TableOnlinen ruoka ja ravintola-aiheinen blogi. Blogissa tuodaan ajankohtaisia aiheita, ravintoloita sekä ravintola-alan henkilöitä kaikkien luettavaksi ilman turhia hienosteluja, alan sanastoja tai liian syvällisiä kirjoituksia.
Keväinen vierailuni Fabrik Helsingissä oli kolmas laatuaan, eikä se näiden kokemusten perusteella varmasti tule myöskään jäämään viimeiseksi. Fabrik on erittäin tyylikäs ravintola loistavalla paikalla ja sen isoista ikkunoista on mukavaa seurata Tehtaankadun vilinää hyvää ruokaa ja viiniä nauttien. Ravintolassa voi joko illallistaa pidemmän kaavan mukaan tai nauttia pieniä snackseja, lounasta unohtamatta.
Ravintola tekee vaikutuksen jo heti illallisen alussa tarjoamalla kahta itseleivottua leipää, jotka ovat molemmat uskomattoman maukkaita. Myös alkujuomaksi kaadettu samppanja sekä Fabrikin hauska Aperol spritz -tyylinen, Tislaamon lonkerosta ja kuohuviinistä tehty cocktail antavat odottaa illalta paljon.
Alkuruoaksi tilaan Vitello tonnaton, joka on ehdottomasti lajissaan paras, jonka olen koskaan syönyt. Annos on raikas ja siinä on paljon pehmeitä makuja, joita hieman kirpeät tomaatit raikastavat kivasti. Seuralaiseni alkuruokatartar yllättää koollaan. Lautasella on reilusti syötävää ja tartariin on jätetty paljon purutuntumaa.
Päädyn myös itse lähes poikkeuksetta tartarin, jos sellaista on tarjolla ja se onkin ehdoton valintani pääruoaksi. Kuitenkin seuralaiseni pääruoakseen valitsema Toast skagen ennättää saapuessaan herättää minussa hieman annoskateutta. Ei tartar kuitenkaan jää sen varjoon. Annoksessa on niin paljon lihaa, että tavoistani poiketen harkitsen jo hetken jättäväni jälkiruoan väliin.
Onneksi en kuitenkaan jätä! Ravintolan erikoisuus on Pralina Chocolaterien käsintehdyt suklaakonvehdit, jotka ovat suussasulavan herkullisia ja todella kauniita. Kuulen, että niitä saa ostaa myös kotiin – apua! Seuralaiseni valitsee jälkiruoaksi porkkanakakkua appelsiinijäätelöllä. Myös se on visualisesti hyvin kaunis annos ja kakkukin kuuluu olevan hyvin maistuvaa.
Muistelen, että ravintolassa on, aikaisempiin käyntikertoihini verraten, nyt hieman suurempi annoskoko läpi aterian, joka on mielestäni hyvä muutos. Jään odottamaan innolla, millaisia pieniä viilauksia pian vaihtuvan listan myötä on taas vuorossa.
Katja/TableOnline
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Alkuvuodesta ravintola La Maison julkaisi Facebook-kilpailun, jossa haastettiin asiakkaita suunnittelemaan unelmamenunsa. Kilpailuun osallistuneista ehdotuksista ravintola valitsi toteutettavaksi neljä erilaista suunnitelmaa. Anna-Marie Paavosen Menu Amèlie aloitti kavalkadin toukokuun ensimmäisellä viikolla. Se oli menuista ainoana rakennettu à la carte -listan muotoon, muiden ollessa pitkiä menuita. Ravintolasta kerrotaan Amèlien saaneen kiitosta erityisesti naisellisuudesta ja keveydestään. Se oli myös tyyliltään kauimpana La Maisonille ominaisimmista annoksista, kertoo keittiöpäällikkö Pauli Novitsky.
