Kuopion Musta Lammas lukeutuu niihin ravintoloihin, joita olen halunnut pitkään testata, mutten ikinä ole muka saanut siihen sopivaa tilaisuutta. Lammas on mielestäni aivan turha testata niin, ettei vetäisi yllätysmenua sekä viinipakettia, autolla ei siis kannata olla liikkeellä. Viimeisimmällä Kuopion reissullani majoituin sopivasti Lammasta vastapäätä sijaitsevaan Scandic Kuopioon. Oli hyvä varmistaa, että konttamallakin pääsee turvallisesti perille.
Mustan Lampaan perustamishistoria ulottuu yli 30 vuoden päähän aina vuoteen 1982 asti, kunnioitettava ikä. Kellariholvit, joissa Musta Lammas sijaitsee, menee historiassa sen sijaan vielä pidemmälle, aina vuoteen 1862. Tähän aikaan Lampaan kolkot holvit olivat valjastettu oluttehtaan käyttöön.
Kellariholvien pitkä historia mahdollistaa erittäin persoonallisen sekä tunnelmallisen miljöön. Kuopiosta on mielestäni mahdotonta löytää upeampaa ravintolaa, kunhan ei pahemmin kärsi D-vitamiinin puutoksesta. Jos joku käskee painua sinne mihin aurinko ei paista, ilmeisemmin tarkoittavat Mustaa Lammasta. Ravintolassa on upeat käytävät, muutama kabinetti sekä periaatteesa kaksi salia, joista toinen, pääsali, on tunnelmaltaan huikea! Ruokailun aikana voi hetken kuvitella olevansa jossain keskiaikaisessa linnassa jossain toisessa maassa.
Neljä kertaa vuodessa sesongin mukaan vaihtuva ruokalista, jatkuvat teemaviikot sekä mahdollisuus valita yllätysmenu on juuri sopivan yksinkertaista ja kaikki mitä tarvitsen ravintolalta. Pisteenä i:n päälle, itse a la carte listakin on täydellisen lyhyt. Muutamia alku- sekä jälkiruokia ja vain kolme pääruokaa. Kaikki tehdään tuoreista raaka-aineista ja paikan päällä.
Keittiön ensimmäinen tervehdys aperitiivien kanssa oli mallaskeksiä sekä hapankermaa, mukavaa pientä naposteltavaa. Mustassa Lampaassa ei ole tarkoitus hyökätä heti kimppuun, illallinen aloitellaan kaikessa rauhassa, tykkään.
Pöytään tuodaan tummaa mallasleipää glaseeratulla pinnalla, hyvää mutta hieman makeahkoa mieleeni. Vehnäleipä on upean värinen, leivonnassa on käytetty hitusen punajuurta joka tuo häilyvän makuvivahteen sekä upean ulkonäön leivälle. Kaikki on paikan päällä leivottua, totta kai.
Keittön varsinaisena tervehdyksenä tuodaan siilinjärven siitakesieni-peruna-annos pienessä lasissa. Aivan upeita makuja, rakastan sieniä kaikissa niiden muodoissa. Rauhallinen tahti ja ote illalliseen jatkuu. Vaikka sali sekä kabinetit ovat täynnä ruokailijoita, sujuu palvelu erittäin sujuvasti ja nimenomaan sopivilla väleillä. Tästä aloituksesta on hyvä edetä.
Ensimmäinen varsinanen annos on 16 tuntia 68 asteessa haudutettua possunkylkeä, crème fraîchea, punajuurta haudutettuna, pyreenä sekä marenkina. Vallan upea annos, kuva ei valitettavasti tee sille oikeutta, Mustan Lampaan sali on pimeä ja ilman salamaa on vaikea saada näin tummasta annoksesta hyvää kuvaa. Possunkylki oli suussa sulavaa ja kaikin puolin erinomaista, pidin ehdottomasti annoksen punajuurivalikoimasta. Persikkainen sekä hedelmäinen Tournon Mathilda Rose oli aivan upea, pirtsakka, raikas ja ennen kaikkea aivan huikea kaveri possuannoksen kanssa. Kokonaisuus on täyden kympin arvoinen. Edelleenkin sama sopivan huomaamaton sekä täsmällinen palvelu antaa juuri sopivin määrin aikaa maiskutella ja mietiskellä annosta sekä tutkiskella Mustan Lampaan upeaa tunnelmallista ravintolasalia.
