Yksi kiinnostavimmista talven uutuuksista on varmasti Ravintola Grön, onko se sitten uutuuksien parhaimmistoa? Yhdellä sanalla: Kyllä. Sopiiko se kaikille? Ei varmasti. TableOnline testasi Marraskuun lopulla auenneen Grönin tasan viikko avajaisten jälkeen.
Ystävykset Lauri Kähkönen sekä Toni Kostian ovat etsiskelleet kauan sopivaa tilaa toteuttaakseen pitkäaikaisen unelmansa. Koko projektiin meni itse asiassa noin kaksi vuotta ideasta toteuttamiseen. Mikä sitten tekee Grönistä erikoisen? Perusteellinen läpileukkaus illallisesta toivottavasti avaa hieman asiaa. Pähkinänkuoressa voitaisiin sanoa Grönin murtavan perinteisen sesonkiajattelun. Laurin ja Tonin ajattelumallia sekä luovaa säilömistapaa voitaisiin hyvinkin hyödyntää myös arkielämässä. Jos talvet ovat kylmiä ja pitkiä, saattaisi onnenkyynel valua poskea pitkin kesällä poimittuja tuoreen makuisia kotimaisia marjoja ja kasviksia maisteltaessa... oikeastaan tätä vartenhan on Lauri ja Toni. Tätä varten on Grön.
Grön on pieni, sopivan pelkistetty, sympaattinen ravintola Albertinkatu 36:ssa. Ravintola sijaitsee virallisesti Kampin alueella. Sijainti onkin erinomainen, juuri sopivan sivussa keskustan valoilta ja pahimmalta hälinältä. Gröniä voisi luennehtia kortteliravintolaksi; sijainti hieman sivussa, tunnelma on erittäin rento, musiikki sopivan chilliä, palvelu ystävällistä muttei tahditonta. Grönissä hyvän fiiliksen on tarkoitus valua keittiöstä tarjoiluhenkilökuntaan ja sitä kautta pöydissä istuville herkuttelijoille sekä sama prosessi toisin päin.
Saavuin vajaan vartin myöhässä ravintolaan jossa ystäväni jo odottelikin. Aikataulutimme ruokailun heti työpäivän päätteeksi jotta pääsisimme rauhassa keskustelemaan, nautiskelemaan ja jottemme häiritsisi liikaa muita asiakkaita valokuvauksellamme. Vastaanotto näiden tyyppien kanssa on aina yhtä lämmintä, paikalle saapuessani Pekka, Lauri sekä Toni huutelevat keittiön suulta jotain, varsinainen huutelun sisältö hukkuu innostukseeni testata Gröniä nyt, heti, äkkiä, mennään jo! Olenhan jo käytännössä kesästä asti odotellutkin tätä hetkeä!
Lähestymiskulmamme ruokailuun oli selkeä, vedetään koko setti niin ettemme tiedä mitä pojat ovat valinneet meille. Grön-Menu + juusto sekä Pekan valitsemat viinit. Varsinaista viinipakettia ei Grönissä ole. Pekka tykkää leikitellä viineillä sekä alati vaihtuvat raaka-aineet (pääasiassa tuoreuden sekä saatavuuden mukaan) aiheuttaa positiivisen haasteen Pekalle viinien valikoimisessa. Ennen kuin aloitamme, haluamme hetkeksi pysähtyä paikoillemme, vaihtaa kuulumiset sekä päivitellä raskasta työviikkoa. Aperitiiviksi otamme meille suositeltua Whiskey Souria Pekan twistillä, nimittäin makeuttamiseen käytetäänkin punaherukkasiirappia a la Grön, täydellistä! Jottemme ala järsimään pöytälevyjä tahi syömään steariinia kynttilästä, tuodaan pikavauhtia pöytään hapanjuureen leivottua Grönin rapeakuorista leipää jonka voi tuunailla itselleen sopivaksi paahdetuilla pellavansiemenillä, voilla sekä sormisuolalla. Meille kerrottiin lyhyesti tarina leivän valmistuksesta, kaikki tapahtuu paikan päällä sekä pitkän kaavan mukaan. Mitään ylimääräistä tässä ei tarvita, yksinkertaisuus on kaunista ja tuunattu leipä täydellistä!
