Etujärjestöt ovat tottuneet Suomessa hoitamaan isotkin asiat pienessä piirissä. Samat henkilöt toimivat eri kokoonpanoissa, eri nimikkeillä ja eri etujärjestöjen nimissä. Tarpeen mukaan.
Etujärjestöjen vetämässä konsensusmenettelyssä ei ole mielestäni sinällään haittaa, jos esimerkiksi lainsäädäntöhankkeiden valmistelu ja eteneminen tapahtuvat avoimesti.
Yrittäkääpä etsiä käsiinne tietoa siitä, missä mennään seuraavan työryhmän toimien kanssa, jonka kohderyhmänä ovat kaikki Suomen työikäiset henkilöt.
- - - -
Hankenumero: STM120:00/2006
Hankkeen nimi: Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistamistyöryhmä
Asettaja: Sosiaali- ja terveysministeriö
Asettajan osasto/yksikkö: Vakuutusosasto
Asettamispäivä: 4.1.2007
Hankkeen tila: Käynnissä
Toimikausi/aikataulu: 4.1.2007 – 31.1.2008
Tehtävä: Lainsäädäntöhanke
Tehtäväkuvaus: Työryhmän tehtävänä on selvittää, minkälaisia lainsäädännön rakennetta ja sisältöä koskevia muutoksia tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädäntöön on tarpeen tehdä lainsäädännön uudelleenkirjoittamista ja selkeyttämistä varten.
Työryhmän tulee tarkastella muun muassa: 1) lain soveltamisalaa, 2) korvattavien vahinkojen määrittelyä ja 3) korvausten määräytymisperusteita.
Tavoitteet: Työryhmän tavoitteena on laatia vakuutusperiaate huomioon ottaen ehdotukset tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön rakenteen ja sisällön uudistamiseksi.
Samalla työryhmän on myös arvioitava vastaako nykyinen tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädäntö sisällöltään muuttuneita työelämän olosuhteita.
- - - -
Seuraavat henkilöt toimivat valittuina ja paljon vartijoina:
Hannula, Jaakko hallitusneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö, puheenjohtaja
Wuorenjuuri, Carita hallitussihteeri, sosiaali- ja terveysministeriö, sihteeri
JÄSENET:
Väänänen, Pirjo sosiaalipoliittinen asiantuntija, SAK ry
Koskinen, Timo lakimies SAK ry
Aaltonen, Juri lakimies, STTK ry
Ilveskivi, Paula lakimies, Akava
Nyyssölä, Mikko asiantuntija, VT, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Rantahalvari, Vesa asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Kaukinen, Kari ylilääkäri, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Leivo, Pirkko apulaisneuvottelupäällikkö, Kunnallinen työmarkkinalaitos
Vuoriluoto, Irmeli henkilöstöpoliittinen asiamies STTK ry
Hirvonen, Merja työmarkkina-asiamies, Suomen Yrittäjät
Sukselainen, Tuomas budjettineuvos, valtiovarainministeriö
Kannisto, Miia työmarkkinalakimies, valtiovarainministeriö
Mänttäri, Mika lakimies, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto
ASIANTUNTIJAT:
Miettinen, Tapani toimitusjohtaja, Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto
Pohjolainen, Kirsi lakiasiainjohtaja, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto
Ijäs, Hannu vahinkovakuutuspäällikkö, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto
Tola, Sakari ylilääkäri, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto
Hakkola, Hannu oikeustieteen kandidaatti, Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta
Lumiaho, Maire jaostopäällikkö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK
Mäntyniemi, Lea johtaja, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto
Edellisten tietojen lähde: Valtion hankerekisteri – HARE
- - - - - -
Huolestuttavinta tuossa kokoonpanossa on työntekijän kannalta se, että kokoonpanossa ovat mukana vain työntekijäpuolen keskusjärjestöjen edustajat. Eivät niiden pysyvästi vammautuneiden ja sairastuneiden ammattiliittojen entisten/nykyisten jäsenten, jotka on jätetty oikeusturvan toteutumisen ja lakien mukaisen vakuutusturvan kannalta täysin heitteille.
Sen takia muun muassa Euroopan Unionin entisen oikeusasiamiehen Jacob Södermanin tekemä kirjallinen kysymys (KK 440/2007 Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa) hallitukselle tulee ajallisesti oikeaan paikkaan. Kunhan se myös johtaa todellisiin tekoihin ja takautuvaan korvausvastuuseen.
Suomen perustuslain 88 §:n mukaan korvausvastuu laittomaksi todetun järjestelmän eväämistä lakien mukaisista korvauksista kuuluu viime kädessä valtiolle.
