Viime eduskuntavaalien alla vanhustenhoidon tilanne tuli tiedotusvälineissä jo yleisesti hyväksytyksi aiheeksi, jota toimittajat saivat ottaa esiin reilumminkin.
Toki syynä saattaa olla se, että päättäjien eliitillekin on alkanut valkenemaan se, että vaippoihin pakkaamisessa, lääkkeillä turruttamisessa ja laitostamisessa ei taidakkaan olla sitä oman virka – aseman mukaista vanhuuden hohtoa, varsinkaan jos ei itse kykene enää vetäisemään halutessaan irti seinästä elintoimintoja ylläpitävää johtoa.
Vaan puheista epäkohtia poistaviin tekoihin on vielä pitkä matka kuljettavana. Hoitoalan palkkausasiatkin olisi hoidettu jo aikaa sitten, jos ammattiliitot eivät olisi Suomessa integroituneet, niin voimakkaasti suurta valtaa käyttävän valtakoneiston yhdeksi osaksi.
Metalli – ja paperiliitto antanevat nyt menossa olevalle hoitoalan palkankorotustarkastuskierrokselle kaiken solidaarisen ja toiminnallisen tukensa?
- - - -
Mielenkiintoista tuossa alla olevassa Ylen uutisessa on se, että Kuopion yliopiston läheisyydessä sijaitsee useita vanhusten laitos- ja intervallihoitoon keskittyviä yksiköitä.
On Harjulaa ja Puijonlaakson palvelukeskusta. On myöskin kodinomaisissa olosuhteissa toimivia yksityisiä hoivakoteja ja tietysti kotonaan asuvia ulkopuolista tukea tarvitsevia vanhuksia.
- - - -
Yle Teksti-TV Sivu 107/1 KOTIMAA YLE TORSTAI
19.7.2007
Vanhukset aliravittuja myös kotona
Ruuan niukkuus ja yksipuolisuus aiheuttavat aliravitsemusta monille vanhuksille.
Kuopion yliopiston väitöstutkimuksen alustavien tietojen mukaan kotonaan asuvista vanhuksista 5 - 10 prosenttia on aliravittuja. Miltei joka kolmas kuuluu riskiryhmään.
Laitosten pitkäaikaispotilaista aliravittuja on yli puolet. Lonkkamurtumapotilaista 70 % on vajaaravittuja.
Vanhusten aliravitsemuksen hyvä hoito estäisi sairauksia ja monen ennenaikaisen kuoleman. Hoitokuluissa säästyisi jopa 49 milj. euroa vuosittain.
- - - -
Tapetaanko Suomessa vanhuksia nälkään? Vastaus on kyllä. Temppu tehdään henkilökunnan jatkuvalla alimitoituksella hoidettavien kuntoon nähden.
Otetaan esimerkki yhden hyvin tuntemani vanhustenkodin osaston tilanteesta päivittäisessä kello 16 ruokailussa.
Esimerkkiosastolle on sijoitettu 20 hyvin erikuntoista vanhusta. Hoitajia on kyseisessä vuorossa kaksi (2). Eli kymmenen (10) hoidettavaa per hoitaja.
Vuoron aikana perustoimintojen (pesut, vaatteiden vaihto, ruokailut, lääkkeiden jako) jälkeen hoitajalle saattaa jäädä per vanhus suomalaista laatuaikaa jopa 15 minuuttia.
Aikanaan henkilökunnan mitoitus tehtiin paljon parempi kuntoisia vanhuksia silmällä pitäen.
Vaan sitten takaisin ruokailuun.
Mikäli vanhus ei kykene itse omatoimisesti syömään, niin häntä voidaan auttaa kyseisten resurssien puitteissa. Joskus enemmän ja useammin entistä vähemmän.
Eri sairausten takia määrätyt lääkkeet kuitenkin pyritään vanhuksille antamaan ajallaan.
Kuulin myös uuden kastijaon vanhusten välillä; yksin- tai kaksinavustettava.
Tuohon tilanteeseen omatoiminen vanhus joutuu helposti, jos saa esimerkiksi lievän sydän- /aivoinfarktin ja siihen päälle esimerkiksi keuhkokuumeen.
Aktiivisen toiminta-, puhe- ja fysioterapian avulla moni vanhuksista voidaan kuntouttaa taas mahdollisimman omatoimiseksi. Vaan tapahtuuko näin?
Hyvin tuntemassani vanhainkodissa on yksi fysioterapeutti.
Vaan ongelmaksi on tullut se, että tuottoa saadakseen tuon fysioterapeutin työpanosta pitää myydä talossa käyville nk. päivävanhuksille, jolloin oman talon potilaat jäävät ilman heille tarpeellista ja lakienkin mukaan kuuluvaa kuntoutusta.
Ja taas yhden vanhuksen ennenaikaisen lähdön vauhti kiihtyy huonoksi jäävän yleiskunnon ja kuntoutuksen puuttumisen takia.
- - - -
Miten omaiset ja ystävät voivat vanhuksen asioihin vaikuttaa?
Perustamalla esimerkiksi oman syöttöringin pulaan jätetylle vanhukselle, jos se vain asuinpaikan suhteen on suinkin mahdollista toteuttaa.
Ei, joka ruokailuun, mutta silloin tällöin.
Toki se vaatii aikaa ja hermoja, mutta olen nähnyt kahdessa viikossa ihmeparantumisia, kun kuolevaksi luokiteltu vanhus palaa elävien kirjoihin.
Kahden viikon elinaikaennuste muuttui lopulta kahdeksi vuodeksi elämää, koska letkuruokintaan siihen liittyvien riskien ja epäinhimillisyyden takia ei haluttu suvun päätöksellä mennä.
Hyväksi keinoksi välittää tietoa syöttörinkiin kuuluvien kesken olen huomannut eräänlaisen reissuvihkon, johon jokainen kävijä laittaa havaintonsa vanhuksen päivän tilanteesta.
- - - -
Henkilökunta tekee vanhainkodeissa varmasti parhaansa ja hieman ylikin.
Joten valitusten osoittaminen kaupungin/kunnan/sosiaali- ja terveysministeriön poliittiseen/ virkamies johtoon tehoaa parhaiten.
Puhelut, sähköpostit ja varsinkin henkilökohtaiset käynnit vievät viestiä epäkohdista tehokkaasti eteenpäin.
Päättäjien tiedossahan monet vanhusten hoitoon liittyvistä epäkohdista ovat olleet jo yli kaksikymmentä vuotta ja peruskysymys on ensisijaisesti riittävän henkilökuntamäärän palkkaamisesta suhteessa vanhainkotiin tulevien vanhusten kuntoon nähden.
Henkilökunta huomioi oman kokemukseni mukaan vanhukseen kohdistuvia toiveita hyvin, jos ne vain suinkin ovat mahdollisia toteuttaa.
Muuten. Omaisten kannattaa valita keskuudestaan pää- ja varahenkilö vanhuksen vanhainkotiin yhteydenpitoa varten, niin vanhukseen hoitoon liittyvät asiat pysyvät paremmin hallinnassa.
- - - -
Mielenkiinnolla odottaa aikaa, kun vanhainkotien aulatiloissa soivat vanhusten ja omaisten vaatimuksesta non - stoppina 60-70 lukujen musiikkikipaleet.
Tyyliin Black Sabbath – Paranoid ja Rollareiden – Satisfaction.
Sanokaa mun sanoneen. Vanhainkoti DJ:t ja karaoke-emännät alkavat olla Suomessakin pikku hiljaa arkipäivää. Biljardipöydistä ja flipperipelisaleista puhumattakaan.
