Alkuviikosta vilahti silmieni edestä uutinen:
"Autoton työtön voi jäädä ilman työttömyyskorvauksia.
Nelosen verkkosivujen mukaan kulkuvaikeudet eivät kelpaa vakuutusoikeudessa syyksi kieltäytyä työstä."
Asia meinasi unohtua, mutta kasvaneet yt-neuvottelu - uutiset saivat kaivamaan itselleni uutisen uudelleen esiin.
Mikä ihmeen vakuutusoikeus?
Vakuutusoikeus tekee vuoden aikana myös muutama tuhat työkykynsä menettänyttä uudelleen terveiksi ja siten myös työkykyiseksi.
Tosin vain paperilla, mutta saattaa nuo tuhannet potilaat aikamoiseen kuseen, koska vakuutusyhtiöt pääsevät luistamaan niille kuuluvasta korvausvastuista. Surkeinta on myös se, että ammattiliitotkin sallivat jostain syystä tämän pompotuksen.
Lueskelen ajoittain www.promerit.net sivustoa ja sieltä löysin noihin tapauksiin liittyen, jonkin sortin minimivaatimukset vakuutusoikeudelle.
- - - -
VAKUUTUSOIKEUDEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN
Seuraavaksi Vakuutusongelmaisten liitto r.y:n mukaan tarvittavista kehittämiskohteista vakuutusoikeudessa ja sen toimintaan liittyvissä osasissa.
1. LÄÄKÄRIJÄSEN TOIMIMAAN VAIN VALAN VANNONEENA ASIANTUNTIJANA JA VALITUKSEN ALAISEN ASIAN LÄÄKETIETEELLISEN ALUEEN TUNTEVANA ERIKOISLÄÄKÄRINÄ
Vakuutusoikeudesta lankeava lääketieteellinen asiantuntemus ei näy tällä hetkellä millään tavalla valittajaan päin.
Suppean selvityksen ”Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa” oikeusministeriölle on vuonna 2003 tehnyt oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslin.
Sakslinin selvityksen sivulla 20 kerrotaan, että valtaosassa vakuutusoikeuden ratkaisuista keskeinen kysymys on lääketieteellinen.
Selvityksen sivulla 21 kerrotaan, että asianosaisella ei kuitenkaan ole mahdollisuutta varmistua siitä, mitä kaikkea on selvitetty ja millä perusteella lääkäri on päätynyt arvioonsa, jos nämä seikat eivät näy päätöksen perusteluissa.
Nykyisin lääkärijäsen merkitsee kantansa käsittelymuistioon, joka kuuluu neuvottelusalaisuuden piiriin. Merkintä saattaa olla hyvin lyhyt, lyhimmillään muotoa kyllä tai ei tai vain muutama lausetta.
- - - -
Vakuutusoikeuden lääketieteellistä ratkaisua koskevat seikat tulee olla aina asianomaisjulkisia.
- - - -
Vakuutuslääketieteen asema vastaamaa sen todellista luonnetta.Puolueettomien asiantuntijoiden mukaan kyseessä on sellaisen lääketieteen muoto, joka ei perustu tieteellisen tutkimuksen pohjalta hankittuun faktaan.
Kyseessä on lääketieteen muoto, joka perustuu väittämiin. Vakuutuslääketiede on siten paramedisiinaa eli uskomuslääketiedettä.
2. VALITUKSEN KÄSITTELYLLE MAKSIMIAIKA
Omien kokemustemme mukaan valitusasian käsittelyyn vakuutusoikeudessa menee tällä hetkellä keskimäärin 12-24 kuukautta.
Jatkossa tavoiteaika vakuutusoikeuden valituskäsittelyille pitää olla maksimissaan 6 kuukautta.
Mikäli esittämämme kokonaisvaltainen toimintapaketti tietotekniikan suhteen toteutetaan, niin valitusten käsittelyaika pystytään puristamaan 3 kuukauteen!