TableOnline pääsi maistelemaan ensimmäisestä menusta Buffalamozzarellaa, grillattuja pikkelimuikkuja ja kapris-pinaattipestoa, Paahdettua mustajuurikeittoa ja piparjuurivaahtoa, Paistettua ahventa, parsaa ja shamppanjavaahtoa, Tonkapapu-sitrus Creme Brulêa sekä Suklaafondantia passionhedelmäsydämellä ja appelsiini-kanelijäätelöä, joiden kuvia on käytetty myös blogipostauksen kuvituksena. Anna-Marie Paavosen lista rakentui kasvisten ja kalan ympärille. Tärkeässä osassa suunnittelua olivat myös ranskalaiset jälkiruoat, sekä aiemmat ikimuistoiset illalliskokemukset.
Menun annokset olivatkin hyvin keväisen raikkaita ja keveitä. Erityisesti niistä ilahdutti mustajuurikeitto, jossa piparjuuri jättää, keiton kermaisuudesta huolimatta, suuhun ilmavan ja raikkaan maun. Erikoismaininnan ansaitsee myös kalan täydellinen paistopinta, jota syödessä ei tiennyt pitäisikö nauraa vai itkeä ilosta. Lisäkkeinä annoksissa käytettiin paljon kauden kasviksia, joka olikin Menu Amèlien kantavia teemoja jälkiruokien ohella. Tuhdit crème brûlée ja suklaafondant olivatkin kuin vastakohtana kevyille ja kasvispitoisille annoksille ja niissä oli helposti havaittavissa Anna-Marien viehtymys ranskalaisiin jälkiruokiin.
Toinen, Tia Leivon, menu tarjoillaan kuluvalla viikolla 19. Mielenkiintoiselle menulle ihanan vivahteen tuo tieto siitä, että menu on lähes sellaisenaan myös Tian tuleva häämenu. Kaunis idea, jossa La Maisonin vieraat solmitaan mukaan Tian ja puolisonsa hääjuhlaan, melkein kuin olisi itse vastaanotolla. Muuten, jos käyt testaamassa Tian menun, on siitä pyydetty somejaoissa käyttämään hastagia #svenskittietheknot, jota vilkuilemalla pääsee myös osalliseksi häähumuun.
”Olemme kaksi intohimoista foodieta ja juhlimme kevättä sekä rakkautta upealla koko illan menulla, jossa raaka-aineet saavat ansaitsemansa kunnian ja pääsevät kunnolla esille. "Vähemmän on enemmän". Menu kuvaa hyvin ruokafilosofiaamme: joukossa on suosikki-klassikoita modernilla twistillä sekä uusia hienoja tuttavuuksia. Tulkaa kokeilemaan kanssamme sesonkia rakastavaa, tasapainoista menua, joka on kunnianosoitus maailman hienoimmalle keittiölle!” Kuvailee Tia Leivo menunsa rakentumista.
Menu Tia
Kuoressaan kypsennetty kampasimpukka
Parsaa ja savustettua voita
Ankkaa, balsamicoa ja appelsiinia
Sipulikeittoa ja kateenkorvaa
Kuhaa viinissä
Rosèshampanjaa ja limeä
Persikka tarte tatin ja vaniljajäätelöä
La Maisonin asiakkaiden unelmamenuja yhdistää esimerkiksi ankan ja parsan käyttö annoksissa. Jokainen menu on kuitenkin selvästi erilainen, mielenkiintoinen ja omanlaisensa, poikkeamatta kuitenkaan liikaa ravintolalle ominaisesta tyylistä. Kolmantena menuna tarjoillaan 23.–27.5. Henri Maunukselan Menu Henri, jonka annoslistaus ilahduttaa suurena tartarin, kampasimpukan ja GT:n ystävänä tunnettua kirjoittajaa.
