SYÖ!-viikoilla Franklyssa tarjoillaan myös pariloitua kananpojan rintafileetä grillattujen kasvisten, kermaperunoiden ja täyteläisen punaviinikastikkeen kanssa. Annos on laktoositon ja gluteeniton. Kuva: Julia Widmann
Tampereen Hallituskadulla sijaitseva ravintola Frankly on suosittu ruokailupaikka varsinkin viikonloppuisin. Viime lauantaina ravintolan avaamisesta ehti kulua vain puolisen tuntia, kun lähes kaikki pöydät olivat jo täynnä.
”Viikonloppuna kannattaa tehdä pöytävaraus, joka onnistuu kätevästi Table Onlinen kautta tai isompien ryhmien kohdalla myös puhelimella”, vinkkaa Franklyn vuoropäällikkö Maria Turunen kiireen keskellä.
Käynnissä olevilla SYÖ!-viikoilla lienee osansa viikonloppuruuhkiin. Frankly osallistuu kampanjaan kahdella tarjousannoksella ja muutamalla pienemmällä tarjouksella. Pääruokatarjouksina on vuohenjuustosalaattia sekä pariloitua kananpojanrintaa, joista ensimmäinen kuuluu ravintolan kestosuosikkeihin ja jälkimmäinen on varioitu varta vasten SYÖ!-viikoille.
Uusia perinteitä kunnioittaen
Frankly avattiin vuonna 2004. Syksyllä 2015 Zarillosta tuttu ravintoloitsija Jörg Widmann osti ravintola Franklyn, minkä jälkeen ravintolan yleisilme sekä menu uudistettiin.
”Vanha Frankly oli välimerellinen ravintola, mutta nyt on liikuttu enemmän pohjoismaisempaan suuntaan – tietysti perinteitä kunnioittaen. Nykyiseltä listaltamme löytyy esimerkiksi poronvasan maksaa mutta myös klassikkoannoksia, kuten valkosipulihärkää kahdelle ja Franklyn suklaakakkua”, Turunen kertoo.
Ravintolan keittiössä hyödynnetään paljon kotimaisia ja lähituottajien raaka-aineita. Esimerkiksi kalat hankitaan Tampereen kauppahallissa toimivan Nygrenin kautta.
”Toki listalla on sellaisiakin tuotteita, kuten turskaa, joita ei ole mahdollista saada aivan lähialueilta”, Turunen naurahtaa ja jatkaa kertomalla, että kauempaa tulevien ainesten kohdalla laatu kuuluu tärkeimpiin valintakriteereihin.
Omistajanvaihdoksen yhteydessä uudistuneessa Franklyssa on valoisa ja raikas tunnelma. Vuoropäällikkö Maria Turunen toivoo, että uudet asiakkaat löytäisivät SYÖ!-viikoilla Franklyn, joka sijaitsee parin kulman takana keskustan pääkadulta.
Katse kohti kesää
Franklyn à la carte -lista uudistuu kolme kertaa vuodessa, ja ravintolassa suunnitellaan parhaillaan ensi kesän listaa keittiömestari Johanna Palon johdolla.
”Viime kesänä meillä oli terassi ensimmäistä kertaa käytössä, ja tänä kesänä tarjoamme terassin puolella samoja annoksia kuin salissakin. Haemme koko ajan inspiraatiota siihen, miten pystymme parantamaan tarjontaa entisestään”, Turunen sanoo.
Frankly sijaitsee alle parinsadan metrin päässä Tampereen Työväen Teatterista ja noin puolen kilometrin päässä Keskustorista.
Fomecan sushibuffet tarjoilee perussushin lisäksi eksoottisempiakin herkkuja.
Jokainen tietää, ettei sushihimotukseen ole kuin yksi ratkaisu: marssia ravintolaan ja tilata niin monta nigiriä kuin sielu sietää. Viime SYÖ!-viikoilla kampanjaan toivottiin mukaan sushipaikkoja ja nyt SYÖjien toiveisiin on vastattu: tällä kertaa sushia saa peräti kolmesta kampanjaravintolasta.
Mutta millaisesta sushista suomalaiset pitävät? Sushigalleria Len’sin omistajalla Risto Ketulla on kysymykseen lyhyt ja ytimekäs vastausta.
”Lohesta, todellakin”, hän naurahtaa.
Sushigalleria Len'sin herkuista löytyy jotain jokaiselle. Annoksilla hellitään niin vegaaneja kuin loheen hurahtaneita.
Len’s tarjoaa kolmea erilaista kampanja-annosta. Lista löytyy vegaaninen sekä mixed-vaihtoehto ja lisäksi, arvasit oikein, lohisushiannos. Hämeenkadulla yliopiston ja Tyksin kupeessa sijaitseva ravintola on SYÖ!-viikoilla mukana ensimmäistä kertaa.
