Tallinnan rekryreissun iIlallispaikaksi valikoitui Parrot Minibar, joka on ollut jo pidemmän aikaa listalla paikoista, missä haluan ehdottomasti käydä. Paikka on nimennyt itsensä baariksi, mutta kyllä siellä ruokatuote vähintään kamppailee pääosasta. Ainakin yläkerrassa, jossa sijaitsee avokeittiö ruokasaleineen. Alhaalla on lisäksi ”salakapakka”, johon kuljetaan vaatekaapin kautta ja siellä keskitytään sitten puhtaasti juomiin ja pääasiassa drinkkeihin.
Yksi ravintolan omistajista oli itse ottamassa meitä vastaan ja tunsin itseni hyvin tervetulleeksi ja samalla hieman hämmentyneeksi ravintolan omaperäisestä sisustuksesta. Viidakkomainen sisustus johtuu omistajan mukaan siitä, että ravintolaa perustaessa hän päätti teeman olevan Amazon ja 1920-luku jazz hengessä. Koitin vähän kysellä lääkityksen luonteesta, että tulee mieleen nuo kaksi asiaa yhdistää, kun on ravintolaa perustamassa. Tämä jäi kuitenkin arvoitukseksi. Selvyyden vuoksi vielä mainitaan, että mielestäni tämä yhdistelmä toimi todella hyvin ja oli mahtavaa yllättyä sisään tullessaan sisustuksesta ja odotukset kasvoivat entisestään, kun kohtasi jotain poikkeuksellista.
Omistaja kertoili vielä vähän ruokalistasta ja kyseli meidän nälkäisyydestä osatakseen suositella sopivan määrän annoksia ja tarjosi meille alkudrinkit. Kyseltäessä nälkää, oli pakko myöntää, että melko täynnä on edelleen aiemmasta tukevasta lounaasta johtuen, mutta toisaalta on niin utelias ja kiinnostunut paikan ruoista, että kovin montaa niistä ei haluaisi jättää väliin. MInibarissa listalla on tarjolla yhteensä kuusi alkuruokaa ja seitsemän pääruokaa ja kolme jälkkäriä. Yllätykset jatkuivat, kun kuulimme, että emme tule saamaan haarukkaa, veistä tahi lusikkaa, vaan useimmat ruoat ovat sormin syötäviä suupaloja ja osa syödään atuloilla tai pinseteillä (tai miksi ikinä niitä nyt tuleekaan kutsua). Pääruokien kanssa ei myöskään tarjoilla lisukkeita vaan pääraaka-ainetta kunnioitetaan ja se syödään sellaisenaan.
Tykkään aika paljon viineistä, vaikka niistä en niin paljon ymmärräkään. Ja vaikka Minibarin viinilista vaikutti oikein hyvältä, tuntui tässä paikasssa sopivammalta juoda drinkkejä. Ravintolan cocktail listalla on 12 drinkkiä, mutta sen lisäksi voi tilata muitakin haluamiaan drinkkejä tai vain kertoa millaisista mauista tykkää ja baarimestarit taikovat makuun sopivan kustomoidun drinkin.
Ensimmäinen annos saapui tässä vaiheessa ja se oli kalakakku, joka näytti macaron leivokselta. Kakku kehotettiin syömään yhdellä suupalalla. Haukun jälkeen kakku kirjaimellisesti suli suuhun. Keksin sisällä ollut savustettu kermainen tuorejuusto ja taimenen mädit olivat täydellinen yhdistelmä. Vieläkin alkaa kuola valua, kun muistelen tätä herkullista aloitusta. Toinen syömämme alkupala oli nimeltään Tomato Nik-Nak, joka koostui rapeasta ja ohuesta tattarileivästä, jonka päällä oli tomaattihilloa ja sipulia. Myös tämä annos oli todella onnistunut ja niitä olisi voinut syödä useammankin leivän.
