hieman pohtimaan niiden tarpeellisuutta annoksessa. Alsacen alueelta tullut Trimbach Riesling oli erinomaista vaikkakin sitä tarjoiltiin valitettavasti liian lämpimänä. Pääruokana ollutta pitkään haudutettua Meri-Lapin karitsanpotkaa nautittiin pitkään, hartaasti sekä varoen. Luu irtosi lihasta ajatuksen voimalla kuten pitääkin. Hyvällä tavalla yksinkertaisesta annoksesta kaikki ĺautaselta löytyneet komponentit olivat siellä oikeutetusti. Jarmon Lähi-idässä hioutunut maustamistekniikka toimii annoksissa erinomaisesti. Kanelilla twistattu karitsanpotka antoi juuri oikeanlaisia makuvivahteita kumminkaan peittämättä karistan luonnollista makua. Ranskan Rhonesta peräisin oleva Syrah kruunasi kokonaisuuden, suosittelemme!
Molemmat valitsemamme jälkiruoat: Mustalla teellä maustettu Crème Caramel sekä Brödin sorbettivalikoima, vaniljaviikunoita. VIINI Brown Brothers Orange Muscat & Flora.
Jälkiruoaksi otimme tarkoituksella eri vaihtoehdot. Minua kiinnosti nähdä minkälainen on Brödin sorbetti, ystäväni valitsi Mustalla teellä maustettu Crème Caramelin, joka saikin osakseen kovaa ylistystä. Musta tee tasapainotti sopivasti makeaa jälkkäriä sekä kirpeät punaherukat saivat hymyjen saattelemaa peukkua. Sorbettivalikoima oli hyvä, joskin olisin kaivannut enemmän marjaisaa raikkautta sekä jäämäistä rakennetta.
Muutama huti tai omituisuus ei vaikuttanut illallisen lopputulokseen jota voikin hyvillä mielin kutsua onnistuneeksi. Uudistunut Bröd hakee ruoissaan selkeämpää linjaa. Kaikki kikkailu ja fine dining -meininki ei kuulu Jarmon keittiöön. Nämä muutokset keventävät keittiön painetta sekä antavat mahdollisuuden keskittyä olennaiseen, annoksen valmistamiseen oikein. Ilmapiiri on rento eikä jäykistely kuulu Brödiin. Olen testannut Brödiä myös entisessä muodossaan, annokset olivat pienempiä sekä vaativat keittiöltä paljon isomman panostuksen per pöytäseurue. Vanhan konseptin pitkä maistelumenu oli erinomainen mutta ravintolalle ongelmallisempi. Vaikka Bröd ei nykymuodossaan tuonut mitään jalat alta vievää WOW-efektiä, on linja selkeämpi ja siihen tässä muutoksessa on nimenomaan pyritty: tehdään joku asia tuhat kertaa hyvin ja tasalaatuisesti mielummin kuin otetaan turhia riskejä asiakkaan kustannuksella.
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan, on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Yksi kiinnostavimmista talven uutuuksista on varmasti Ravintola Grön, onko se sitten uutuuksien parhaimmistoa? Yhdellä sanalla: Kyllä. Sopiiko se kaikille? Ei varmasti. TableOnline testasi Marraskuun lopulla auenneen Grönin tasan viikko avajaisten jälkeen.
Ystävykset Lauri Kähkönen sekä Toni Kostian ovat etsiskelleet kauan sopivaa tilaa toteuttaakseen pitkäaikaisen unelmansa. Koko projektiin meni itse asiassa noin kaksi vuotta ideasta toteuttamiseen. Mikä sitten tekee Grönistä erikoisen? Perusteellinen läpileukkaus illallisesta toivottavasti avaa hieman asiaa. Pähkinänkuoressa voitaisiin sanoa Grönin murtavan perinteisen sesonkiajattelun. Laurin ja Tonin ajattelumallia sekä luovaa säilömistapaa voitaisiin hyvinkin hyödyntää myös arkielämässä. Jos talvet ovat kylmiä ja pitkiä, saattaisi onnenkyynel valua poskea pitkin kesällä poimittuja tuoreen makuisia kotimaisia marjoja ja kasviksia maisteltaessa... oikeastaan tätä vartenhan on Lauri ja Toni. Tätä varten on Grön.
