Aika hieno termi, mutta takaako se todellakin, että ruohonjuuritason kansalaisten toiveet otetaan huomioon?
Kaikenlaista kehitysprojektia on ollut valtakoneistossa vireillä pitkän aikaa.
Otakantaa piste fi ja valtionhallinnon kuulemis- ja palautejärjestelmän kehittäminen
https://www.otakantaa.fi/fi/
Linkki korjattu 4.3.2024
* *
Eikös sitten eduskunnan, kunnan&kaupungin hallitukset/valtuustot voisi laittaa toimimaan virtuaalisesti tietokonemaailmaassa?
Kaikki halukkaat mahtuisivat mukaan ja varmasti hyvin erilaisetkin näkökannat tulisivat päätösten tueksi kuulluiksi.
Aikaahan asioihin menisi, mutta niin tuntuu menevän nytkin.
* *
Vaan lisääntyykö avoimuus ja päätösten teon läpinäkyvyys Suomessa?
Asiasta on heittänyt aika hyvän kirjallisen kysymyksen kokoomuksen kansanedustaja Petri Salo.
Aihe on varmasti Suomen tämän hetkena rahakkaimpaan vallankäyttäjään kohdistunut sanallinen hyökkäys.
* *
KIRJALLINEN KYSYMYS 1070/2006 vp
Tarkistamaton versio 1.1 KK 1070/2006 vp - Petri Salo /kok
Työeläkevakuutuslainsäädännön valmistelu
Eduskunnan puhemiehelle
Työeläkevakuutuslainsäädännöllä on paitsi eläkepolitiikan kannalta myös kansantalouden kannalta erittäin suuri merkitys.
Huolestuttavaa on, että lainsäädännön valmistelussa työmarkkinajärjestöt ovat ottaneet vallan.
Sosiaali- ja terveysministeriö, valtioneuvosto ja eduskunta ovat jääneet kumileimasimen asemaan.
Tuoreena esimerkkinä tästä käy uusi työeläkevakuutusyhtiölaki. Siinähän työmarkkinoiden keskusjärjestöt kaappasivat itselleen vallan yksityisissä työeläkevakuutusyhtiöissä.
Puron ryhmän nimellä tunnettu työmarkkinaneuvottelukunta oli tosiasiallinen valmistelija. Tähän ryhmäänhän kuuluivat työmarkkinain keskusjärjestöjen edustajat ja kahden suurimman työeläkevakuutusyhtiön toimitusjohtajat.
Tämä neljän jäsenen ryhmä ja kyseiset kaksi toimitusjohtajaa valmistelivat työeläkevakuutusyhtiölait, mikä yleisesti tiedetään, vaikka lainsäädäntöhanke oli annettu selvitysmies Louekoskelle.
Viime vuoden vaihteessa Puron siirryttyä eläkkeelle Puron ryhmän korvasi Rantalan ryhmä.
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajana Rantala on alan asiantuntija ja viranomaisluonteisen asemansa vuoksi puolueeton, toisin kuin eläkevakuutusyhtiön toimitusjohtaja Puro.
Työmarkkinajärjestöillä on luonnollisesti oikeus asettaa keskuudestaan sellaisia neuvottelukuntia kuin ne haluavat. Sen sijaan on aiheellista kysyä, onko oikein, että itsensä asettanut ryhmä käyttää käytännössä myös lainsäädännön valmisteluvaltaa.
Erityisen kyseenalaiseksi asia tulee jääviysnäkökulmasta.
Tuossa Rantalan ryhmässä on nyt kolmesta yhtiöstä toimitusjohtajat ja lisäksi jokaisesta myös hallituksen jäsen. Miksi näin?
Asia ei käy ilmi dokumenteista, koska sellaisia ei tiettävästi ole.
Oma kysymyksensä on, miten näihin kolmeen yhtiöön on ylipäätään päädytty.
Vakavampi asia on, että jäävit henkilöt laativat itselleen pelisääntöjä.
Riippumattomuudesta ei ole tietoakaan.
Kun vielä 11.1.2007 saatiin STM:n asettaman selvityshenkilön "Työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteet" - raportti, niin siinä hän muun muassa suosittelee näin: "Lainvalmistelua ja sen läpinäkyvyyttä sekä hankkeiden koordinointia ja viranomaisten yhteistyötä olisi kehitettävä." Miksi tähän oli tarvetta?