Juran alueelta tuleva Biodynaaminen Cuvee Pollux. Pekka on rohkea! Perinteiset viininjuojat saattavat jopa hieman pelästyä Pekan röyhkeyttä viinivalinnoissa. Erinomainen viini synnytti keskustelua Pekan, minun sekä ystäväni kesken. Mietiskelimme pitkään mikä tuttu tuoksu mielenkiintoisesta Polluxista tuli mieleen, päädyimme sherryyn, olimme tyytyväisiä itseemme.
Ensimmäinen annos tuodaan eteemme, kaksi lautasta. Hetkonen, onko toinen näistä possunleike? Mitä täällä tapahtuu? Hämärä ravintola hämää silmiämme, kyseessä on aivan uskomattoman houkuttelevan tuoksuinen perunatattaririeska paistettuna tattivoissa. Kulhossa metsäsienisalaatti, rouskulla, kuusenkerkällä sekä raikkailla puolukoilla. Grönin rento tunnelma huokuu myös astioissa ja aterimissa. Mikään aterimissa ei täsmää ja ne valitaan omatoimisesti pöydän reunalla olevasta kulhosta. Esillepano on maltillista, enemmän panostetaan makuihin ja annosten rehelliseen olemukseen. Viininä nautittu Pollux muuntaa itseään aivan tyystin ruoan kanssa, raskas tattivoi sekä raikkaat puolukat tekevät tehtävänsä. Ensimmäinen annos on enemmän kuin osasin odottaa!
Alkaako tästä alamäki? Kannattaako luovuttaa vielä kun on voitolla?
Mosse on pelkästään väriltään jo niin mahtava että sitä voisi ihailla pitkään! Pekka osaa hommansa, siitä ei pääse mihinkään. Biodynaamisesta Mossesta irtoaa makeaa aprikoosin tuoksua. Kaavailin seuraavaksi ruokalajiksi mahdollisesti jotain kalaa. EI! Raakakypsytettyä nautaa, etikoitua hapankermaa, graavattua keltuaista, perunankuoret rapeutettuna (jäivät muuten yli perunatattaririeskasta). Herkulliselta kuulostava annos lattiasta kattoon, kuitenkin graavattu keltuainen vei huomiomme. Toni Kostian tuo meille keittiöstä maisteltavaksi pari nokaretta keltuaista ja kertoi säilöntätekniikoistaan vähän enemmän. Keltuainen muistutti rakenteeltaan hieman kovettunutta marmeladia. Hetkeäkään ei ole ollut sellainen fiilis etteivätkö sällit tietäisi mistä puhuvat ja tähänastinen ruokailukokemus tukee vahvasti mielikuvaa.
Tämä ns. nautatartar oli erinomainen! Etikoitu hapankerma antoi mukavan imelän maun naudan kyytipojaksi. Naudan alle piiloon jääneet perunankuoret olivat parempia kuin yhdetkään maistamani sipsit tai ranskalaiset.
Pääruoaksi meille tuodaan kasvispainotteinen kala-annos.. tai siis oikeastaan kasvisannos siianmädillä. Erittäin positiivinen yllätys. Kaikki tässä annoksessa on herkkua! Maa-artisokka sekä kermat tekee annoksesta yllättävät täyttävän. Rakastan siianmätiä ja kerrankin sitä on ravintola-annoksessa reilusti! Vihreä mansikka oli mahtava uusi tuttavuus. Sällien mukaan mansikka on muutaman päivän periaatteessa kypsä, vihreän värinen ja maultaan jopa hieman sitruksinen ennen kuin se muuttuu mehevän punaiseksi. Valkosipulin kukinnon verso sekä hopeasipuli tuovat mukavan kitkerän maun annokseen. Viininä nautittu Karmin nro 4 on herkullinen biodynaaminen rose, ei mikään tylsä perinteinen raikas terassirose. Tästä tuli yksi illallisen suosikeistani ja haluaisinkin törmätä tähän tulevaisuudessa uudestaankin.