”Ehkä noin puolet asiakkaista kokeilee jotain uutta ja puolet tilaa sitten jonkin tutun annoksen”, Kettu kertoo.
Turkulaiset ovat Ketun mukaan sushikansaa ja se näkyy myös kyseistä apetta tarjoavien ravintoloiden määrässä. Kilpailu on kovaa.
Len’sissä koitetaan tehdä mahdollisimman paljon kaikkea itse. Ketun käsissä tuoreet sushit syntyvätkin vaivattomasti. Makirulla jos toinenkin on selvästi tullut pyöräytettyä.
”Valikoiman pitää olla tarpeeksi laaja, että jokaiselle löytyy jotakin mieleistä. Laadusta ei saa tinkiä”, Kettu toteaa.
China Thai Palacen sushiannoksella on kokoa.
Keskustassakin kuljeskeleville sushia on tarjolla. Yvonne Thun luotsaamat China Thai Palace ja Fomeca-sushibuffet odottavat nälkäisiä SYÖjiä.
”Sushi on suosittua, se on freshiä ja sopii kaikenikäisille lounaaksi, mutta tietysti myös illalliseksi”, Thu sanoo.
Aurajoen varrella, aivan Kauppiaskadun päässä sijaitseva China Thai Palace on tuttu jo aiemmiltakin SYÖ!-viikoilta. Tarjolla on sushin lisäksi myös thai-ruokaa. Thu vahvistaa Ketun käsitykset suomalaisten suosikkisusheista.
”Lohi on ylivoimaisesti suosituinta, toisen sijan jakavat sitten rapu ja avokado”, Thu kertoo.
China Thai Palacessa taidetaan sushi.
Suomalaisille on taipumus tuttuun ja turvalliseen. Yksittäisenä annoksena tilataan varmoja lemppareita, buffetissa sen sijaan revitellään. Thun toinen ravintola, Fomeca, tarjoaa SYÖ!-viikoilla sushibuffetin kympillä.
SYÖ!-viikoilla Thu suosittelee maistamaan myös jotain hieman eksoottisempaa, esimerkiksi makeita sushirullia.
”Jos banaani- tai mangosushia ei ole vielä maistanut, niin nyt kannattaa!”
Woolshedin terassi aukeaa ennen vappua entistäkin suurempana.
SYÖ!-viikot käynnistävät kesän: huhtikuun viimeisten viikkojen jälkeen turkulaisravintoloilla alkaa hullut kuukaudet. Ravintolabisnes on Turussa räjähtänyt niin, että kesätyöläisiä alkaa olla jo hankala saada.
Woolshedin osaomistaja Joe Samson kertoo, että ravintolan kesävalmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa. Kesäkuukausina etukäteen suunnittelu on ensisijaisen tärkeää. Luvassa jääkiekon MM-kisojen ajalle on esimerkiksi kahden B:n diili, kotoisammin siis bisseä ja burgeria.
”Ensin on SYÖ!-viikot, sitten kuukausi jääkiekkoa. Kyllä siinä suunnittelun merkitys on suuri”, Samson sanoo.
Classic Beef Burgerilla ei mennä pieleen.
Kesäksi Woolshedin ruokalistaa tuuletetaan, no, kesäisemmäksi. Ensi kesäksi myös ravintolan terassia laitetaan entistäkin ehommaksi: neliöitä tulee lisää ja viihtyvyyteen on tarkoitus panostaa niin sanotusti isosti.
”Hyvällä terassilla on mukava tunnelma ja hyvä lämmitys. Kun illat kylmenevät, se on tärkeää”, Samson kertoo.
Woolshed ei ole unohtanut vegaaneitakaan.
Sesonkityöntekijöitä rekrytoidessa Samson ja kumppanit huomasivat, että Turku todellakin käy kovaa kilpailua ravintolapääkaupungin tittelistä Helsingin kanssa. Esimieskokemusta omaavien työntekijöiden rekrytoiminen oli hankalaa.
”Hyvistä työntekijöistä saa oikein taistella! Me kiersimme asiaa niin, että toimme osan Helsingin ravintolamme esimiehistä tänne.”
Kivenheiton päässä Aurajoen varrella Pub Niskassa on niin ikään kesävalmistelut täydessä vauhdissa. Yrittäjä Lasse Pernell kertoo, että Niskalle tämä kesä on viides ja homma alkaa olla aikalailla hallussa.
”Suomi on sellainen maa, että kesällä ja talvella tuntuu, että olisi eri maissa. Yritämme panostaa siihen, että palvelukapasiteetti on kesällä mahdollisimman hyvä”, Pernell sanoo.
Niskan seiniltä löytyy historian havinaa.