Eikö siis eläkelainsäädännön valmistelu ole ollut läpinäkyvää? Asiaan kiinnitti huomiota myös Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan 15.1.2007.
Pyydän asianomaista ministeriä vastaamaan, vieläkö sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa lainsäädännön valmistelun ulkoistamista tällä tavalla.
Vieläkö asianosaiset saavat määritellä itselleen pelisääntöjä?
Eläkemiljardit ovat niin valtavat, että kansantalouden ja sosiaaliturvan kannalta on kysymys merkittävästä yhteiskuntapoliittisesta asiasta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Jos työeläkelainsäädännön valmistelu on oleellisesti muun lainsäädännön valmistelusta poikkeavaa, niin miten siinä toteutuvat läpinäkyvyys ja vastuullinen tasapuolisuus kaikkien eläkelaitosten kesken?
Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2007
Petri Salo /kok
* *
Mielenkiintoista on nähdä mitä ministeri Haatainen tai Luhtanen vastaa?
Vai meneekö vastausvuoro kuin "sattumalta" kiireiden takia vaalien yli?
* *
Päivitys 4.3.2024
Ja näin ministeri vastasi. Muodollisesti kaikki menee oikein, mutta tässä kohtaa kannattaa ottaa lukuun Lakien synty - kirja. Sen kirjoittajana on pitkän uran Ylellä tehnyt Seppo Konttinen. Kirja löytyy hyvin varustetuista kirjastoista, antikvariaateista ja kirjakaupoista kautta maan.
* *
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Petri Salon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1070/2006 vp:
Jos työeläkelainsäädännön valmistelu on oleellisesti muun lainsäädännön valmistelusta poikkeavaa, niin miten siinä toteutuvat läpinäkyvyys ja vastuullinen tasapuolisuus kaikkien eläkelaitosten kesken?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Yksityisten alojen työeläkejärjestelmä on syntynyt vuonna 1961 työnantajien ja työntekijöiden sopimuksen tuloksena. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan hallituksen esityksestä työntekijän eläkelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (PeVL 30/2005 vp), että "tietty ansiosidonnainen etuus, ennen kaikkea oikeus työeläkkeeseen, ansaitaan palvelussuhteen kestäessä. Tällä tavoin ansaittavaa mutta vasta myöhemmin maksettavaa etuutta pidetään työsuorituksen vastikkeen osana". Yksityisen puolen työeläkejärjestelmän lakisääteinen rahoitusvastuu on työnantajilla ja työntekijöillä. Valtio osallistuu vain merimiesten, yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeiden rahoittamiseen.
Työeläkejärjestelmässä on kysymys työntekijän toimeentulon varmistamisesta vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Tämän takia työeläketurvan uudistuksilla on suuri merkitys yksittäisten ihmisten toimeentulon kannalta ja siten myös kansantalouden kannalta.
Työeläketurvan muutostavoitteista on sovittu hallitusohjelmissa. Tavoitteena on edelleenkin myöhentää pitkällä aikavälillä keskimääräistä työmarkkinoilta poistumisikää 2—3 vuodella. Hallitusohjelman tavoitteet ovat kuuluneet työmarkkinajärjestöjen neuvottelujen piiriin, koska työelämän olosuhteet vaikuttavat siihen, miten ihmiset pystyvät selviytymään työelämässä ja ansaitsemaan oman eläketurvansa. Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmassa todetaan, että sosiaalivakuutuslainsäädännön kehittämistä jatketaan kiinteässä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tämä kolmikantainen työskentelymalli on mahdollistanut sen, että Suomessa, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, työeläkevakuutusjärjestelmään on voitu tehdä suuriakin muutoksia ilman, että työeläkekysymykset olisivat aiheuttaneet häiriöitä työmarkkinoilla.
Lakisääteisessä työeläkejärjestelmässä eläketurvan toimeenpano on hajautettu useiden eläkelaitosten tehtäväksi. Työeläkevakuutusyhtiöiden, eläkesäätiöiden ja eläkekassojen tehtävänä on huolehtia mahdollisimman tehokkaasti eläketurvan toimeenpanosta ja niiden hallinnoitavaksi kerättyjen varojen sijoittamisesta. Työeläkejärjestelmässä vakuutetun saama eläketurva ei riipu siitä, missä eläkelaitoksessa työnantaja on eläketurvan järjestänyt.
Työeläkelainsäädännön valmistelu perustuu normaaliin lainsäädännön valmisteluun. Vallan kolmijako-oppia ilmentävän perustuslain ja sitä alemman asteisten säännösten perusteella sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työeläkelainsäädännön valmistelusta. Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta.
