Osui tuossa ruokakaupassa käydessäni silmäni ensin edessä olevaan täyteläiseen hmmm..... ostoskärryyn ja sitten lehtihyllyyn.
Sen jälkeen huomasi selailevani uusinta OHO!-lehteä, koska huomioni kiinnittyi etusivulla olevaan inserttiin, jossa kerrottiin aivovamman liikenneonnettomuudessa saaneesta nuoresta naishenkilöstä.
Koska kaikkea voi ainakin kerran kokeilla elämässään, niin tulin ostaneeksi kyseisen jutun perusteella elämäni ensimmäisen OHO!-lehden.
Luettuani sen kotonani kaikessa rauhassa läksin seikkailemaan internetin ihmelliseen maailmaan.
Tulin kokeilleeksi hyvän ystäväni suosittelemaa uudenajan hakukonetta osoitteessa http://www.dogpile.com/
Syötin hakusanaksi vakuutuslääkäri. Ja sain 15. hakuosumaksi Ilkka Taipale! Hänhän on vähintäänkin monenlaisia ajatuksia herättävä henkilö, mutta tietää varmasti tämänkertaisen blogin otsikon aiheesta paljonkin.
Eikös hänen vaimonsa Vappu Taipale johda Stakesia? Joten tietoa tässä perheessä löytyy asiaan monelta kantilta.
* * * *
Ja kansanedustaja ja lääkäri Ilkka Taipaleen nimen altahan löytyi mielenkiintoinen artikkeli.
Kokeilkaapa muuten hakuosumia oman vahinko-, liikennevakuutus tai työeläkeyhtiönne www- sivuilta hakusanoilla:
1. Vakuutuslääkäri
2. Vakuutuslääketiede
Otan vastaan kaikki löytönne omaan ja tuttujeni aihetta käsittelevään arkistoomme.
Kuitenkin suomalaisten on entistä tärkeämpi tiedostaa, että nuo kyseiset kaksi aluetta ovat ratkaisevassa roolissa esimerkiksi tuossa OHO!-lehdessä kerrotun nuoren naishenkilön loppuelämässä.
* * * *
Seuraava lainaus tulee Ilkka Taipaleen www-sivustolta, josta koko artikkeli on halutessanne luettavissa.
Työeläke 4/2006
TEKSTI Kati Kalliomäki
Työkykyä, lääketiedettä ja vakuutuslääketiedettä
Lähes iäisyyskysymykseksi on muotoutunut varsin usein kuultu hämmästely: kuinka vakuutuslääkäri voi arvioida kenenkään työkykyä edes tapaamatta potilasta? ”Katujen miesten” sankariksi noussut kansanedustaja Ilkka Taipale ja ylilääkäri Anne Lamminpää Valtiokonttorista ovat iäisyyskysymyksestä samaa mieltä, mutta muuten he kirjoittavat erilaiset huoneentaulut.
Ilkka Taipaleen huoneentauluun:
Vakuutuslääketiede arvioi yksilön työkykyä
1. Vakuutuslääkäri ei näe potilasta
2. Vakuutuslääkäri ei tiedä työnteosta
3. Vakuutuslääketiede ei tutki seurauksia
Taipaleen teesi numero 1:
Vakuutuslääkäri tekee suosituksen asiakirjojen perusteella näkemättä potilasta.
”Kansa kritikoi tätä eniten, minä en. Vakuutuslääkäri näkee tuhansien potilaiden papereita ja voi verrata niitä toisiinsa ja luoda peruslinjan eläkkeiden hyväksymiseksi tai hylkäämiseksi. Pulmia on silti paljon. Ensinnäkin eri tautiryhmien hyväksymiskriteerit eivät ole kovin julkisia kenttälääkäreille ja osaa kriteereistä ei ole edes kirjallisena olemassa.”
”Toiseksi lääkäritodistukset ovat monesti heikkoja tai puutteellisia, eivätkä vakuutuslääkärit anna lausuntokohtaista palautetta. Jos lisätutkimuksia vaadittaisiin kirjallisesti, kuka ne maksaisi? Lisäksi lausunnon kirjoittanut lääkäri ei saa hylättyä eläkehakemusta edes tiedoksi. B-lausuntokaavakkeessa tulisi olla valtakirjaosuus, jolla annettaisiin lupa lääkärin saada tietää ratkaisu.”
”On aivan ilmeistä, että jokaista selkävika- tai fibromyalgiapotilasta vakuutuslääkärin ei tulisikaan nähdä. Sääli tai hyvä selitys- tai valitustaito ei voi olla argumentti eläkkeen saamiseen, mutta vakuutuslääkärin olisi hyvä tavata heikkolahjaisia, ressukoita, avuttomia ihmisiä, joista jo kiikarin oikein päin kääntämällä näkee, mistä on kysymys.”