Niskassa ei kikkailla kesäannoksilla, vaan listaa päivitetään yleensä syksyisin.
”Kesää vasten ei ehkä uskalla lähteä seikkailemaan. Asiakkailla on suosikkinsa”, Pernell pohtii.
Pub Niskan sisätiloja on laajennettu viime kesästä. Sateisempanakin päivänä kannattaa siis tulla!
Myös Niskassa rekrytoinnin hankaluus on huomattu. Meininki on pysynyt rentona, sillä töissä on paljon opiskelijoita. Silti ravintolatyöntekijöiden palkkaaminen on ollut hankalaa.
”Tavallaanhan se on positiivinen ongelma, että täällä on paljon ravintoloita ja alalla menee hyvin. Tärkeätä on myös, että työntekijät saadaan viihtymään, niin he tulevat seuraavanakin kesänä töihin”, Pernell summaa.
Golden Grillin lohiburger avokadolla höystettynä on täydelinen lounasherkku.
Turkulaista lounastajaa vaivaa runsauden pula: lounasta tarjotaan joka kulmalla, mutta mistä löytyy parhaimmat annokset? SYÖ!-viikoilta ainakin.
Lounasaika käy kuumimmillaan, ja Hämeenkatu kuhisee. Kadulla käppäilevät Irene Enges ja Sarah Lilius. Tavallisesti ystävykset käyvät syömässä opiskelijaruokaloissa, mutta tällä kertaa lounaspaikkaa haetaan muualta.
Sarah Lilius ja Irene Enges lounasmetsällä.
Liliuksen ja Engesin mielestä hyvä lounaspaikka vaihtaa menuaan, mutta tarjoaa sopivasti pysyviäkin vaihtoehtoja.
”Ei aina tarvitse olla samaa, olisi hyvä, että annoksia vaihdettaisiin aina välillä”, Lilius pohtii.
Suosikkeja on ehtinyt muodostua, vaikka tarjontaa löytyykin yllin kyllin.
”Sushiahan nyt voisi syödä vaikka joka päivä!”, Enges naurahtaa.
Sushigalleria Len's täyttää masun lounaallakin. Viisi nigiriä ja kuusi makia täyttävä
Ja SYÖ!-viikoiltahan sushia saa, myös lounaaksi. Sushigalleria Len’s Hämeenkadulla tarjoaa kolmea erilaista sushisettiä kympillä. Vaihtoehdot löytyy vegaaneille ja kasvissyöjille sekä lohta rakastaville.
Lounaspaikkaa metsästämässä on myös Matti Karinen. Karisen mielestä Turku on erinomainen paikka pyörittää lounasravintolaa.
”Täällä Turussa on sellainen lounaskulttuuri. Ihmiset eivät jää työpaikalle syömään, vaan lähtevät mielellään ulos”, Karinen pohtii.
Golden Grillin kanafileet on kuorrutettu talon corn flakes -kuorrutteella. Mitä muuta sitä ihminen tarvitseekaan?
Samoilla asioilla on hänkin. Yliopistolla työskentelevä Karinen kuvailee Hämeenkatua ”lounaan metsästysalueeksi Hyvälle lounaspaikalle ominaista on mielenkiintoisuus ja vaihtuvat annokset. Monen päivänä tai viikkona putkeen ei jaksa syödä samaa.
”Toisaalta välillä tekee mieli jotain tiettyä, ja silloin on kiva mennä sellaiseen paikkaan, mistä tietää sitä saavan.”
Talon hampurilainen kätkee sisäänsä pyhän kolminaisuuden eli pekonia, cheddaria ja suolakurkkua.
Jos lounaalla mieli tekee sushin sijaan jotain tuhdimpaa, tulee apuun Golden Grill. Keittiöstä ei kärrätä makkaraperunoita tai lihiksiä: Golden Grillin ruoka on tuoretta, herkullista ja kekseliästä. Listalta löytyy SYÖ!-viikoilla lohi-avokadoburgeria, talon hampurilaista sekä Corn Flakes –kuorrutettuja friteerattuja kanafileitä.
Kirsikkatomaateilla, bufalamozzarellalla, rucolalla, balsamicosiirapilla, mustapippurilla ja mozzarellajuustolla täytetty Pizza Chiara on yksi Ristorante Dennisin SYÖ!-annoksista.
Tämänkertaisilla Tampereen SYÖ!-viikoille osallistuu peräti kolme italialaiseen ruokaan erikoistunutta ravintolaa. Pizzaa, pastaa, risottoa ja muita saapasmaan herkkuja saa kympillä vielä torstaihin asti, niin kuin muita SYÖ!-ruokiakin.
Siperian liikekeskuksessa sijaitseva Bella Roma on sisustettu autenttisesti.