Ravintolassa soi taustalla Amazon henkistä musiikkia ja nämä rytmit yhdistettynä viidakkomaiseen sisustukseen ja eksoottisiin drinkkeihin toivat olon, kuin olisi ollut jossain paljon kauempana Suomesta, kuin kahden tunnin lauttamatkan päässä. Melkein pystyi tuntemaan varpaiden välissä lämpimän hiekan ja kasvoille käyvän trooppisen tuulen. Fiilistely keskeytyi kolmannen annoksen tullessa pöytään, joka oli miniburgeri, jossa oli täytteenä mm. foie-grasia. Jälleen annos oli tarkoitus ahtaa kitaan yhdellä haukulla. Kokoa oli sen verran, että ihan helppo tehtävä se ei ollut, mutta onnistunut suoritus palkitsi melkoisella makujen sinfonialla suussa. Makuja oli vähän vaikea erotella toisistaan, kun suu oli täynnä, mutta jotenkin eri maut tuntuivat olevan täydellisessä tasapainossa tässä annoksessa. Neljäs ja viimeinen syömämme alkuruoka oli Kuuma peruna. Tässäkin suupalassa maut olivat kohdallaan. Annos oli kuitenkin hieman liian iso suupalaksi ja oli näin ollen hieman kuiva suussa pyöriteltäväksi. Hieman pienempänä krokettina tämäkin olisi siis toivonut oikein hyvin.
Alkuruokien jälkeen siirryttiin listan ”Mini Mains” -osioon, jonka aloitti pienet mustakalat chimichurri kastikkeessa. Olen hyvin tykästynyt pulpoon ja tämä toimi minulle siis todella hyvin. Nyt pääsimme ensi kertaa käyttämään atuloita ja kiva niillä oli pikku pulpoja napsia. Pulpot olivat tosin niin pieniä ja söpöjä, että hieman kävi sääliksi niitä, kun olivat lautasellemme päätyneet. Kaksi seuraavaa jälkiruokaa oli kanaa ja pihviä siivutettuna ohueksi lautaselle ja molemmat katosivat pinseteillä nopeasti parempiin suihin.
Tässä kohtaa siirryttiin jälkiruokiin. Saimme kaikki kolme listalta löytyvää jälkiruokaa. Kaikki maistuivat hyviltä, mutta kookosjälkkäri täytyy nostaa kuitenkin jalustalle. Siinä annoksessa oli kaikki kohdallaan. Jälkiruoan komponenttien rakenne ja maut olivat keskenään täydellisessä sopusoinnussa ja tämä oli ehkä paras koskaan syömäni jälkiruoka. Joku muu asiakas oli kuulemma kyseistä annosta syödessään kommentoinut olevansa jälkiruokataivaassa.
Omistaja kävi esittelemässä meille vielä alakerrassa sijaitsevan salakapakan, joka oli myös oikein viihtyisän näköinen ja siellä voisi hyvin kuvitella siemailevansa drinkkejä ja kuuntelevana vanhaa jazzia ja kuvitella olevansa 1920 -luvun jazzklubilla jossain ihan muualla kuin Tallinnassa.
Tämän jälkeen nautimme vielä palan painikkeeksi yhdet drinkit ja sitten illallinen oli päätöksessä.
Kokonaisuutena illallinen oli yksi mielenkiintoisimpia kokemuksia pitkään aikaan. Ravintoruokailulta haetaan hyvin usein, etenkin reissulla, hyvän ruoan lisäksi elämyksellisyyttä. Nykyään tosi usein, kun uusi ravintola aloittaa, niin se kertoo olevansa bistromainen helposti lähestyttävä ravintola, joka keskittyy hyviin lähellä tuotettuihin raaka-aineisiin ja selkeisiin makuihin jne jne. Siis ei tällaisissa paikoissa mitään vikaa ole, mutta jotenkin oli todella kiva käydä välillä uudessa ravintolassa/baarissa, joka ei ole mennyt sieltä, mistä aita on matalin, vaan aidosti keksinyt hullun idean (Amazon ja 1920-luku) ja toteuttanut sen. Vielä kun se on onnistunut lähes täydellisesti niin miljöön, ruoan ja juomien kuin palvelunkin osalta, niin ei voi muuta kuin nostaa hattua ja kehottaa kaikkia tutustumaan tähän ihastuttavaan paikkaan.
Ville/TableOnline
Varaa pöytä Parrot Minibariin tästä
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Kirjoitettaessa soi Conorach - The Journey