3. TODELLISEN TYÖMARKKINATATILANTEEN KARTOITUS
Tehdään lailla pakolliseksi vakuutusoikeudelle ja sen alaisille lautakunnille pyytää valittajan omalta työvoimatoimistolta ja omalta ammattiliitolta kirjallinen lausunto valittajan työllistymismahdollisuuksista vajaakuntoisena lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Kolmikannan mukaiset työmarkkinajärjestöjen edustajat ovat tietojemme mukaan usein mukana erityistuomioistuimissa nimenomaan lakiasiain asiantuntijoina. Ei niinkään nykyisin vallitsevien koventuneiden työelämän vaatimusten asiantuntijoina.
4. NYKYAIKAINEN ASIAKIRJOJEN KÄSITTELY JA ARKISTOINTI
Myös vakuutusoikeuteen ja sen alaisiin lautakuntiin nopeasti käyttöön sähköinen asiakirjojen käsittely, siirto ja arkistointi vakuutusyhtiöiden tapaan.
Paperilla olevat tiedot tallennetaan jatkossa myös vakuutusoikeudessa ja sen alaisissa lautakunnissa kuvamuodossa tietokoneelle tehokkailla asiakirjaskannereilla, jonka jälkeen valittaja voisi esimerkiksi pankki- sekä sotu-tunnuksellaan käydä tutustumassa oman tapauksensa asiakirjamassaan vakuutusoikeudessa tai sen alaisissa lautakunnissa myös etäyhteyden kautta.
Toki myös näin toimien omassa vahinkovakuutus- tai eläkeyhtiössään.
Uudesta järjestelmästä näkee myös itse valittaja, ketkä henkilöt ovat asiakirjoihin tutustuneet.
Henkilön suhde ja status asiankäsittelyyn selviävät myös klikkaamalla. Toisella klikkauksella avautuu tarvittaessa sähkökytkentäkaavio henkilön sidonnaisuuksiin ja kytkentöihin vakuutusalalla.
Mikäli sama järjestely ulotetaan myös ensimmäisen asteen lautakuntiin, niin hyödyt kokonaisuuden kannalta ovat mielestämme kiistattomat.
Etenkin lakien takaamien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen suhteen.
5. ASIANOSAISJULKISTEN ASIAKIRJOJEN SIVUNUMEROINTI KUNTOON
Erityistuomioistuimen päätöksen sekä käsittelijä-/esittelymuistioiden sivujen numerointi tyyliin 1 (3), 2 (3) ja 3 (3) pakolliseksi. Suluissa oleva numero kertoisi sivujen kokonaismäärän.
Sivunumeroinnissa vakuutusoikeudessa oli käytössä päätöksessä ja käsittelijämuistiossa vain 1,2,3 jne. ilman mainintaa sivujen kokonaismäärästä ja esittelymuistioissa ei ollut sivunumerointia ollenkaan.
6. TALLENNE TUOMIOISTUIN KÄSITTELYN TAPAHTUMISESTA PAKOLLISEKSI
Koska valtaosa vakuutusoikeuden asian käsittelyistä on jatkossakin kirjallisia, niin nykytekniikka antaa mahdollisuuden virtuaaliseen avoimuuteen asianomaiselle päin.
Ellei sitten siirrytä näissä vakuutusoikeuden käsittelemissä valituksissa kokonaan käräjäoikeusmenettelyyn. Esimerkiksi valittajan loppuelämää koskevissa eläkeasioissa.
Siirtymäajalle pakollinen audiovisuaalinen kuva- ja äänitallenne tulisi päätöksen liitteeksi ja todisteeksi siitä, että asia on todella käsitelty vakuutusoikeuden istunnossa.
Nyt itse kukin saa omista asiapapereistaan sen kuvan, että yhdessä istunnossa nuijitaan tukkutoimituksena vain esittelijän kulloinkin etukäteen kehittämä kanta. Joka taas on valtaosin alemman tuomioistuimen kanta, joka taas on valtaosin sama kuin vakuutusyhtiön kanta.
Kyseessä on niin kutsuttu liitepäätösmenettely, jonka eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio katsoi lakiemme vastaiseksi päätöksessään 31.12.1996 Dnro 489/2/96.
Vaihtoehtoisesti voidaan kukin vakuutusoikeuden käsittelemä valituksen tuomioistuinkäsittely äänittää ja purkaa tekstimuotoon päätösasiakirjojen liitteeksi.