Restamax-konsernilla on kampanjassa kaksi italialaispaikkaa: Finlaysonilla toimiva Bella Roma on mukana kolmatta kertaa, Hämeenkadun Como on ensikertalainen. Ensin mainitun tarjousannoksiin kuuluu pizza kahdella omavalintaisella täytteellä, torchio-pastaa italialaisella tuoremakkaralla ja maalaissalaattia omavalintaisella täytteellä. Jälkimmäinen ravintola tarjoaa kympillä kunkin päivän pizzan, pastan ja risoton.
Restamaxin ruokaravintoloiden linjajohtaja Tanja Virtanen kertoo, että kysyntää riittää kummallekin ravintolalle, vaikka ne sijaitsevat alle kilometrin päästä toisistaan.
”Finlaysonilla on esimerkiksi elokuvateatterin vaikutuksesta ihan omat asiakasvirtansa. Siinä mielessä ravintolat ovat tarpeeksi kaukana toisistaan.”
Bella Roma ja Como ovat konsepteiltaankin hieman erilaiset. Siinä missä Bella Romassa voi käydä koko perheen kanssa nopeasti pizzalla ennen elokuvanäytöstä, Comoon soveltuu myös aikuisten illanviettopaikaksi.
”Bella Roma on enemmän matalan kynnyksen perheravintola. Sen ruoka on simppeliä ja maistuu koko perheelle, minkä lisäksi ravintolasta löytyy leikkinurkkaus lapsille. Myös Comon ruoka on simppeliä mutta se on pikkaisen enemmän illallisravintola”, Virtanen kuvailee.
Como sijaitsee Hämeenkadun itäpäässä eli aivan Tampereen keskustan ytimessä. Rauhallinen ja tyylikäs ravintola sopii pidempäänkin illanviettoon.
Pizzapohjia täysjyvällä tai gluteenittomana
Kivenheiton päästä Comosta sijaitsee Tampereen SYÖ!-kampanjan kolmas italialaista keittiötä edustava ruokapaikka, Ristorante Dennis.
”Dennis on italialaishenkinen kortteliravintola suomalaiseen makuun. Se tarkoittaa, ettei asiakaskuntaamme ole rajattu iän, sukupuolen tai muun aseman mukaan. Meille ovat tervetulleita kaikki perheistä pariskuntiin ja yrityksiin”, täsmentää ravintolapäällikkö Sara Riita.
Tampereen Dennis on toista kertaa mukana SYÖ!-viikoilla. Kampanjaan on lähdetty kahdella pizzalla ja yhdellä pastalla. Pizzoista toiseen kuuluu muun muassa paahdettua pekonia ja salamia, toinen on lihaton ja sisältää esimerkiksi bufalamozzarellaa. Linguine Angelo -pastassa on puolestaan kanaa, pekonia ja punasipulia konjakki-tabasko-kermakastikkeessa.
”Pizzoihimme saa valita veloituksetta vehnäpohjan sijaan ruis- tai täysjyväpohjan tai täysin gluteenittoman pohjan. Samoin tavallinen pasta on vaihdettavissa gluteenittomaan tai täysjyväpastaan”, Riita vinkkaa.
Sara Riita (vas.) kertoo, että perinteinen pizzalapio kuuluu Jenna Koiviston ja Dennisin muiden kokkien työvälineisiin. Pizzataikinan kauliminen ja täyttäminen niin, että se on lapiolla käsisteltävissä, on oma taiteenlajinsa.
Suosio piilee monipuolisuudessa
Dennisin, Bella Roman ja Comon lisäksi Tampereelta löytyy lukuisia muitakin italialaistyylisiä ravintoloita ja ravintolaketjuja, samoin koko Suomesta. Vanhimmat niistä ovat jo vuosikymmeniä vanhoja, ja asiakkaita riittää aina vain.
”Onhan pizza nyt hyvää. Se sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen: perustäytteillä pizza toimii helppona tai nopeana lounaana, mutta vähän raaka-aineita ja ruoan kanssa nautittavia juomia varioimalla siitä saa kunnon illallisen. Pastakin on samaan tapaan perusruokaa, joka on sovellettavissa raaka-aineilla aamusta iltaan”, Tanja Virtanen arvioi suosiota.
Sara Riita on samoilla linjoilla.
”Pizzalla on niin pitkät perinteet, että ihmiset tuntevat tuotteen hyvin.”
Bella Roman sisustukseen on ikuistettu yksi selitys pizzan kestosuosiolle.
Toisistaan italialaispaikat pyrkivät erottautumaan tarjonnallaan ja ruoanlaittometodeillaan.
”Meillä ei käytetä ollenkaan puolivalmisteita, ja raaka-aineemme valikoidaan hyvin tarkasti. Pizzapulla eli -taikina tulee raakapakasteena omalta tehtaaltamme, ja se kaulitaan, täytetään ja paistetaan vasta paikan päällä valmiiksi”, Riita kertoo Dennisin periaatteista.