Menu Henri
Osteri, fermentoitua hopeasipulia ja suolaheinää
Raaputettua tartaria, savustettua keltuaiskreemiä ja cashewpähkinähalvaa
Paistettua kampasimpukkaa, parsaa ja shamppanjaa
Tuoretta veriankan rintafilettä, karamellisoitua sipulipyrettä, bataatti-ankkakroketti ja muhennettua pinaattia
Gin&Tonic ja Campari
Valikoima ranskalaisia juustoja ja Tokaji-hilloa
”Floating Island” – marenkia, marjoja, suklaata, appelsiinia ja friteerattua jäätelöä
Viimeisimpänä, muttei varmastikaan vähäisimpänä, 30.5.–3.6. La Maisonissa pääsee nauttimaan esimerkiksi luuydintä ja bouillabaissea sisältävää Markus Vainion Menu Markusta.
Menu Markus
Luuydintä ja korvasieniä
Tartar, sinapinsiemeniä ja keltuaista
Paistettua ankanmaksaa ja sipulia
Jänistä
Hernerisottoa ja vasikkalientä
Bouillabaisse
Ankkaa maltaise
Juustot
Creme Brule
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Olisin halunnut antaa tämänkertaiselle blogikirjoitukselleni nimen ”valistunut näkemykseni ranskalaisesta ruoasta”, mutta jospa kuitenkin annetaan puheenvuoro La Maisonin ranskalaisen keittiön asiantuntijoille. La Maison on Mari Kärkkäisen luotsaama, moderni ranskalainen ”Fine Bistro” -ravintola Helsingin Tehtaankadulla. Ravintolan ruokafilosofiaksi keittiötä vetävä Pauli Novitsky määrittelee fine dining -tasoisen ruoan bistro-kokoisina annoksina, rennossa miljöössä. Kuulostaa hyvälle, eikö?
La Maison on aidosti ja puhtaasti ranskalainen ravintola, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki raaka-aineet tuotaisiin välttämättä Ranskasta saakka. Ravintolassa pyritään luontevasti löytämään parhaat mahdolliset raaka-aineet ja solmimaan hyviä yhteistyökumppanuuksia niiden ympärille.
Ruokalista vaihtuu ravintolassa usein, nyt keväällä jopa muutaman viikon välein, ja viiden ruokalajin menu vaihtuu saatavilla olevien ainesten mukaan päivittäin. Viiden ruokalajin menun hinta, 59 €, on pyritty pitämään hyvinkin kohtuullisena ja ”hyvän hintaiset menut” ovatkin muodostumassa ravintolan tavaramerkiksi, onpa ne huomioitu White Guide Nordicissa asti. Menun vaihtoehdoksi voi napakalta à la carte -listalta poimia itselleen sopivan annoskokonaisuuden ja kuten ranskalaiseen tapaan kuuluukin, on ravintolassa panostettu myös juustoihin. Juustot tulevat Hakaniemen Lentävästä Lehmästä, jossa ne valitaan aina ajatuksella tarjolla oleville viineille sopiviksi, kertoo Mari Kärkkäinen.
La Maisonissa viinit muodostavat kaikelle keskiön ja Ranskan eri maakuntien viinejä esitellään ravintolassa vaihtuvina teemoina, jossa eri maakunta-alueiden viinien ympärille rakennetaan aina myös mielenkiintoiset, viinejä tukevat, menukokonaisuudet. Alkavan kevään teemana on Languedoc, joka on aktiivinen ja kehittyvä viinialue Ranskassa.
Viinit tuodaan maahan La Maisonia varten ja ne valitaan yhteistyössä Michel Palun Vin Nature Oy:n kanssa. Vaihtuvat viiniteemat kehittävät olemassa olevaa viinilistaa, sillä aina osa teemaviineistä jää listalle myös teemaviikkojen jälkeen. Michel Palun viinien myötä ravintolaan saadaan myös rypälelajikkeita, jotka eivät välttämättä ole kaupallisessa käytössä muualla.