7. YKSILÖITY ASIAKIRJALUETTELO KÄRÄJÄ- JA HOVIOIKEUKSIEN TAPAAN
Tiedot vakuutusoikeuden päätösten taustalla olevista yksilöidyistä asiakirjoista puuttuvat tällä hetkellä kokonaan.
Eli vakuutusoikeuteen ja sen alaisiin lautakuntiin pakolliseksi henkilökohtainen sekä aikajärjestykseen perustuva kattava koontiluettelo yksilöidyistä asiakirjoista mihin kunkin asian valituskäsittely ja päätös perustuvat erityistuomioistuimessa.
Käräjä- ja hovioikeuksista löytyy tietojemme mukaan valmiiksi kopioitavissa oleva toimintamalli tähän ongelmaan.
8. LAADUN TARKKAILU JOKAPÄIVÄISEKSI TOIMINNAKSI VAKUUTUSOIKEUDESSA JA ENSIMMÄISEN ASTEEN LAUTAKUNNISSA
Määrätään lailla kaikille vakuutusoikeuden ja sen alaisten lautakuntien päätöksille ulkopuolinen täysipäiväinen ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen laillisuusvalvoja.
Puolueeton laillisuusvalvoja vakuuttaa kunniansa ja omantuntonsa kautta kunkin vakuutusoikeuden päätöksen voimassa olevien lakien ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antamien langettamien ennakkopäätösten vaatimien muutosten mukaan tehdyiksi.
Tarvittaessa henkilöitä palkataan lisää 10-50 kappaletta, jotta pitkään jatkuneet ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkaukset saadaan kitkettyä pois erityistuomioistuinjärjestelmästä.
9. PERUSTUSLAIN TOTEUTUMINEN KÄYTÄNTÖÖN ERITYISTUOMIOISTUIMISSA
Perustuslain 21 §:n 2 momentin on katsottu edellyttävän, että päätöksen perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu.
Päätöksestä on selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä. Jos näyttö on perustunut asiakirjoihin, tulee yksilöidä, mistä asiakirjasta seikka käy ilmi.
Yleisluontoinen viittaus asiakirjoihin ei ole riittävä.
- - - -
21 § Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
22 § Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
- - - -
Erityistuomioistuimien kaikki kustannukset maksettava valtion budjetista.
Erityistuomioistuimien vuosittaisten kustannusten maksattaminen oikeusprosessin toisen osapuolen eli vakuutusalan toimesta erilaisilla nimikkeillä kikkailulla pitää saada mielestämme loppumaan. Kuten oikeushallintomaksu.
10. TAPATURMA-ASIOIDEN KORVAUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA TÄYSIN AVOIMEKSI JA LÄPINÄKYVÄKSI
Tapaturma – ja ammattitautitapausten oikeuskäytäntöjen taustalla vaikuttava tapaturma-asioiden korvauslautakunta puuttuu vakuutusoikeuden toimintaa esittävistä kaavioista.
Kuitenkin tapaturma-asioiden korvauslautakunta käyttää virallisen tuomioistuinjärjestelmän ulkopuolelta käsin erittäin näkyvää toimeenpanovaltaa, miten korvauskäytäntöjä tuomioistuinjärjestelmässä ja vakuutusoikeudessa sovelletaan.
* * * *
Päivitys 27.8.2024
Tässäkin lausunnossa ehdotetut korjaukset vakuutusoikeusjärjestelmään jäivät oikeusministeriön leikkauspöydälle! Taas kerran:
Vakuutusoikeus (Vako)
- Julkaistu: 13 lokakuun, 2014 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto
Kyseessä ei ole elin, vaan elimellinen osa kaikkien aikojen härskeintä ja kafkamaisinta kyykytyskoneistoa Suomessa. Vakuutusoikeus eli vako on ylin tuomioistuinaste kirjallisesti ja suljetusti toimivaa sanahirviötä: vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä – klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana – päivitys artikkelille tehty 8.12.2015 …
Lue lisää isosta kuvasta:
https://suomi2017.wordpress.com/vako/