Virtasen mukaan Restamaxin ravintoloissa tuotteistus on tärkeässä roolissa.
”Hyödynnämme hyviä raaka-aineita, ja esimerkiksi pizzapohjamme on räätälöity täysin meidän ravintoiloillemme. Aina uusia ruokalistoja suunniteltaessa mietimme, pystymmekö tarjoamaan asiakkaillemme jotakin uutta.”
Jos mässäily kiinnostaa, kannattaa tutustua SYÖ!-viikkojen massiivisiin mättöannoksiin. Tässä neljä annosta isoon nälkään:
Ronski burgeri – myös vegaanisena
American Diner Citykäytävän valikoimista löytyy ronskia burgeria: Smokey Chili Burger sisältää 150 gramman naudanlihapihvin, amerikansalaattia, punasipulia, pekonia, mozzarellajuustoa sekä smokey-chilimajoneesia. Annos löytyy myös vegaanisena versiona. Vahva osoitus siitä, ettei vegaaninkaan tarvitse kärvistellä, vaan voi yhtä lailla antautua mässäilyn iloihin!
Jättipekoniburger nälkäisen mieleen
Pancho Villan SYÖ!-annos vaatii jo syöjältäänkin venyvää vatsanahkaa. Jättipekoniburger sisältää 188-grammaisen täyslihapihvin, cheddarjuustoa, pekonia, kastiketta, Panchon remouladea, salaattia ja marinoitua punasipulia. Annos sisältää valinnan mukaan talon ranskalaiset, salaatin, talon lohkoperunat tai ristikkoperunat.
Kaikki burgerit ja pizzat
Pizzeria & Spagetteria MorriSon'sissa voi viettää vaikka kaikki SYÖ!-viikkojen viimeiset päivät: kympillä irtoavat kaikki burgerit ja pizzat (pois lukien King Kongin, Fillet Burgerin, Rokkiburgerin ja This&That tai House's pizzan). Valikoimaa riittää silti mätön ystävälle.
Iso sushiannos
Jos pizzat, burgerit ja rasvaiset paistopinnat eivät houkuttele, voi kupunsa ravita myös sushilla. Esimerkiksi Ravintola Helmen SYÖ!-annoksena löytyy 15 kappaleen sushilajitelma, joka on saatavilla myös vegaanisena. Suomalaiseen sushi-kulttuuriin ei ole toistaiseksi vakiintunut käytäntöä sille, mikä määrä sushia olisi kiistatonta mättöä: toisen party platter kun on toiselle aivan normaali lounas. Mutta ainakin tämä lajitelma on edullinen!
Burgeri on viime vuosina kivunnut aamuyön nakkikioskeilta fine dining -pöytiin. Ruokamaailman trendiherkulle aavistellaan jatkuvaa ja jopa pysyvää paikkaa ruokamaailman huipulla. Hyvästä hampurilaisesta nauttii jokainen, mutta kuinka täydellinen burgeri oikein syntyy?
Kun Papa Albertin keittiöpalvelupäällikkö Annastiina Tavastilta tiedustelee niksejä hyvään burgeriin, tulevat vastaukset epäröimättä. Burgerinkokoaminen tuleekin Papa Albertin keittiöhenkilökunnalta jo selkärangasta, sillä edellisillä SYÖ!-viikoilla burgeriannoksia myytiin yli tuhat. Sama, ellei entistä kiivaampi, tahti jatkuu nyt käynnissä olevilla viikoillakin.
Tavasti mainitsee hyvän burgerin perusominaisuuksista ensimmäisenä raaka-aineiden tuoreuden. Tuore tomaatti tuo raikkautta ja keventää burgerin rasvaisuutta. Marinoitu punasipuli taas antaa burgerille potkua.
Keskeisin rooli burgerissa on pihvillä. Papa’s burgerin pihvi on naudan jauhelihaa, jonka pinnat on paistettu grillissä. Loppukypsennys tapahtuu uunissa. Sopiva kypsyysaste burgerin pihville on medium plus, mutta haluttua kypsyysastetta tiedustellaan tietenkin asiakkaalta. Kypsyysasteen kaltaisilla yksityiskohdilla burgeriinsa saa helposti korkeatasoisen loppusilauksen. Pihviä ei myöskään pidä maustaa liikaa, vaan mausteeksi riittävät suola ja mustapippuri.
Papa Albertin hampurilaisen saa myös kasvisversiona. Jauhelihapihvi on korvattu tällöin Lagerblad Foodsin falafel-pihvillä. Falafel-pihvistä löytyy makua, mutta se on lihaversiota hieman kuivempi. Falafel-pihvi vaatiikin hieman enemmän kastiketta kaverikseen, ettei kokonaisuus jää liian kuivaksi. Papa’s burgerin kastikkeena toimii chiliä, valkosipulia ja basilikaa sisältävä majoneesi.