Grönin "yrttiseinä" on vaikuttava / Pekka Rantala, Lauri Kähkönen sekä Toni Kostian käyvät menua sekä viinejä läpi.
Grön on pieni, sopivan pelkistetty, sympaattinen ravintola Albertinkatu 36:ssa. Ravintola sijaitsee virallisesti Kampin alueella. Sijainti onkin erinomainen, juuri sopivan sivussa keskustan valoilta ja pahimmalta hälinältä. Gröniä voisi luennehtia kortteliravintolaksi; sijainti hieman sivussa, tunnelma on erittäin rento, musiikki sopivan chilliä, palvelu ystävällistä muttei tahditonta. Grönissä hyvän fiiliksen on tarkoitus valua keittiöstä tarjoiluhenkilökuntaan ja sitä kautta pöydissä istuville herkuttelijoille sekä sama prosessi toisin päin.
Raskaan työviikon jälkeen suositeltiin Whiskey Souria, punaherukkasiirapilla, by Pekka Rantala / Rapeaa hapanjuurileipää, paahdettuja pellavansiemeniä, voita, sormisuolaa twistillä.
Saavuin vajaan vartin myöhässä ravintolaan jossa ystäväni jo odottelikin. Aikataulutimme ruokailun heti työpäivän päätteeksi jotta pääsisimme rauhassa keskustelemaan, nautiskelemaan ja jottemme häiritsisi liikaa muita asiakkaita valokuvauksellamme. Vastaanotto näiden tyyppien kanssa on aina yhtä lämmintä, paikalle saapuessani Pekka, Lauri sekä Toni huutelevat keittiön suulta jotain, varsinainen huutelun sisältö hukkuu innostukseeni testata Gröniä nyt, heti, äkkiä, mennään jo! Olenhan jo käytännössä kesästä asti odotellutkin tätä hetkeä!
Lähestymiskulmamme ruokailuun oli selkeä, vedetään koko setti niin ettemme tiedä mitä pojat ovat valinneet meille. Grön-Menu + juusto sekä Pekan valitsemat viinit. Varsinaista viinipakettia ei Grönissä ole. Pekka tykkää leikitellä viineillä sekä alati vaihtuvat raaka-aineet (pääasiassa tuoreuden sekä saatavuuden mukaan) aiheuttaa positiivisen haasteen Pekalle viinien valikoimisessa. Ennen kuin aloitamme, haluamme hetkeksi pysähtyä paikoillemme, vaihtaa kuulumiset sekä päivitellä raskasta työviikkoa. Aperitiiviksi otamme meille suositeltua Whiskey Souria Pekan twistillä, nimittäin makeuttamiseen käytetäänkin punaherukkasiirappia a la Grön, täydellistä! Jottemme ala järsimään pöytälevyjä tahi syömään steariinia kynttilästä, tuodaan pikavauhtia pöytään hapanjuureen leivottua Grönin rapeakuorista leipää jonka voi tuunailla itselleen sopivaksi paahdetuilla pellavansiemenillä, voilla sekä sormisuolalla. Meille kerrottiin lyhyesti tarina leivän valmistuksesta, kaikki tapahtuu paikan päällä sekä pitkän kaavan mukaan. Mitään ylimääräistä tässä ei tarvita, yksinkertaisuus on kaunista ja tuunattu leipä täydellistä!
Juran alueelta Champ Divinin Cuvee Pollux Biodynaaminen viini / PERUNATATTARIRIESKAA tattivoilla sekä METSÄSIENISALAATTI, rouskua, kuusenkerkkää, puolukkaa
Juran alueelta tuleva Biodynaaminen Cuvee Pollux. Pekka on rohkea! Perinteiset viininjuojat saattavat jopa hieman pelästyä Pekan röyhkeyttä viinivalinnoissa. Erinomainen viini synnytti keskustelua Pekan, minun sekä ystäväni kesken. Mietiskelimme pitkään mikä tuttu tuoksu mielenkiintoisesta Polluxista tuli mieleen, päädyimme sherryyn, olimme tyytyväisiä itseemme.