Vuosittain maaliskuussa vietetään Good France -päivää, jolloin tuhannet kutsutut ravintolat ympäri maailman tarjoavat yhden päivän ajan omia erikoismenujaan, joissa ranskalaiset vaikutteet yhdistyvät paikalliseen ruokaan. Tapahtuma on järjestetty Suomessa kahdesti ja La Maison on kutsuttu molempina vuosina mukaan yhdeksi päivän ravintoloista. Tapahtumasta poikkeavasti La Maisonin erikoismenu on yhden päivän sijaan saatavilla koko viikon ajan, vielä 25.3. saakka.
Good France -menu on loistava läpileikkaus niin ranskalaiseen kuin La Maisonkin ruokaan. Mainioita annoksia olivat niin siikaballotine kuin karitsatartarkin, mutta erityisesti pääruokana tarjoiltu riekkoa, vadelmakastiketta ja kaaleja yhdistelevä annos yllättää, siinä on kaikki kohdallaan. Erityismaininnan ansaitsee myös ravintolan leipä, joka vaihtelee aina teemoittain ja on soviteltu yhteen tarjolla olevan menun kanssa.
Vaikkei La Maisoniin Good France -menun aikana enää ennättäisi, on ravintolaan tulossa paljon muita mielenkiintoisia ja varmasti maistuvia menuita. Pian alkavat kevään Languedocin luomuviiniviikot, joiden aikana TableOnlinen kautta pöydän varaavat asiakkaat saavat neljän ruokalajin menun tarjoushintaan.
La Maison tarjoaa 4 ruokalajin ystävämenun TableOnlinen kautta varaaville asiakkaille hintaan 39 euroa (normaalihinta 52 €), menu on voimassa 28.3. - 22.4.
Camargue-suolalla graavattuja sinisimpukoita, sitruunakreemiä ja grillattua briossia
***
Cassoulet a`la Maison
***
Roquefort-juustoa ja tomaatti-vaniljahilloa
***
Aprikoosipiirakkaa ja pistaasijäätelöä
Menu kanssa suositellaan nautittavaksi Vin Naturen La Maisonia varten tuomia Lanquedocin alueen luomuviinejä.
TableOnline.fi- Löydä ravintola makusi mukaan - on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Wistub Alsace sijaitsee upealla paikalla Tammerkosken varrella, Laukontorin kupeessa. Pieni sympaattinen ravintola muistuttaa tunnelmaltaan ja sisustukseltaan ravintolaa, joka voisi yhtä hyvin sijaita pienessä ranskalaisessa kylässä. Näin perinteikästä tyyliä voi luonnehtia jopa tylsäksi, kuitenkin Wistub Alsacelle se sopii kuin nenä päähän.
Joulukuussa 2016 12-vuotta täyttänyt Wistub Alsacen keittiön keskeinen filosofia pyörii käsityön ympärillä. Kaikki tehdään itse, mukaanlukien kastikepohjat, kakut, leivät. Lisäksi suurin osa viineistä tuodaan maahan itse ja tämä ilmenee helpoiten viinilistaa tutkimalla, se on pyhitetty suurimmaksi osaksi Alsacelaisille viineille, mainiota! Ruokalista muuttuu fiiliksen ja raaka-aineiden mukaan, väkisin mitään ei pidetä listalla jos se ei tunnu hyvältä.
Wistub Alsacen omatuontiviinien sekä käsityön lisäksi talon erikoisuutena on tarte flambée, eräänlainen alsacelainen pizzaa. Näitä myytiin Cityn SYÖ!-viikoilla aivan huikeita määriä ja niitä saatiinkiin valmistaa niin paljon, että kokit valmistivat niitä unissaankin. Itse olen testannut nordique tarte flambéen, jota voin ehdottomasti suositella omalta osaltani, sillä varauksella että jos odotat saavasi rasvaista kebab-pizzeria tyyppistä safkaa, tulet pettymään ja hyvä näin.