Liiallista kastikekylpyä burgerille ei kuitenkaan pidä antaa, sillä hyvä hamppari on napakka. Burgeria täyttäessä kannattaakin miettiä, pystyisikö sen syömään ongelmitta käsin.
Kannet eivät määrittele kirjaa, mutta burgerin kyllä. Burgerissa on paljon merkitystä sillä, mihin täytteet kootaan. Täydellinen hampurilaissämpylä on kuohkea. Todellinen burgerinrakastaja kätkee täytteet briossisämpylän väliin, kuten tehdään myös Papa Albertissa.
Burgerin kyljessä tarjoillaan tietysti ranskalaisia. Perunoiden rinnalle ovat viime vuosina kivunneet myös bataattiranskalaiset. Papa Albertin valikoimista löytyvät molemmat ja asiakkaiden suosikki onkin selvä: bataattiranskalaisia kuluu laatikkokaupalla, ranskalaisia perunoita taas tästä kolmasosa.
SYÖ!-viikkojen 20-vuotiseen historiaan mahtuu kirjava kattaus ravintoloita. Paikkoja on tullut ja mennyt, mutta harvat ovat pysyneet. Vuonna 1971 perustettu Amigo oli mukana ensimmäisillä SYÖ!-viikoilla ja on mukana tänäkin vuonna.
Ensimmäisillä SYÖ!-viikoilla Amigo tarjosi asiakkailleen tapas-pöytää kahdelle yhden hinnalla. Tapakset olivat ruokamaailman huipulla, eikä maailma ole siinä suhteessa paljoa muuttunut. Tapakset toimivat ravintolatoimenjohtaja Maarit Karjalaisen mukaan mainiosti tänäkin päivänä ja ovat ruokalistalla edelleen suuressa osassa.
"Tapas-lajitelmat ovat Amigoa parhaimmillaan ja sopivat tämän päivän sosiaaliseen syömiseen mainiosti", Karjalainen kertoo.
Asiakkaiden toiveista SYÖ!-viikkojen annos on tänä vuonna kuitenkin pidetty kana-annos. Runsailla kastikevaihtoehdoilla annokseen saa vaihtelua ja sitä voi tulla helposti syömään useammankin kerran.
Ullanlinnassa sijaitseva Amigo tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden rentoutua rauhassa. Lounasaikaan ravintolan ovien aukeamista odottaa huomioliiveihin pukeutunut työmiesten joukko. Rauhallinen ja leppoisa tunnelma on läsnä myös lounasaikaan. Amigossa duunarikin rentoutuu.
"Meillä istutaan pitkään ja herkutellaan esimerkiksi paremmilla viineillä. Ei ole hässäkkää, eikä lapioida ruokaa satasella naamaan", Karjalainen kuvailee.
Amigo aloitti yhtenä ensimmäisistä helsinkiläisistä pihviravintoloista. Perinteitä on pidetty yllä, ja suussa sulava lankkupihvi on edelleen yksi Amigon tavaramerkeistä.
Perinteistä ja viihtyvyydestä kertoo myös paikan henkilökunta. Amigon henkilökuntaa läpikäydessä ei ole poikkeuksellista, että työsuhde on kestänyt esimerkiksi 15 vuotta. Pisimpään on kuitenkin viihtynyt keittiömestari Ilkka Rajamäki. Karjalainen muistelee Rajamäen olleen keittiössä 25 vuotta, mutta Rajamäki tietää itse paremmin: todellisuudessa Amigon keittiössä on kulunut 31 vuotta.
Syytä ei tarvitse kauaa miettiä: työporukka on ollut johtoa myöden aina hyvää, vaikka väki olisi välillä vaihtunutkin. Rajamäki muistelee hyväntuulisena alkuvuosiaan, jolloin Amigossa työskenteli paljon espanjalaisia. Yhteistä kieltä ei välttämättä ollut, mutta intohimoinen jääkiekkomies opetti espanjalaisille HIFK:n pelaajien numeroita mikron kellon avulla. Lyhyet lätkähehkutukset vaihdetaan myös keittiön ovelle kiittelemään ilmestyvän vakioasiakkaan kanssa. Lämminhenkistä yhteisöä ei muodostu ilman kanta-asiakkaita.
Vakiintuneen ja viihtyvän henkilökunnan vaikutus ravintolan tunnelmalle ja ruualle on kiistaton. Kun sama henkilö on maistellut ja keitellyt kastikkeita kolmekymmentä vuotta, on tekeminen jo aivan omaa luokkaansa: sydäntä on laitettu kauhaan, kuten ravintolatoimenjohtaja Maarit Karjalainen kuvailee. Ravintolan henki on läsnä myös talon omassa salaatinkastikkeessa ja oman keittiön oliivileivässä, jossa ei oliiveja säästellä.