Ensimmäinen annos tuodaan eteemme, kaksi lautasta. Hetkonen, onko toinen näistä possunleike? Mitä täällä tapahtuu? Hämärä ravintola hämää silmiämme, kyseessä on aivan uskomattoman houkuttelevan tuoksuinen perunatattaririeska paistettuna tattivoissa. Kulhossa metsäsienisalaatti, rouskulla, kuusenkerkällä sekä raikkailla puolukoilla. Grönin rento tunnelma huokuu myös astioissa ja aterimissa. Mikään aterimissa ei täsmää ja ne valitaan omatoimisesti pöydän reunalla olevasta kulhosta. Esillepano on maltillista, enemmän panostetaan makuihin ja annosten rehelliseen olemukseen. Viininä nautittu Pollux muuntaa itseään aivan tyystin ruoan kanssa, raskas tattivoi sekä raikkaat puolukat tekevät tehtävänsä. Ensimmäinen annos on enemmän kuin osasin odottaa!
Alkaako tästä alamäki? Kannattaako luovuttaa vielä kun on voitolla?
Mosse on pelkästään väriltään jo niin mahtava että sitä voisi ihailla pitkään! Pekka osaa hommansa, siitä ei pääse mihinkään. Biodynaamisesta Mossesta irtoaa makeaa aprikoosin tuoksua. Kaavailin seuraavaksi ruokalajiksi mahdollisesti jotain kalaa. EI! Raakakypsytettyä nautaa, etikoitua hapankermaa, graavattua keltuaista, perunankuoret rapeutettuna (jäivät muuten yli perunatattaririeskasta). Herkulliselta kuulostava annos lattiasta kattoon, kuitenkin graavattu keltuainen vei huomiomme. Toni Kostian tuo meille keittiöstä maisteltavaksi pari nokaretta keltuaista ja kertoi säilöntätekniikoistaan vähän enemmän. Keltuainen muistutti rakenteeltaan hieman kovettunutta marmeladia. Hetkeäkään ei ole ollut sellainen fiilis etteivätkö sällit tietäisi mistä puhuvat ja tähänastinen ruokailukokemus tukee vahvasti mielikuvaa.
Tämä ns. nautatartar oli erinomainen! Etikoitu hapankerma antoi mukavan imelän maun naudan kyytipojaksi. Naudan alle piiloon jääneet perunankuoret olivat parempia kuin yhdetkään maistamani sipsit tai ranskalaiset.
Pääruoaksi MAA-ARTISOKKAA, pikkelöityä vihreää mansikkaa, hopeasipulia, valkosipulin kukinnon versoa, siianmätiä, "redusoitua" kermaa, tattikreemiä pohjalla / Biodynaaminen Trauben, Liebe und Zeit Rosé Karmin Nro 4
Pääruoaksi meille tuodaan kasvispainotteinen kala-annos.. tai siis oikeastaan kasvisannos siianmädillä. Erittäin positiivinen yllätys. Kaikki tässä annoksessa on herkkua! Maa-artisokka sekä kermat tekee annoksesta yllättävät täyttävän. Rakastan siianmätiä ja kerrankin sitä on ravintola-annoksessa reilusti! Vihreä mansikka oli mahtava uusi tuttavuus. Sällien mukaan mansikka on muutaman päivän periaatteessa kypsä, vihreän värinen ja maultaan jopa hieman sitruksinen ennen kuin se muuttuu mehevän punaiseksi. Valkosipulin kukinnon verso sekä hopeasipuli tuovat mukavan kitkerän maun annokseen. Viininä nautittu Karmin nro 4 on herkullinen biodynaaminen rose, ei mikään tylsä perinteinen raikas terassirose. Tästä tuli yksi illallisen suosikeistani ja haluaisinkin törmätä tähän tulevaisuudessa uudestaankin.
Nyt alkaa vähän tökkimään. Rehtien annoksien varjopuoli on luonnollisesti täyteen tuleminen. Grönissä ei tarvitse vetää koko menua lähteäkseen kylläisenä pois. Ehkä hitaampi tahti olisi ollut paikallaan.