Keskiviikko-iltana Tampere on kokonaisuudessaan erittäin rauhallinen ja olenkin tyytyväinen ravintolavalintaani. Wistub Alsace on pitkään pyörinyt mielessäni alsacelaisten viinien sekä blinien takia.
Parhaat tähän mennessä syömäni blinit. Yksinkertaisuus on valttia.
Olen syönyt Wistub Alsace illallisenkin jälkeen blinejä, heikkona hetkenä eksyin ketjuravintolaan ja vaikka hinta oli aika lailla samaa, oli laatu aivan eri maailmasta. Kaiken lisäksi Wistub Alsace tarjoaa enemmän blinejä ja täytteitä käytännössä samaan hintaan. Ja se laatuero, huh!
Wistub Alsacen blinit olivat täydellisen kuohkeita sekä paistopinta aivan uskomattoman rapsakka. Testasin blinejä molemmilla, hyvinkin perinteisillä lisukkeilla: savuporo-tuorejuustomoussella sekä lohenmädillä ja en osaisi päättää kumman valitsisin jos blinit pitäisi tilata vain yksillä lisukkeilla.
Päivän kalaa, juuriselleriä, puikulaperunaa ja voi-valkoviinikastiketta.
Valitsin pääruoaksi päivän kalan, kuhaa Längelmävedeltä. Wistub Alsacen annokset eivät ole järin kauniita, eikä se olekaan tarkoitus. Annosten presentaatio seuraa visusti ravintolan konstailematonta linjaa, maku puhuu puolestaan. Wistub Alsace pyrkii tekemään maalaisranskalaista ruokaa ja pidättäytyä mahdollisimman kaukana fine dining leimaan liittyvästä kikkailusta.
Annoksessa on kahta juuresta, juuriselleripyrettä sekä puikulaperunaa, rohkea veto mutta toimiva. Taas kerran kypsennys sekä paistopinta on vedetty vimpan päälle. Annosten ollessa kikkailuvapaita, näyttelevät viinivalinnat tärkeää osaa Wistubin illallisella, suosittelenkin kuuntelemaan tarjoilijan ehdotuksia viinivalinnoissa. Pääruoka ei ole tajuntaa räjäyttävä kokemus eikä aiheuta sen kummallisempaa WAU -elämystä, näin on hyvä. Annoksen saapuessa pöytään saa juuri sitä mitä on tilannutkin siinä muodossa kuin mitä odottaa saattaa. Yllätyksille näin perinteikkäässä paikassa ei ole sijaa.
Ankanrintaa, punajuuriohrattoa, pikkelöityä sipulia ja portviinikastiketta.
Seuralainen testasi ankanrintaa, kypsyys jätetty pinkiksi totta kai. Annos sai ylistystä osakseen, samalla todettiin annoksen jatkavan samaa maltillista linjaa ulkonäöllisesti. Tällä kertaa annos oli täynnä punaista punaisen seassa. Vaikka olin tyytyväinen pääruokaani, jouduin myöntämään potevani vähintäänkin lievää annoskateutta, ankka näytti uskomattoman mehevältä!
Sitruunaa, greippiä ja appelsiiniaMustikkaa ja valkosuklaata
Jälkiruokina tarjoillut leivonnaiset ovat gluteenittomia sekä leivottu paikan päällä. Testailimme seuralaisen kanssa jälkkäreitä sekä jälkkäriviinejä ristiin. Leivonnaiset olivat uskomattoman maukkaita sekä juuri sopivan kosteita. Olen maistanut lukuisia gluteenittomia leivonnaisia, yleensä niissä on jotain valittamista normaaliin verrattuna, tälläistä ei Wistub Alsacen jäkkäreissä ollut havaittavissa. Kirpeä sitruunaleivos greippien kera veti tällä kertaa pidemmän korren. Raikas sekä sopivan kirpeä jälkiruoka oli hyvä päätös illalle.