Hanhenrintaa Hauhalasta pääruoaksi. Vesihaudutettu kolme tuntia 56 asteessa, aivan uskomattoman mureaa! Mukana myös spelttipuuroa jonka seassa hanhen sisäfilettä, herukkaa sekä helmisipulia. Itävaltalainen biodynaaminen zweigelt sopi erinomaisesti riistan sekä annoksessa olleen herukan kanssa. Spelttipuuro oli hyvää ja hauskaa että sekaan laitettiin hieman hanhen sisäfilepaloja, vaikkakin lopputuloksena oli hitusen raskas annos.
Seuraavaksi paikallista kuhaa Kallavedestä, aivan mainiota! Annoksessa mukana lehtikaalta kahdella tapaa, paistettuna sekä vinegrettenä. Mäti on aina herkkua ja kuten aina, tälläkin kertaa kirjolohenmäti loppui lautaselta liian nopeasti. Badenista tullut Freiherr von Gölerin Weissburgunde (Pinot Blanc) oli oiva uusi tuttavuus ja tasapainottikin hapokkuudellaan juuri sopivasti kuhan rasvaisuutta. En osaa päättää oliko Mathilda Rose vai tämä illan paras viini, pitää varmaan päästä joskus maistelemaan näitä lisää ihan varmuuden vuoksi, se olisi kyllä karmea kohtalo. Lehtikaalivinegrette oli hauska idea sekä yksinään ihan hyvän makuista, kuitenkaan se ei ihan annoskokonaisuuteen sopinut ja vähän jopa soti viinin makujen kanssa.
Kolmisen tuhtia annosta peräkkäin, Mustassa Lampaasta ei kyllä tarvitse lähteä nälkäisenä kotiin! Tässä kohtaa ravintolapäällikkö Kata Shecter haistoi tilanteen ja kysyi haluanko pitää pienen paussin ennen makeiden tuloa, vastaus oli ehdottoman myönteinen.
Ah, täydellinen suunpuhdistaja, lakristia, sitruunaa. Erinomainen suomalaiseen makuun. Lakritsiin ja salmiakkiin tottumattomat turistit varmasti vähän ihmettelisivät annoksen makuja, minulle tämä oli täydellinen. En edes jäänyt kaipaamaan varsinaista jälkiruokaa, vaikkakin se on vasta tulossa.
Ensimmäisenä takerruin sherryyn. En missään nimessä ole sherryjen ystävä, kuitenkin tämä yhden rypäleen Noe sherry oli todella mielenkiintoinen! Sakeaa, melkein mustaa viiniä joka muistuttaa ulkonäöltään ja rakenteeltaan tuhtia stouttia tai jopa luumukeittoa. Yli kolmekymmentä vuotta kypsytetty Noe oli mielenkiintoinen, kuitenkaan ei mitenkään tajuntaa räjäyttävä kokemus. En osaa arvostaa sherryjä tarpeeksi, voidaan siis todeta taas kerran: helmiä sioille. Joka tapauksessa tämä oli varmasti paras maistamani sherry ja sherry jota voisin ihan hyvin mielin uudestaankin siemailla.
Kolmen suklaan jälkkäri omenatwistillä oli sitä mitä pelkäsinkin. Tuhti, makea ja makuuni turhan iso jälkiruoka-annos. Suklaahirmut varmasti veisivät minut tälläisistä kommenteista saunan taakse ja ihan syystäkin. Jos nauttisin tämän tyyppisistä suklaajälkkäreistä, olisi minulla varmasti sukat pyörineet jaloissa. Joka tapauksessa pariutettu sherry sekä omenatwisti teki annoksesta yllättävän nautinnollisen jopa minunkin makuun, anteeksi siis kaikille herkuttelijoille, en osaa ylistää tätä annosta sen ansaitsemalla tavalla!
Ruoat on syöty, loppuun vielä villiyrttitee rauhoittamaan vatsaa, joka oli muuten aivan uskomatonta! Olen kahvin juontia siirtänyt todella paljon teen puolelle, päätös jota en kadu hetkeäkään. Diplomático Reserva Exclusiva on rommin ystäville, kuten minulle, aaaaaaaivan huikeaa polttonestettä! Juttelimme Katan kanssa pitkän tovin ruokailukokemuksesta sekä muutenkin ravintola-aheisista asioista. Kata oli huolissaan palautteestani suklaajälkiruokaa koskien, vaikka koitin selittää ettei mielipiteitäni jälkiruokia koskien kannata ottaa liian raskaasti, ne ovat aina ennalta arvattavan yksipuolisia.