Grande Maison Cuvee du Chateau, Monbazillac. / Extraruokalaji SINIHOMEJUUSTOA, hapanjuurinäkkileipää, päärynähilloa ja hunajaa
Grande Maisonin Monbazillac on vanha tuttavuus, nyt siis vuorossa juustot. Erittäin hedelmäistä viiniä on mukava siemailla ennen annoksen saapumista.
Extraruokalajina toimii laktoositon sinihomejuusto Ahlmanin tilalta. Hillo on grillatuista päärynöistä. Kylkeen vielä suurikokoinen pala näkkäriä auringonkukansiemenillä sekä kehäkukkahunajalla. Näkkäri on mahtavaa mutta herkullista hunajaa on ehkä aavistuksen liikaa. Ahlmanin sinihomejuusto yhtäaikaisesti uskomattoman päärynähillon ja viinisiemauksen kanssa rauhoittaa vatsaa sekä saattaa leveän hymyn kasvoille. Tämä tuli tarpeeseen.
Itse ruokailun viimeinen vaihe on tuloillaan. Hieman jännittää koska en ole perso makealle, useimmiten jätän jälkkärit kokonaan väliin.
melkein kaksi litrainen Heiwa Shuzo - Tsuru-ume Suppai! / SYYSOMENAA, omenasorbettia, valkosuklaata ja omenaviinietikkakinuskia.
Pekka astelee pöydän luokse naurettavan kokoisen viinipullon kanssa joka sisältää oranssia nestettä! Kyseessä on Koben alueelta tuleva luumuviini tsuru-ume suppai. Suppai tarkoittaa hapanta. Tämä on toinen viini joka pitää laittaa korvan taakse.
Varsinaiseksi jälkiruoaksi tarjoillaan omenasorbee, paahdettua syysomenaa, suolaheinän siemeniä, männynkerkkää sekä valkosuklaakreemiä. Annos viimeistellään pöydässä Laurin toimesta omenaviinietikkakinuksilla, joka on sopivan juoksevaa eikä liian makeaa. Valkosuklaakreemi on herkullista, omaan makuun sitä on hitusen liikaa. Omenasorbee on juuri sitä mitä jälkiruokaan toivoinkin! En usko että näin täydellä vatsalla osaan arvostaa annosta tarpeeksi, joka tapauksessa erinomainen suoritus varsinkin luumuviinin kanssa!
Barista Arda kaataa Etiopialaista käsinsuodatettua kahvia / Lauri kuljettaa rikkomaani tuolia takahuoneeseen, Toni kiittelee ja hyvästelee poistuvaa asiakasta, Pekan vauhtia kukaan ei voi pysäyttää.
Ennen poistumista vielä kahvi ja leivos. Käsinsuodatus on muuten tarkkaa puuhaa, sitä oli ilo seurailla vierestä vaikka en kahvista juuri mitään tiedä. Etiopialainen kahvi on sitruunainen sekä luonnostaan hieman mausteinen. Kahvi on erittäin samettinen, maidolla tätä emme missään nimessä halunneet pilata. Kakkukahvi oli kahvikakku. Kakku oli tehty suodatetuista kahvipuruista siirapilla höystettynä. Turha heittää mitään roskiin!
Grön on täyttävämpi kuin osasin odottaa, pojat eivät pelleile kun kertovat vannoutumistaan rehellisen ruokailukokemuksen nimeen. Tästä on todisteena ruokailun loppupuolella takamukseni hajoittama tuoli, ehtiväthän ne noin viikon olla käytössä! Lauri käy noutamassa tuolin pois salista, naureskelemme tilanteelle. Salin ainoa miinuspuoli on sen ahtaus, akustiikka on ok. Ravintolassa on 24 asiakaspaikkaa, kaikki pöydät ovat irtopöytiä ja tuolit kohtalaisen leveitä. Salin ollessa täynnä elämää on vessaan kulkeminen hieman työlästä varsinkin jos vetää Pekan koko viinisetin. Viinikappi löytyy muuten vessasta, kaappi on valitettavasti lukossa.