Nyt alkaa vähän tökkimään. Rehtien annoksien varjopuoli on luonnollisesti täyteen tuleminen. Grönissä ei tarvitse vetää koko menua lähteäkseen kylläisenä pois. Ehkä hitaampi tahti olisi ollut paikallaan.
Grande Maisonin Monbazillac on vanha tuttavuus, nyt siis vuorossa juustot. Erittäin hedelmäistä viiniä on mukava siemailla ennen annoksen saapumista.
Extraruokalajina toimii laktoositon sinihomejuusto Ahlmanin tilalta. Hillo on grillatuista päärynöistä. Kylkeen vielä suurikokoinen pala näkkäriä auringonkukansiemenillä sekä kehäkukkahunajalla. Näkkäri on mahtavaa mutta herkullista hunajaa on ehkä aavistuksen liikaa. Ahlmanin sinihomejuusto yhtäaikaisesti uskomattoman päärynähillon ja viinisiemauksen kanssa rauhoittaa vatsaa sekä saattaa leveän hymyn kasvoille. Tämä tuli tarpeeseen.
Itse ruokailun viimeinen vaihe on tuloillaan. Hieman jännittää koska en ole perso makealle, useimmiten jätän jälkkärit kokonaan väliin.
Pekka astelee pöydän luokse naurettavan kokoisen viinipullon kanssa joka sisältää oranssia nestettä! Kyseessä on Koben alueelta tuleva luumuviini tsuru-ume suppai. Suppai tarkoittaa hapanta. Tämä on toinen viini joka pitää laittaa korvan taakse.
Varsinaiseksi jälkiruoaksi tarjoillaan omenasorbee, paahdettua syysomenaa, suolaheinän siemeniä, männynkerkkää sekä valkosuklaakreemiä. Annos viimeistellään pöydässä Laurin toimesta omenaviinietikkakinuksilla, joka on sopivan juoksevaa eikä liian makeaa. Valkosuklaakreemi on herkullista, omaan makuun sitä on hitusen liikaa. Omenasorbee on juuri sitä mitä jälkiruokaan toivoinkin! En usko että näin täydellä vatsalla osaan arvostaa annosta tarpeeksi, joka tapauksessa erinomainen suoritus varsinkin luumuviinin kanssa!
Ennen poistumista vielä kahvi ja leivos. Käsinsuodatus on muuten tarkkaa puuhaa, sitä oli ilo seurailla vierestä vaikka en kahvista juuri mitään tiedä. Etiopialainen kahvi on sitruunainen sekä luonnostaan hieman mausteinen. Kahvi on erittäin samettinen, maidolla tätä emme missään nimessä halunneet pilata. Kakkukahvi oli kahvikakku. Kakku oli tehty suodatetuista kahvipuruista siirapilla höystettynä. Turha heittää mitään roskiin!
Grön on täyttävämpi kuin osasin odottaa, pojat eivät pelleile kun kertovat vannoutumistaan rehellisen ruokailukokemuksen nimeen. Tästä on todisteena ruokailun loppupuolella takamukseni hajoittama tuoli, ehtiväthän ne noin viikon olla käytössä! Lauri käy noutamassa tuolin pois salista, naureskelemme tilanteelle. Salin ainoa miinuspuoli on sen ahtaus, akustiikka on ok. Ravintolassa on 24 asiakaspaikkaa, kaikki pöydät ovat irtopöytiä ja tuolit kohtalaisen leveitä. Salin ollessa täynnä elämää on vessaan kulkeminen hieman työlästä varsinkin jos vetää Pekan koko viinisetin. Viinikappi löytyy muuten vessasta, kaappi on valitettavasti lukossa.
