KKO:n presidentti Pauliine Koskelo ryöpytti 3.10. uutistietojen mukaan Turussa oikeusoppineita kehnosta EU-lakien tuntemuksensa.
Osansa saivat niin oikeusistuimet kuin asianajajat.
Päivien saatossa saanemme toivottavasti kuulla myös risuja saaneiden näkökantoja asiaan.
- - - -
Käräjätuomari Jussi Nilsson on kirjoittanut asiasta ruohonjuuritasolta jo muutaman vuoden ajan mm. Hesarissa seuraavasti:
A. 8.10.05 - Tuomioistuinlaitoksen valtaa heikennetty
Jukka Kemppisen (HS 25.9.) kirja-arvostelussa, joka koski teosta Lain nojalla ja kansan tuella ja joka oli otsikoitu "Tuomarit eivät ole enää herroja talossaan", arvosteltiin kovin sanoin Suomessa 1970-luvulla pysyvästi valtaan tulleen ja sosialismin poliittista perinnettä edustavan valtaeliitin hankkeita maan tuomioistuinten "demokratisoimiseksi".
Kemppisen mielestä ovat nämä hankkeet olleet joko tehottomia tai katastrofaalisia.
Syytä kovien sanojen säästämiseen ei olekaan.
Kemppisen viittaamilla hankkeilla on tarkoituksellisesti ja järjestelmällisesti heikennetty Suomen tuomioistuinlaitoksen vallan resursseja niin, että nykyisin sen mahdollisuudet asettaa rajoja maan valtaeliitin vallankäytölle ovat olemattomat.
B. 26.2.2007 Tuomioistuinlaitosta vaivaa tehottomuus
Helsingin Sanomien pääkirjoituksen "Käräjäoikeuksiin vauhtia" (HS 15. 2.) mukaan Suomelle ei ole kunniaksi olla niiden maiden (Puola, Kreikka, Ranska, Unkari) joukossa, joille Euroopan ihmisoikeustuomioistuin toistuvasti langettaa tuomioitaan oikeudenkäyntien viipymisestä.
Tästä ja muista julkisessa keskustelussa esitetyistä puheenvuoroista päätellen on tehottomuus vaivannut Suomen tuomioistuinlaitosta jo niin pitkään, että tehottomuuden syinä olevat epäkohdat ovat muuttuneet kroonisiksi.
Kysymys on suuresta ongelmasta, sillä länsimaissa pidetään tehokkaasti toimivaa tuomioistuinlaitosta eräänä vakaan ja tasapuolisen yhteiskunnallisen kehityksen välttämättömänä edellytyksenä.
Hallintovallan johdon puheenvuoroista voi saada sellaisen käsityksen, että tämän ongelman pääasiallisia syitä olisi pidettävät hallinnollis-organisatoorisina.
Tällaiset puheenvuorot ovat omiaan johtamaan keskustelun harhapoluille, sillä tuomioistuinlaitoksen kehittämisessä on kysymys julkisen vallan käyttämisestä, ja sen perusteet ovat pohjimmiltaan poliittis-ideologisia.
- - - -
Kirjoitukset kokonaisuudessaan ovat luettavissa Hesarin sähköisestä arkistosta
- - - -
Mielestäni on hyvä, että Suomessa aletaan puhua myös EU-lakien velvoitteista. Kansaakin olisi EU-lakien mukaisista oikeuksistaan ja samoin kuin Eurooppa-tason velvollisuuksistaan valistettava.
Kuitenkin yksi oikeudenkäytön harmaa alue, jota KKO:n presidentti Pauliine Koskelo koko ajan välttää haastatteluissaan tuomasta esiin; on lakisääteisiin vakuutuksiin luotu hyvin erikoinen ja yksityisellä rahoituksella toimiva erityistuomioistuinjärjestelmä. Ylimpänä oikeusasteena on vakuutusoikeus.
Euroopan neuvoston alaisen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle niistä annetuissa langettavissa tuomiossa on ollut vanhan ajan voipaperi-tyyppisen wc-paperin käyttöarvo. Ei kelpaa edes valtion virastoihin pyyhintään saatikka eväsleipien kääreeksi.
Olisiko syynä se, että lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvät asiat eivät kuulu juuri voimaan astuneen ryhmäkannelain mukaan kuluttaja-asiamiehen alaisuuteen?
Vaikkakin nimenomaan vakuutusasioista valitettaessa vastassa ovat yksittäinen vakuutettu/kuluttaja ja erittäin laajaa elinkeinotoimintaa harjoittavaa rahoitus- ja vakuutusalan konserni.
Kun sitten todistettavasti todetut (Maija Sakslinin selvitys vakuutusoikeudesta 2003) virheet tuomioistuinkäsittelyssä edelleen toistuvat, niin siinä olisi aivan selvästi ison ryhmäkanteen paikka.
Kuitenkin vakuutetuilta tämä mahdollisuus on lakisääteisten vakuutusten suhteen uudessa ryhmäkannelaissa kokonaan torpedoitu.
- - - -
Tässä tapauksia, joista langetetut tuomiot ulkoistetusti toimivassa erityistuomioistuinjärjestelmässä ovat johtaneet vain kosmeettisiin muutoksiin.
Eli tämä on taas yksi alue Suomessa, jossa asiat saadaan näyttämään virallisesti paperilla aivan toiselta kuin maan nk. vakiintunut oikeuskäytäntö on.
Linkkien tiedot kerätty Finlexin sivustolta. Linkit toiminnassa 4.10.2007
TAPAUS NUMERO 1
19.07.1995
Kerojärvi -tapaus - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti - Yksityisluonteista oikeutta koskeva riita - Tuomioistuinkäsittely - Todistusaineisto – Muutoksenhaku
https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/1995/19950258
TAPAUS NUMERO 2
31.05.2001 2001
K.P. v. Finland-tapaus - Kontradiktorinen oikeudenkäynti - Vastapuolen kuuleminen
https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2001/20011434
TAPAUS NUMERO 3
31.05.2001 2001
K.S. v. Finland -tapaus - Kontradiktorinen oikeudenkäynti - Vastapuolen kuuleminen
https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2001/20011433
TAPAUS NUMERO 4
27.01.2004 2004
H.A.L. v. Finland-tapaus - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti - Kontradiktorinen menettely – Perusteluvelvollisuus
https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2004/20041927
- - - -
Huomioitavaa on, että EIT:n moniportaisen käsittelyn läpi menneitä juttuja ostetaan pois nimellisellä korvauksella ennen langettavaa tuomiota.
Suomen valtion tarjoushintahaarukkana on viidakkoradion tietojen mukaan 3333 – 4000 euroa/per tapaus.
Aika halpaa.
Ainakin Suomen valtiolle.
* * * *
Päivitys 19.8.2024
Eikä tuossa vielä kaikki.
Näin "hoidetaan" lakisääteisten vakuutuuksia ja sosiaaliturvaa koskevat valitukset EIT:ssä.
Lue lisää Suomi 2017 verkoston blogin osoittessa ja ainakin nämä artikkelit::
https://suomi2017.wordpress.com/?s=eit+p%C3%A4ivi+hirvel%C3%A4
Hakutulokset: eit päivi hirvelä
Suomen ihmisoikeustilanne 2010 – EIT Päivi Hirvelä 2006
- Julkaistu: 14 joulukuun, 2010
Wikipedia-skandaali
- Julkaistu: 30 marraskuun, 2012