Wistub Alsacen keittiöstä vastaa Leea Tepponen, tuttu mm. Ravintola C:stä, joka valittiin Suomen Gastronimien Seuran vuoden ravintolaksi vuonna 2011. Leealle fine dining on tuttua, sitä hän ei Wistub Alsacessa kuitenkaan halua toteuttaa. Ruoan tulee olla erinomaista laatua mutta konstailematonta ja helposti lähestyttävää. Asiakkaan tulee nauttia herkkullisista annoksista miettimättä mitä lautasella on tai onko tarvetta käydä snägärin kautta illallisen jälkeen.
Wistub Alsace on ehdottomasti testaamisen arvoinen. Talon erikoisuus tarte flambée sopii mainiosti kevyen pistäytymisen merkeissä muutaman kohtuuhintaisen viinilasillisen kera. Pitkää illallista varten lyhyt ja selkeä ruokalista tarjoaa hienoja makuelämyksiä varsinkin kun testailee ravintolan hintalaatu-suhteeltaan sopusuhtaista viinilistaa. Ravintolan perällä on 12 paikkainen kabinetti, joka soveltuu kokouksiin, perheillallisiin tai vaikka viinitastingeihin.
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan, on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Tallinnan vanha kaupunki on suosittu joulunviettopaikka. Talvi onkin mielestäni ehkä paras ajankohta Tallinnan minilomalle, kunhan on edes hieman lunta. Kesä on muutoin ok, mutta turistien paljous hieman ahdistaa allekirjoittanutta. Talvella saa olla enemmän rauhassa sekä vanhan kaupungin valojen tuottama tunnelma pienillä kaduilla pääsee oikeuksiinsa. Talvellakin on toki turisteja; suomalaisten aalto on Joulun alla, toinen aalto saapuu tammikuun ekalla viikolla ja koostuu pääosin venäläisistä. Tallinnaan on myös helppo liikkua, esimerkiksi Helsingistä Tallinkilla pääsee satamasta satamaan kahdessa tunnissa. Ehkä Tallinna tunnetaankin osittain tästä syystä "Etelä-Helsinkinä".
Vuorokauden mittaisessa Tallinnareissussa keskityttiin tällä kertaa rentoutumiseen pitkän ravintolaillallisen muodossa. Vaihtoehdoksi päätyi Mix Restoran, fuusioravintola joka on ollut vahvasti suomalaisten suosiossa käytännössä heti ravintolan avaamisesta lähtien. Mix löytyy mm. 'the 50 best restaurants of Estonia' -listalta sekä on TableOnlinessakin varustettu aika poikkeuksetta viiden tähden tai vähintään neljän tähden palautteilla.
Mix sijaitsi ennen toisella puolella vanhaa kaupunkia Ruotsin suurlähetystöä vastapäätä. Nykyään Mix majailee kodikkaammin My City Hotellin yhteydessä, jossa se vastaa hotellin aamiaisesta, lounaasta, illallisesta sekä baaritoiminnasta. Mixiä ei kumminkaan tule sekoittaa perinteiseen hotelli-ravintola yhdistelmään. Mix on ennemminkin ravintola hotellin sisällä eikä hotelliravintola. Mixiä pyörittävät ystävykset Maksim Ryndin sekä keittiömestari Vladimir Iljin. Ystävyksillä on historiaa mm. Tallinnan parhaimpiin hotelleihin ränkätystä Schlössle Hotellin ravintolatoiminnan pyörittämisestä.
Samppanjaksi alkuun tuttua ja turvallista Moëtia / Itsetehtyä leipää sekä yrttilevitettä / Keittiön tervedyksenä Ankanmaksapatee & Vadelmachiliä.
Mix tunnetaan herkullisista yllätysmenuista sekä tavastaan fuusioida perinteistä venäläistä sekä ranskalaista keittiötä japanilaisen keittiön kanssa, joka antaa Mixissä piristävän potkun sekä viimeisen silauksen annoksiin.
