Kirjoitukseni otsikossa ei liene mitään mullistavaa.
Ensi viikolla julkisuuteen tulee globaalin tupakkateollisuuden toimia Suomessa tarkasteleva väitöskirja.
Tutkija Heikki Hiilamon väitöskirja tarkastetaan 24. elokuuta.
Tupakointi sinällään on mielestäni jokaisen henkilökohtainen valinta, mutta väitöskirjan myötä päivänvaloon tulee myös tupakakkaoikeudenkäynteihin liittyvien todistajien hankkimiseen ja päättäjien lobbaamiseen liittyvää mielenkiintoista tietoa.
- - - -
Ylen sivustolta löytyy aiheesta erinomaisen hyvä kokonaispaketti (Linkit korjattu 17.8.2024):
Tupakkateollisuus hankki todistajia rahalla
https://yle.fi/a/3-5797878
Ihailusta inhoon - tupakan tie lainsuojattomaksi
https://yle.fi/a/3-5794809
Tupakkateollisuuden kierot kuviot
https://yle.fi/a/3-5794821
Tupakan taival länsimaissa
https://yle.fi/a/3-5794798
Ylen toimittaja Tiina Forsberg on tehnyt taustoitustyönsä ihailtavalla tavalla.
- - - -
Sitten valittujen palojen kautta pienen aasin sillan rakentaminen suomalaiseen suljettuna kilpailulta pysyneeseen vakuutusalaan.
”Suurin osa tupakkateollisuuden todistajista sai merkittäviä tutkimusapurahoja tupakkateollisuudelta ennen tai jälkeen oikeudenkäynnin. Osalle todistajista maksettiin myös suoraan suuria korvauksia todistamisesta. Liki puolet todistajista oli toiminut myös tupakkateollisuuden konsultteina.
Tutkija Heikki Hiilamon pian hyväksyttävästä väitöskirjasta käy ilmi, että tupakkateollisuus lobbasi voimakkaasti poliittisia päättäjiä, työnantajajärjestöjä, ammattiliittoja sekä mediaa usein eri keinoin.
Tupakkateollisuuden lobbauksen vaikutuksesta 1990-luvun uuden tupakkalain toimeenpano viivästyi. Tupakkateollisuus onnistui myös torjumaan ryhmäkannelainsäädännön Suomessa sekä hidastamaan ravintoloiden tupakointikieltoja.”
- - - -
Vastaavanalaiset epäkohdat löytyvät oheisesta lakisääteisiä vakuutuksia koskevasta kaaviosta. Toivottavasti vakaan vaikenemisen kulttuuri on pikku hiljaa viimeinkin murenemassa.
Äänestämällä voi aina yksittäinen kansalainen yrittää vaikuttaa, mutta lobbaamalla hoidetaan todelliset muutokset päättäjien asenteisiin ja jobbaamalla vuosikymmeniä kestävät jarrutukset epäkohtien säilyttämiseksi.
Rahalla ja kestityksellä on aina ottajansa. Valta päihdyttää ja turvottaa, mutta myös monesti kuihduttaa eettiset sekä moraaliset kiinnikkeet. Varsinkin, jos kaikki laillisuusvalvonta voidaan hoitaa omaan piiriin kuuluvien toimesta omavalvontana.
Vuodesta 1990 alkaen eduskunnassa on tehty aihepiiristä yli 100 kirjallista kysymystä, mutta ministerien vastauksista huolimatta harmaan hallinnon ja toiminnan alueiden koko esimerkiksi rahassa mitattuna on räjähtänyt pilviin.
”Tarttis varmaan tehrä jonku jo jottain.”