Vaikka Pekalla ja keittiöllä on mukavasti aikaa jutella ja avata vähän annoksia pintaa syvemmältä, tuntuu tahti ehkä vähän turhan tiiviiltä. Annokset ja viinit ovat mielenkiintoisia ja herkullisia, niitä tekisi mieli maistella kaikessa rauhassa, nyt seuraava annos alkaa valimistumaan keittiöstä liian sopivasti edellisen annoksen loppumiseen. Myönnettäköön, kello viideltä aloitettu ruokailu vaikuttaa tähän huomattavasti, ilta ei ole vielä kiireinen ja keittiössä haetaan tahtia illan kiireisintä hetkeä varten. Seuraavan ruokailuni Grönissä aion aikatauluttaa loppuillalle jotta näen salin hälinää enemmän ja pääsen sällien kanssa juttelemaan mahdollisesti vielä serviisin jälkeisiä fiiliksiä.
Hintataso on maltillinen ravintolan tasoon nähden. 4-ruokalajia (kaksi alku-, yksi pää- sekä jälkiruoka) kustantaa 49€ jota voi nokittaa extraruokalajilla, eli juustolla, kuuden euron lisähintaan. Annoksia voi tilata myös erikseen. Alkuruoat kustantaa 10-12€, pää 20-24€, jälkkäri 10-12€. Viinipaketin puutos saattaa hieman jännittää hintojen puolesta, siitä ei kannata kantaa huolta. Pekka mielellään kertoo viineistä enemmän sekä maistattaa viinit pöydässä ja tarpeen mukaan vaihtaa viinin lennosta asiakkaan toiveiden mukaisesti. Toisaalta Pekan rohkeus, tai oikeastaan röyhkeys, viinien kanssa saattaa pelotella kokeiluhalutonta viininjuojaa. Pekan valitsemissa biodynaamisissa viineissä makua ei ole korjattu tai hienosteltu mitenkään. Lisäaineettomissa viineissä on maakellarin ja jopa lannan tuoksu. Grönin viinien tuoksut, värit sekä maut aiheuttavat pöydässä positiivista hälinää, maistelua, mietiskelyä sekä loputonta haistelua. Pekka innostaa esimerkillään biodynaamisiin viineihin tutustumiseen.
Keittiössä on hyvä fiilis! / Grönin julkisivu on melkein pelkkää ikkunaa ja muutenkin sopivan pelkistetty / "Yrttiseinästä" löytyy vaikka mitä mielenkiintoisuuksia.
Grön on monille, kuten minulle, unelmien täyttymys. Ei valkoisia pöytäliinoja, rehdit ja selkeät annokset, uskomaton palvelu, ravintolan sijainti sekä sisusta ovat kaikkea mitä toivoinkin virtuoosiystävyksiltä. Ravintola tuntuu ja näyttää Tonin ja Laurin tyyliseltä kaikilla sen osa-alueilla.
- Kimi / TableOnline.fi
P.S. pahoitteluni mahdollisesti maailman pisimmästä ravintolablogikirjoituksesta, en millään malttanut jättää mitään pois.
Annokset & viinit:
VILLI- Suolasäilöttyjä metsäsieniä, tattivoita ja fermentoitua tattaririeskaa
VIINI Champ Divin Cuvee Pollux
LIHA- Raakakypsennettyä nautaa, graavattua keltuaista ja etikoitua hapankermaa
VIINI Anjou Blanc Rene Mosse 2013
KALA- Grillattua maa-artisokkaa, hopeasipulia, sienikermaa ja reilusti mätiä
VIINI Trauben, Liebe und Zeit Rosé Karmin Nro 4
EXTRA Sinihomejuustoa, hapanjuurinäkkileipää, päärynähilloa ja hunajaa
VIINI Grande Maison Cuvee du Chateau, Monbazillac
KASVI- Syysomenaa, omenasorbettia, valkosuklaata ja omenaviinietikkakinuskia
VIINI Heiwa Shuzo - Tsuru-ume Suppai
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan, on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