Luotan Vladimirin ammattitaitoon valitsemalla aina neljän ruokalajin yllätysmenun, kuten tälläkin kerralla. Aperitiiviksi samppanjat (jos ennen ruokailua baarissa maisteltuja herkullisia Moscow Muleja ei lasketa mukaan). Pöytään tarjoillaan kahta talon leipää, herkullista ruisvuokaleipää pähkinöillä, rusinalla sekä luumulla. Vaalea leipä tuntuu olevan vähän väkinäinen lisä, joskin hyvää jos tykkää mussuttaa persoonatonta patonkia. Omista ruokatottumuksista vaalea leipä on poistunut melkein kokonaan.
Keittiön tervehdys on suussa sulavaa ankanmaksapateeta vadelmachilillä. Chili on ennemmin marjaisa sekä raikas kuin poltteleva, se ei tapa ankanmaksan tai samppanjan makua, nerokasta!
Mustekalacarpaccio, rakuunajäätelö, capris sekä vihreä salaatti. / Attems Pinot Grigio 2013 / Kesäkurpitsakeitto kookosmaidolla sekä inkiväärillä, villisikaa ja sinapinsiemeniä.
Attems Pinot Grigio 2013 on aivan täydellinen yhdistelmä ehkä parhaan maistamani carpaccion kera. Mustekalacarpaccio on näyttävä, rakenne suussa sulava sekä maku yhdessä rakuunajäätelön kanssa jotain aivan omaa luokkaansa. Annoksen ainoa huti tuli aavistuksen liian etikkaisesta vihreän salaatin viinietikkakastikkeesta, palaute otettiin lämpimästi vastaan.
Seuraava alkupala yllätti yhtä laajamittaisesti. Kermainen kesäkurpitsakeitto, joka oli tehty kookosmaitopohjaisesti, sekä hitusen inkivääriä. Kuinkas sattuikaan, inkivääri on yhtiä lempiraaka-aineita tällä hetkellä teessä, ruoassa, drinkeissä, melkein missä tahansa. Keittoa oli täydennetty uskomattomalla villisialla sekä sinapinsiemenillä. Carpaccio vai tämä? En millään saa päätöstä aikaiseksi.
Pitkään kypsytettyä Peuraa mustaherukkakastikkeella, perunagratiini, punajuuripyree sekä hippu väkevää sinappia. / Zonin Amarone della Valpolicella 2012.
Normaalisti kallistun kalan sekä muutenkin alkupalojen ystävänä helposti valkkareihin, kuitenkin Zonin Amarone on yksi suosikeistani johon minut on tutustutettu nimenomaan ravintola Mixissä.
Pääruoaksi tarjoiltu tuhti peurannos näyttää ehkä perinteisen tylsältä, jota se ei kumminkaan ole! Pitkään kypsytetty peura on uskomattoman suussa sulavaa, kypsyys ei voisi olla täydellisempää. Mustaherukkakastiketta saa annostella kulhosta mielensä mukaan, se on sopivan marjaisaa sekä kitkerää, oiva pari peuran kera. Lautasella on lisukkeina mm. parsaa, höyrytettyjä kasviksia, punajuuripyreetä sekä lisuke, joka on jäänyt monille varmasti mieleen Mixissä; extraväkevä sinappi, joka on wasabin tyyppistä maultaan mutta vahvempaa. Henkilökunta varottaakin sinapin potkusta, sitä ei tarvitse ottaa haarukalliseen edes maissinjyvän kokoista nokaretta, eikä suositellakaan.
Pyydän lisäkaadon Amaronea, peuraa nautiskelemme varoen, emme halua annoksen loppuvan kesken liian nopeasti.
Limonzello rauhoittamaan vatsaa tauon aikana. / Valkosuklaa-samppanjakreemiä sekä mansikkagazpacho. / Jälkkäriviininä Virolainen Põltsamaa Kuldne 2005 vuosikertomenaviini.