Kastikkeita pääsee maistelemaan myös SYÖ!-viikkojen kana-annoksessa: valittavana on pippuri-, gorgonzola-, bearnaise- tai punaviinikastike.
Kortteliravintola Kertussa herkutellaan pekonihampurilaisella ja vuohenjuustosalaatilla.
Jos pakkanen yllättää, on helpotus lähellä: SYÖ!-kampanjaa on nimittäin vielä jäljellä!
Turkulaiset mastermindit ravintoloiden takana tietävät, miten nälkä sammutetaan kokonaisvaltaisesti. Turun SYÖ!-ravintoloiden henkilökunta antaa vinkit siihen, miten nautit illallisestasi tai lounaastasi nyt ja tulevaisuudessa.
SYÖ! pihvisi mediumina
Rantakertun ravintolapäällikkö Tero Virtalalle yksi asia on vissi: burger-pihvi pitää saada mediumina. Vaikka nykyisin lihan laatuun panostetaan burger-paikoissakin, on keskeltä pinkki pihvi yhä monelle kirosana.
”Kyllä se vaan on mediumina niimbal mehukkaampi ja parempi se pihvi”, Virtala huokaisee.
Haluat sitten pihvisi kypsyysasteella tartar tai läpipaistettuna, henkilökunnaltakin kannattaa kysäistä, mitä he suosittelevat.
”Koko hampurilainen on aivan eri tuote, kun pihvin paistaa hyvin. Kyllä sitä jokaisen kannattaa ainakin kerran koittaa”, Virtala vinkkaa.
Kokeile kasvista
Hello! American Dinerin ravintolapäällikkö Lotta Rautiainen kertoo, että kasvisannoksia menee tasaisesti. SYÖ!-viikoillakin kampanja-annoksena oleva Las Vege –burger on osoittautunut hitiksi.
Rautiainen toivoo, että palautetta kasvisruokiin liittyen tulisi enemmän. Usein ravintoloilla ei ole mahdollisuuksia pitää listalla samaa määrää kasvisannoksia kuin tavallisia. Sen vuoksi niihin haluttaisiin panostaa entistä enemmän.
”Mielellään kuulisimme aina, mitä ihmiset tykkäävät! Kasvisannoksia kuitenkin menee niillekin, jotka eivät ole kasvissyöjiä”, Rautiainen kertoo.
Hello!:n bataattihampurilainen on täysin vegaaninen. Cup&Pintista sen sijaan löytyy vegaanista pitsaa kympillä.
Vaikka Hello!-dinerin päätuotteena ovat hampurilaiset, on myös salaattien suosio kasvanut tasaisesti. Pupunruoasta ei todellakaan ole kyse, sillä Hello!:n salaatit ovat ennen kaikkea ruokaisia.
”Kyllä salaatinkin pitää olla sellainen syötävän kokoinen, täyttävä ja herkullinen. Ei sillä tavalla, että siinä on pari salaatinlehteä, tomaattisiivu ja muutama pala jotain muuta”, Rautiainen tuumaa.
SYÖ!-viikot ovat vetäneet Cup&Pintin täyteen.
Sano se somessa
Sosiaalisen median maailma on vienyt myös ravintolabisneksen uudelle tasolle. Instagramissa on jo lähes jokainen itseään kunnioittava ravintola, Facebook alkaa jo olla vanhaa kauraa.
Ravintolakävijöiden on helppo ilmaista toiveitaan tai mielipiteitään sosiaalisessa mediassa, eivätkä ne jää pyörimään Denniksen aluepäällikkö Susanna Helanderin mukaan pelkästään bittiavaruuteen.
”Tietenkin kerromme Denniksen omaa tarinaa somessa, mutta kyllä se on ihan ennen kaikkea sitä, että halutaan kuulla, mitä asiakkaamme ajattelevat”, Helander kertoo.
Joko syödään?
Kysy vaihtoehdoista
Pippurimyllyn ja Kortteliravintola Hugon kokki Natalie Valterin mielestä asiakaspalvelukulttuuri on kaukana kuolleesta. Valterin keittiössä asiakasta kuunnellaan kaikissa asioissa: nykyisin asiakkaiden ruokarajoitteet on huomioitava, jos keittiö haluaa säilyttää kävijänsä.
”Toiveet otetaan tietenkin vastaan. Välillä tulee pattitilanteita, mutta kyllä jokaisella aina keksitään jotain mieluista”, Valter vakuuttaa.