Vaikka Pekalla ja keittiöllä on mukavasti aikaa jutella ja avata vähän annoksia pintaa syvemmältä, tuntuu tahti ehkä vähän turhan tiiviiltä. Annokset ja viinit ovat mielenkiintoisia ja herkullisia, niitä tekisi mieli maistella kaikessa rauhassa, nyt seuraava annos alkaa valimistumaan keittiöstä liian sopivasti edellisen annoksen loppumiseen. Myönnettäköön, kello viideltä aloitettu ruokailu vaikuttaa tähän huomattavasti, ilta ei ole vielä kiireinen ja keittiössä haetaan tahtia illan kiireisintä hetkeä varten. Seuraavan ruokailuni Grönissä aion aikatauluttaa loppuillalle jotta näen salin hälinää enemmän ja pääsen sällien kanssa juttelemaan mahdollisesti vielä serviisin jälkeisiä fiiliksiä.
Hintataso on maltillinen ravintolan tasoon nähden. 4-ruokalajia (kaksi alku-, yksi pää- sekä jälkiruoka) kustantaa 49€ jota voi nokittaa extraruokalajilla, eli juustolla, kuuden euron lisähintaan. Annoksia voi tilata myös erikseen. Alkuruoat kustantaa 10-12€, pää 20-24€, jälkkäri 10-12€. Viinipaketin puutos saattaa hieman jännittää hintojen puolesta, siitä ei kannata kantaa huolta. Pekka mielellään kertoo viineistä enemmän sekä maistattaa viinit pöydässä ja tarpeen mukaan vaihtaa viinin lennosta asiakkaan toiveiden mukaisesti. Toisaalta Pekan rohkeus, tai oikeastaan röyhkeys, viinien kanssa saattaa pelotella kokeiluhalutonta viininjuojaa. Pekan valitsemissa biodynaamisissa viineissä makua ei ole korjattu tai hienosteltu mitenkään. Lisäaineettomissa viineissä on maakellarin ja jopa lannan tuoksu. Grönin viinien tuoksut, värit sekä maut aiheuttavat pöydässä positiivista hälinää, maistelua, mietiskelyä sekä loputonta haistelua. Pekka innostaa esimerkillään biodynaamisiin viineihin tutustumiseen.
Grön on monille, kuten minulle, unelmien täyttymys. Ei valkoisia pöytäliinoja, rehdit ja selkeät annokset, uskomaton palvelu, ravintolan sijainti sekä sisusta ovat kaikkea mitä toivoinkin virtuoosiystävyksiltä. Ravintola tuntuu ja näyttää Tonin ja Laurin tyyliseltä kaikilla sen osa-alueilla.
- Kimi / TableOnline.fi
P.S. pahoitteluni mahdollisesti maailman pisimmästä ravintolablogikirjoituksesta, en millään malttanut jättää mitään pois.
Grön pöytävaraukset & lisätiedot: https://www.tableonline.fi/ravintola/gron
Annokset & viinit:
VILLI- Suolasäilöttyjä metsäsieniä, tattivoita ja fermentoitua tattaririeskaa
VIINI Champ Divin Cuvee Pollux
LIHA- Raakakypsennettyä nautaa, graavattua keltuaista ja etikoitua hapankermaa
VIINI Anjou Blanc Rene Mosse 2013
KALA- Grillattua maa-artisokkaa, hopeasipulia, sienikermaa ja reilusti mätiä
VIINI Trauben, Liebe und Zeit Rosé Karmin Nro 4
EXTRA Sinihomejuustoa, hapanjuurinäkkileipää, päärynähilloa ja hunajaa
VIINI Grande Maison Cuvee du Chateau, Monbazillac
KASVI- Syysomenaa, omenasorbettia, valkosuklaata ja omenaviinietikkakinuskia
VIINI Heiwa Shuzo - Tsuru-ume Suppai
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan, on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.