Pieni tauko ennen jälkkäriä. Meno on ollut tuhtia, annetaanpa vatsan hieman asettua. Maksim tuo pöytään yllätyksenä Limoncello sitruunalikööriä joka on ajatuksena hauska joskin niin imelän makeaa kuin voi olla. Kaunis ajatus kaatui nihkeään asiakkaaseen, vaikkakin shotti auttaa hieman vatsaan.
Jälkiruoaksi tarjoillaan viinilasista kauhottava valkosuklaa-samppanjakreemi jonka pohjalla on mansikkagazpachoa. Täydellinen jälkiruoka tähän tilanteeseen. Annoksen koko, maku, makeus, ulkonäkö saa täyden kympin. Jälkiruoan seurana on virolainen, ilmeisen tunnettu, Põltsamaa Kuldne 2005 vuosikertaomenaviini. Makeassa jälkkäriviinissä on viikunan tai kypsän omenan makua sekä jonkun verran happoja tasapainottamaan itse jälkiruokaa.
Loppuun vielä kahvi ja konjakki. Ilta on pulkassa, olo on tuhti sekä askel hakee hieman paikkaa. Voin todeta kaiken menneen odotetusti, ei missään nimessä tylsällä tavalla, nimittäin kaikkien näiden käytikertojeni jälkeen Vladimir pystyy edelleenkin yllättämään positiivisesti. Mix ei ratsasta trendien aallonharjalla eikä haluakaan. Mix on perinteinen, silti asiakkaan makuun ja tyyliin sopeutuva huippuravintola joka ansaitsee tähän asti saamansa hyvän palautteen sekä paikkansa Viron 50 parhaan ravintolan joukkoon. Japanilainen keittiö on vähiten näkyvä osa Mixin annoksissa, kuitenkin sen tarjoamat makuelämykset ovat juuri täydellinen lisä muuten pääosin perinteisiin ruokiin. Oikeastaan otetaan vähän takaisin väitteitäni keittiöstä, Mix on vaikea luokitella muutamaan yksittäiseen maahan. Vladimir ottaa inspiraatiota kaikkialta, joten Mixissä on makuja muualtakin Aasiasta sekä ympäri Eurooppaa, esimerkiksi Virosta, Espanjasta ja muiltakin Välimeren alueilta. Vladimirin johdolla Mixin keittiö on erittäin muuntautumiskykyinen ja ottaa mielellään syyniin useita perinteisiä valmistusmenetelmiä sekä makuja ja lähestyy niihin epätavanomaisella tyylillään.
Mixistä on jotenkin muodostunut yksi lempiravintoloistani Tallinnassa. En missään nimessä väitä suoralta kädeltä Mixin olevan Tallinnan paras nimittäin toisen aarre on toisen roska sekä toisen roska toisen aarre. Minulle, sekä selkeästi monille muillekin, Mixissä kaikki vaan jotenkin kohtaa. Tunnelma sekä palvelu on riittävän rentoa, vaikka ravintolassa onkin valkoiset pöytäliinat. Ehkä kyse onkin juuri henkilökunnan kyvystä muuntautua asiakkaalle sopivaksi, Mixissä osataan käyttää pelisilmää.
Erikseen haluaisin lisätä Mixin venyvän kaikille, vaikka olisikin kasvissyöjä tai ei söisi mereneläviä. Yksi lähimmistä ystävistäni vieraili taannoin avokkinsa kanssa Mixissä. Toinen ei pysty syömään mitään mereneläviä, toinen oli kasvissyöjä. Vladimirin loihtima yllätysmenu kuitenkin sai heidän vuosipäiväillallisestaan sellaisia kehuja, että mainitsemme toisillemme kyseisestä kokemuksesta puolin ja toisin vielä nykyäänkin.
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan, on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