Kaikki yksityisten alojen työeläkelainsäädäntöä koskevat lakiehdotukset on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Lainsäädännön valmistelussa eläketurvan rahoittajien ja edunsaajien näkemykset on hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti pyritty sovittamaan yhteen sosiaaliturvan varmistamiseksi. Hyvään lainvalmisteluun kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan, että myös eläkejärjestelmää toimeenpaneva organisaatio voi olla mukana lain valmistelussa. Työeläkelakien valmistelun yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriö kuulee säännönmukaisesti muun muassa Työeläkevakuuttajat TELA ry:tä ja Eläkesäätiöyhdistys ESY ry:tä. Työeläkevakuuttajat TELA ry on lakisääteistä työeläketurvaa hoitavien yksityisten ja julkisten alojen työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö ja Eläkesäätiöyhdistys ESY ry on eläkesäätiöiden ja eläkekassojen edunvalvontajärjestö. Työeläkelainsäädännön kehittämisessä keskeinen asema on myös Eläketurvakeskuksella. Sen tehtävä yksityisten alojen työeläkejärjestelmän yhteiselimenä mahdollistaa kaikkien eläkelaitosten, mukaan lukien eläkesäätiöt ja –kassat, osallistumisen työeläkelainsäädännön valmisteluun. Näin varmistetaan, että kansalaisten toimeentulon kannalta keskeiset säännökset voidaan myös toimeenpanna hajautetussa yksityisten alojen eläkejärjestelmässä.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime kesäkuussa selvityshenkilön selvittämään työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteita. Selvityshenkilö kiinnittää 11 päivänä tammikuuta 2007 julkistetussa raportissaan huomiota muun muassa eläkelaitoksia koskevan lainsäädännön valmistelukäytäntöjen läpinäkyvyyteen ja tasapuolisuuteen. Selvityshenkilö tarkastelee myös eläkelaitosten kilpailuun vaikuttavan lainsäädännön sisältöä, esimerkiksi eläkelaitosten yhteistyötä ja vakuutusmaksun laskuperusteita. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt selvityshenkilön raportin lausuntokierrokselle. Selvityshenkilön raportin ja siitä saatavien lausuntojen perusteella sosiaali- ja terveysministeriö aikoo arvioida työeläkelainsäädännön valmistelukäytäntöjen tarkoituksenmukaisuutta ja tarvittaessa kehittää niitä valmistelun läpinäkyvyyttä ja objektiivisuutta tukevalla tavalla.
Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2007
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen
* *
Eli kertauksena. Muodollisesti kaikki menee lainsäädäntötyössä perustuslain mukaan oikein, mutta tosielämässä suurinta lainsäädäntövaltaa työelämän vakuutusten piirissä käyttävät ne osapuolet, jotka työelämän vakuutusmaksuja maksavat.
Työtapaturma- ja ammattittautivakuutuksissa vakuutusmaksut maksavat työnantajat, joten niillä on suurin valta lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan alueilla.
Siksi esimerkiksi vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmien korjaaminen ei ole yli 25 vuoteen edistynyt. Vaikka useiden hallitusten ohjelmassa on ollut kirjauksia niiden korjaamisesta.
Vahva ja välittävä Suomi – hallitusohjelmasta
- Julkaistu: 10 heinäkuun, 2023 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto
Toivottavasti myös suomalaiset kuuluvat pääministeri Petteri Orvon hallitusohjelman kärkihankkeisiin. Nämä kaksi hallitusohjelman kirjausta ovat verkostomme jäsenten osaamisen ydinaluetta.
1. ”Hallitus selvittää vakuutuslääkäreiden ja hoitavien lääkäreiden osuutta ja yhteistyön kehittämisen tarpeita potilaiden etuuksien paremmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi toteutumiseksi puoliväliriiheen mennessä.”
2. ”Sisäilmasairastuneiden ja kroonisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS-) potilaiden tarvitsemien tukien, sairaus- ja kuntoutusetuuksien toteutumista edistetään.”
Lähde molemmille lainauksille on Vahva ja välittävä Suomi – hallitusohjelman kohdasta 4.3 Työhön kannustava sosiaaliturva > Muu sosiaaliturva > sivu 74.
Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2023/07/10/vahva-ja-valittava-suomi-hallitusohjelmasta/