Tilanteen korjaamiseksi Kata halusi vielä näyttää muitakin jälkiruokavaihtoehtoja joista toinen oli minulle paremmin sopiva kirpsakka tyrnijälkkäri. Pidän tyrnistä erityisen paljon ja tämä olisikin kelvannut minulle joko suunpuhdistajana tai varsinaisena jälkkärinä.
Huomion kuitenkin vei upean näköinen hunajakenno suklaalla sekä paukkusokerilla. En ole ennen tälläistä maistellut ja vaikka hunaja onkin makeaa, on se makeaa jotenkin eri tavalla. Paukkusokeri poksahteli suussa hauskasti, toi mieleen nuoruuden dipattavat paukkusokeritikkarit, jee!
Musta Lammas on erittäin vakuuttava sekä tasalaatuinen kokemus. Tarjoilu pelaa aivan moitteetta, raaka-aineet ovat laadukkaita, annokset erittäin tasapainoisia sekä sopivan näyttäviä ilman mitään turhaa kikkailua. Mustasta Lampaasta ei oikeasti tarvitse lähteä nälkäisenä mikä on joillekin vitsaus vastaavan tyyppisissä ravintoloissa. Toisaalta kontaten saattaa joutua lähtemään, onneksi Scandic Kuopio on tien toisella puolella. Annoksiin valitut viinit olivat sopivan rohkeita ja yllättäviä, jokaisen viinin kohdalla oli jotain kivaa ihmettelemistä joko viinin tyypin, alkuperän tai makumaailmojen osalta.
Palvelu sujuu kuin ajatus, tarjoilijat eivät ole ikinä tiellä eikä heitä erikseen tarvitse myöskään huhuilla paikalle. Viinit ja annokset saapuvat sopivilla väleillä, edellistä ruokalajia ehtii sopivasti mietiskelemään ennen seuraavan saapumista. Olin itse asiassa erittäin tyytyväinen, että ruokailin Mustassa Lampaassa yksin. Pöytäseurue/seuralainen olisi vaatinut huomiota sekä jonkinsortin keskustelua, juuri sitä mitä en kaivannut tähän ruokailuun. Nyt sain nautiskella Lampaan tunnelmasta sekä antimista rauhassa, ehdottoman upea kokemus.
Musta Lammas on ehdottomasti useamman vierailun arvoinen paikka vaikka Kuopioon ei sen kummemmin olisikaan asiaa. Vaikka Lampaan historia on pitkä, ei se liiaksi jää polkemaan paikoilleen. Musta Lammas uskaltaa kokeilla uusia tyylejä sekä makuelämmyksiä sopivissa määrin. Hintataso on alle pääkaupunkiseudun vastaavien ravintoloiden, siksi Lampaan hinta-laatusuhde lyö monet samaan kategoriaan lukeutuvat helsinkiläiset ravintolat.
Lopuksi haluaisin vielä onnitella Eeva Mertasta, joka siirtyi vuoden alkupuolella Mustan Lampaan ravintolapäälikön pestistä Ravintolamestareiden toimitusjohtajaksi! Sen verran olen tässä muutamien vuosien aikana ehtinyt Eevaan tutustumaan, että minulla on täysi luottamus hänen ammattitaitoonsa ja näkemykseensä ravintolatoiminnasta. Yhtä lailla onnittelut Kata Shecterille joka jatkaa Lampaan ravintolapäälikkönä Eevan paikalla. Kata on salityöskentelyn rautainen ammattilainen, hänen tekemistään oli ilo seurata illallisen aikana.
Suuntaa siis Kuopioon ja Mustaan Lampaaseen! Varaa kuitenkin illalliselle aikaa, en suosittele hötkyilemään vaan nautiskelemaan. Kevyeempää illallista etsiessä suosittelen tutustumaan Ravintolamestareiden toiseen ruokaravintolaan, Isä Camilloon.
- Kimi / TableOnline
Ravintola Musta Lammas lisätiedot & pöytävaraukset: https://www.tableonline.fi/ravintola/musta-lammas
Musta Lammas - Satamakatu 4, Kuopio
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan, on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Kirjoitettaessa soi View - Coldest Season