”Mielenkiintoinen on käyttöön tuleva toimintakykykaavake. Kun potilas ja lääkäri täyttävät sen huolella, suurin piirtein puolet hylätyistä eläketapauksista selkävika- ja mielenterveysryhmässä hyväksytään. Eli aiemmin on tehty liian kireitä ratkaisuja elävään elämään nähden.”
Taipaleen teesi numero 2:
Vakuutuslääkäri ei väistämättä tiedä potilaan työntekokyvystä mitään
”Lääkäri tietää sairauksista ja oireista paljon ja niiden vaikutuksesta toimintakykyyn, mutta ei useinkaan työnteosta riittävästi. Työnantaja, työnjohtaja tai työkaveri näkee parhaiten, onko ihmisestä enää selvin päinkään töihin.”
”Henkilökohtaisesti tapaan vain sellaisia työttömiä henkilöitä, joita työ- tai sosiaaliviranomaiset arvioivat työkyvyttömiksi vapaille työmarkkinoille. Ikävä kyllä, joudun tapaamaan henkilöitä, joiden eläkehakemus on hylätty kerran tai useammin, mutta työviranomaisten ja työnantajien mielestä he eivät pärjäisi töissä.”
”En tapaa siis lainkaan ihmisiä, joiden eläkehakemus on hyväksytty. Siksi näkökulmani on vinoutunut, etsin ihmisistä vain negatiivisia puolia. Voin onnitella aivovammaistakin: onneksi olkoon, vammastasi on kerrankin elämässäsi hyötyä, kun voit sen perusteella päästä eläkkeelle.”
”Työssä olevat saavat lausunnon työnantajalta, työterveyslääkäriltä tai -hoitajalta, miten huonosti ovat oireidensa takia pärjänneet töissään. Pitkäaikaistyöttömät ovat huonossa asemassa, ei ole ketään lausunnon antajaa. Siksi soitankin heidän viimeisille työnantajilleen kysyäkseni asiaa luvan kanssa. Mikä on ollut työkyky selvin päin "normaalityöntekijään" nähden,kolmannes, puolet vai kaksi kolmannesta? Jos on puolet tai alle ja tautejakin on riittävästi, suosittelen eläkkeelle.”
”Ellei näin saada riittävästi näyttöä työkyvyttömyydestä, organisoimme työkokeilun. Valitettavasti heikko menestys selvin päin työkokeilussakaan ei varmista myönteistä eläkepäätöstä.”
”Paras kriteeri olisi: palkkaisiko vakuutuslääkäri itse tai hänen vakuutusyhtiönsä kyseisen henkilön siivoojaksi, rakennusmieheksi, hitsaajaksi - edes tukitöihin? Epäilenpä.”
Taipaleen teesi numero 3:
Vakuutuslääketiede ei ole tehnyt seurantatutkimuksia riittävästi
”Meillä on riittämättömästi tietoja siitä, mitä esimerkiksi vakuutusoikeuden hylkäämissä eläkehakutapauksissa on käynyt. Milloin henkilöt lopulta eläköityvät, mikä on heidän kuolleisuutensa, kuinka moni heistä on reaalisesti mennyt töihin - mitä heille ylipäänsä on tapahtunut?”
”Omista tutkimistani potilaista kuolee vuoden sisällä 5-10 prosenttia. Tiedän vain kaksi tapausta tutkimistani potilaista, joissa eläkehakemus on hylätty ja kaverit ovat työssä - toisin päin tilanne on paljon karmeampi.”
”Myös erilaisista lääkinnällisten ja ammatillisten kuntoutussuositusten toteutumisen seurantatutkimuksia on liian vähän. Suositukset paljastuvat kovin idealistisiksi.”
Päivitys 22.2.2024
Lue lisää vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä:
Vahva ja välittävä Suomi – hallitusohjelmasta
- Julkaistu: 10 heinäkuun, 2023 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto
Toivottavasti myös suomalaiset kuuluvat pääministeri Petteri Orvon hallitusohjelman kärkihankkeisiin. Nämä kaksi hallitusohjelman kirjausta ovat verkostomme jäsenten osaamisen ydinaluetta.
1. ”Hallitus selvittää vakuutuslääkäreiden ja hoitavien lääkäreiden osuutta ja yhteistyön kehittämisen tarpeita potilaiden etuuksien paremmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi toteutumiseksi puoliväliriiheen mennessä.”
2. ”Sisäilmasairastuneiden ja kroonisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS-) potilaiden tarvitsemien tukien, sairaus- ja kuntoutusetuuksien toteutumista edistetään.”
Lähde molemmille lainauksille on Vahva ja välittävä Suomi – hallitusohjelman kohdasta 4.3 Työhön kannustava sosiaaliturva > Muu sosiaaliturva > sivu 74.
Parhaiten tämän kohta seuraavan asiakokonaisuuden hallituspuolue perussuomalaisissa tietää työmies Matti Putkonen.
Lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2023/07/10/vahva-ja-valittava-suomi-hallitusohjelmasta/