Valterin mukaan asiakkaat yllättyvät yhä usein siitä, kun lisukkeiden vaihto ei olekaan iso juttu. Osa ravintoloista ei pyyntöihin tietenkin yhtä suopeasti suhtaudu.
”Meillä saa vaihtaa vaikka kaiken, jos haluaa”, Valter nauraa.
Kalle Haapala ja Nina Läärä viihtyvät rock-ravintola Jack the Roosterissa hyvin, vaikka eivät profiloidu itse täysiverisiksi rokkareiksi. "Kuuntelen raskaampaakin rockia mutta vastapainoksi myös Robinia", Läärä nauraa.
Satakunnansillan kupeessa sijaitseva Jack the Rooster on tamperelaisille monestakin syystä tuttu ja tärkeä ravintola. Roosterin burgerit ovat jo käsite itsessään, ja ne houkuttelevat herkkusuita ympäri vuoden. Musiikinystäviin vetoaa taas ravintolan vilkas keikkatarjonta: lavalla esiintyy viikoittain niin tuttuja kuin tuntemattomuudesta nousevia bändejä ja artisteja. Kesäisin vetonaulana on iso terassi, joka kuuluu kaupungin suosituimpiin ja aurinkoisimpiin.
Jack the Roosterin rento meininki vetoaa kaikenlaisiin ja -ikäisiin ihmisiin, vaikka ravintolalla onkin vahva rock-ilme ja -maine.
”Täällä näkee aina kaikenlaista porukkaa pukuäijistä lähtien. Koskaan ei tarvitse miettiä, sulautuuko itse joukkoon”, kiittelevät ravintolan asiakkaat, lempääläläiset Nina Läärä ja Kalle Haapala.
Kaksikko on käynyt Jack the Roosterissa useamman kerran terassilla, keikoilla ja illanvietossa.
”Jos läträisin alkoholin kanssa vielä samaan malliin kuin nuorempana kävisin täällä varmaan useamminkin”, Haapala virnistää.
Jack the Rooster sijaitsee Koskitalon alakerrassa, aivan Tammerkosken vieressä.
SYÖ!-burgeri sulaa suuhun
Tällä kertaa Läärä ja Haapala ovat testaamassa ravintolan ruokatarjontaa SYÖ!-viikkojen puitteissa. Molempien lautasille valikoitui kampanjan burgeriannos, Garlic Ranger, johon kuuluu briossisämpylä, naudan täyslihapihvi, cheddarjuustoa, tomaattia, salaattia ja hillottua punasipulia sekä lisukkeeksi ranskalaiset.
”Olen nyt täällä ekaa kertaa syömässä. Ruoka oli ihan mieletöntä, varsinkin pihvi oli superhyvä. Joskus hampurilaisten välissä on kuiva tai liian kiinteä pihvi, mutta tämä melkein hävisi suuhun”, Läärä ylistää.
Jack the Roosterin keittiöpäällikkö Susanna Määttänen kertoo, että alkuvuoden SYÖ!-kampanjaan haluttiin osallistua nimenomaan naudanlihaburgerilla. Syksyn tarjoushampurilaisessa oli kanaa.
”SYÖ!-annokset ovat listamme ulkopuolelta, mutta niissä on pyritty hyödyntämään raaka-aineita, joita keittiössämme käytetään muutenkin.”
Keitto kevyempänä vaihtoehtona
Garlic Rangerin lisäksi tarjouslistalta löytyy annokset nimeltä You say tomato ja I say tomato. Kumpaakin annosta dominoi lämmin chili-tomaattikeitto. You say tomatossa keittoon kuuluu fetaa ja lisukkeeksi talon paahdettua perunarieskaa katkarapumajoneesilla. I say tomaton lisukkeena on niin ikään talon paahdettua perunarieskaa mutta fetatäytteellä.
Määttäsen mukaan keittoannoksia on testattu ravintolan yksityistilaisuuksissa, joissa vastaanotto on ollut positiivista. Myös SYÖ!-asiakkaat ovat ottaneet keitot ilahtuneina vastaan.
”Keitoista on tykätty tosi paljon, ja mietimmekin nyt, pitäisikö niitä ottaa listallekin monen vuoden tauon jälkeen”, kertoo vuoropäällikkö Susanna Valkamo.
Kevyempiä ja kasvispainotteisia ruokia on alettu kysellä vuosien mittaan enenevissä määrin. Kysyntään on vastattu kahdella kasvisburgerilla ja yhdellä vegaanisella jälkiruoalla, minkä lisäksi burgeriannosten ranskalaiset ovat vaihdettavissa lisukesalaattiin.
”Kasvisburgeritkin on mahdollista saada kokonaan vegaanisina. Burgerit ovat kaikkien mielestä hyviä, joten miksi niiden pitäisi olla aina pelkkää lihamättöä”, Valkamo sanoo.