- - - -
Pääministeri Vanhasen mukaan hallitusta ei voi kiristää. Ja näin varmasti onkin.
Vaan tässä kuviossa onkin kysymyksessä koko Suomen valtion uskottavuus, niiden inhimillisten arvojen ja lakien noudattajana, joita se on muualla maailmassa ilmoittanut mallioppilaan lailla noudattavansa.
Tapaturma- ja ammattitautilain uudistaminen on varmasti paikallaan. Vaan suurin ongelmahan on yksittäisen vakuutetun kannalta se, että nykyisinkään voimassa olevia lakeja ei noudateta.
Siitä kertoo osuvasti tuo kansanedustaja Södermanin kirjallinen kysymys, joka vielä kertauksen vuoksi tähän loppuun.
- - - -
Annettu tiedoksi 12.11.2007 oikeusministeriöön:
KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2007 vp
Tarkistamaton versio 1.1 KK 440/2007 vp - Jacob Söderman /sd
Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa
Eduskunnan puhemiehelle,
Vakuutusoikeuden toimintaa on viime vuosina kritisoitu oikeusturvan heikosta toteutumisesta. Kansalaisten kannalta suurimmat ongelmat ovat käsittelyaikojen pituus, puutteelliset perustelut sekä lääketieteellisen arvioinnin puolueettomuus ja avoimuus.
Eduskunnan oikeusasiamies on jo useiden vuosien ajan kiinnittänyt huomiota käsittelyaikojen pituuteen. Vuonna 2006 muutoksenhakija joutui odottamaan ratkaisua keskimäärin 14,5 kuukautta, kun käsittelyaika vuonna 2004 oli 13,1 kuukautta. Tietooni on tullut myös tapaus, jossa henkilö on joutunut odottamaan vakuutusoikeuden päätöstä yli viisi vuotta hakemuksen jättämisestä. Vuonna 2004 tehdyistä päätöksistä 44 % lähetettiin alle vuoden sisällä vireilletulopäivästä, mutta vuonna 2006 enää 24 %. Oikeusasiamiehen mukaan tätä on pidettävä yhtenä suurimmista oikeusturvaongelmista sosiaalivakuutuksen alueella.
Lääketieteellisen toiminnan avoimuuteen on kiinnittänyt huomiota oikeusturvan toteutumista oikeusministeriölle vuonna 2003 selvittänyt tutkija Maija Sakslin. Hänen mukaansa on ongelmallista, että lääketieteellinen arviointi on tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä ja että lääkärijäsenet eivät yleensä osallistu päätösten perusteluiden laatimiseen. Etuuden hakija ja hänen terveyttään arvioiva lääkäri eivät useimmiten tapaa, vaan lääkäri tekee arvion asiakirjojen perusteella.
Hakijat ovat valittaneet myös siitä, etteivät he saa tietää, mitä seikkoja arvioinnissa on otettu huomioon. Hylkäävän päätöksen perusteluna saattaa olla pelkkä "Ei anna aihetta kannan tarkistukseen".
Ratkaisuksi ristiriitaisiin lääkärinlausuntoihin on esitetty suullisten käsittelyjen lisäämistä. Kuitenkin niiden määrä on romahtanut lähes olemattomiin. Kun vuonna 2004 oli 33 suullista käsittelyä, vuonna 2006 niitä oli vain kuusi.
Oikeusturvaa uhkaavat lisäksi vakuutusoikeuden lääkäreiden sidonnaisuudet vakuutusyhtiöihin. Käytännössä useimmat vakuutusoikeuden asiantuntijalääkärit työskentelevät vakuutusyhtiöiden palkkalistoilla.
Eduskunnan oikeusasiamies otti vuonna 2000 ja oikeuskansleri vuonna 2002 sen kannan, että vakuutuslaitoksen palveluksessa olevia lääkäreitä ei tule valita muutoksenhakulautakuntien jäseniksi.
Vakuutusoikeuden toiminnassa on piirteitä, jotka asettavat kyseenalaiseksi perustuslain 21 §:n, jonka mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdan toteutumisen, jonka mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa, riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä vakuutusoikeuden käsittelyaikojen lyhentämiseksi, päätösten perustelujen parantamiseksi ja lääkärijäsenten riippumattomuuden varmistamiseksi niin, että kansalaisten oikeusturva toteutuu?
Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007
Jacob Söderman /sd
- - - -
Avoin muistio vakuutusoikeudesta löytyy osoitteesta:
http://ajankuva.blogspot.com/2007/11/avoin-muistio-vakuutusoikeudesta.html
