Suomessa lakisääteisiä vakuutuksia eli kaikille pakollisia vakuutuksia hoitavat Suomen valtion ja eduskunnan säätämän lainsäädännön turvin yksityiset vakuutusyhtiöt.
Valtion työntekijöitä koskevat vakuutukset ovat valtion omistaman Valtiokonttorin hoidossa. Sen toiminta kuuluu valtiovarainministeriön alaisuuteen.
Kuntatyöntekijöiden työeläkevakuutukset on sijoitettu Kuntien eläkevakuutuksen piiriin. Sen toiminta kuuluu sisäasianministeriön alaisuuteen.
Lakien mukaiset pakolliset vakuutukset työeläkevakuutuksen lisäksi pitää olla olemassa:
1. työtapaturmien
2. ammattitautien
3. liikennevahinkojen
4. potilasvahinkojen
5. lääkevahinkojen
varalle.
Vakuutukset 1-3 ovat tapauskohtaisesti lainsäädännössä korvattavia. Vakuutukset ovat korvausten osalta sidottu tiettyä vahinkovakuutusta harjoittavaan yhtiöön sekä vahinkotapausta koskevaan lainsäädäntöön.
Vakuutukset 4-5 ovat tapauskohtaisesti korvattavia. Vakuutukset ovat sidottu poolimuodossa toimivaan vakuutusyhtiöiden ja alan toimijoiden muodostamaan korvausjärjestelmään sekä vahinkotapausta koskevaan lainsäädäntöön.
* * * *
Yleensä lyhytaikaisissa sairaus - tai vahinkotapauksissa ongelmia korvausten suhteen ei tule.
Vaan mikäli terveydentilaan ja sitä kautta työkykyyn liittyvät ongelmat pitkittyvät, niin myöskin lakeihin perustuvien toimijoiden joukko kasvaa. Pahimmillaan syntyy Australiasta tuttu pitkäkestoinen kenguruilmiö.
Kenguruilmiössähän potilasta pompotellaan toimijalta toiselle; ilman, että kukaan ottaa potilaasta kokonaisvastuuta.
Ensikertailaisena monista lakiin perustuvista jutuista on aivan pihalla, ennen kuin oma paikka erilaisten järjestelmien sekä toimijoiden keskellä alkaa hahmottua.
Siitä oheisena eräänlainen kytkentäkaavio.
Hyvä puoli kaaviossa on siinä, että jos siitä et tahdo mitään ymmärtää, niin asiasi ovat hyvällä tolalla.
* * * *
Päivitys 13.8.2024
Kohti ison kuvan avausta on helppoa edetä. Pilotiksi esimerkiksi Kela eli Kansaneläkelaitos.
Kelan vakuutuslääkäritoiminta avoimuuden next-levelille
-Julkaistu: 17 kesäkuun, 2024 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto
Aluksi on hyvä nostaa esiin viidakkoradion tieto siitä, että Kelalle valitaan seuraavien kuukausien aikana uusi pääjohtaja. Vuoden 2020 tammikuusta alkaen pääjohtajana toiminut Outi Antila saavuttaa vuoden 2025 keväällä 68-vuoden eläkeiän. Eikä tuossa mitään. Hän voi myös, niin halutessaan olla apuna ja nostamassa ennen eläkkeelle jäämistään, Kelan vakuutuslääkäritoiminnan avoimuuden next-levelille.
Nimittäin. Vuonna 2016 Kela ei tiennyt omien vakuutuslääkäreidensä erikoisaloja ja erityispätevyyksiä, kun niitä kysyttiin persujen toimesta hallitukselle tehdyllä kirjallisella kysymyksellä KK 358/2015. Tuota olivat kysymässä muun muassa nykyinen persujen kansanedustaja Ritva Elomaa ja oikeusministeri Leena Meri.
Jolloin jo tuolloin ihmeteltiin heidänkin toimestaan, että miten Kelassa pystytään ohjaamaan lääketieteellisiä seikkojen selvittelyä vaativien korvaushakemusten käsittelyt oikean erikoisalan ja erityispätevyyden omaaville Kelan vakuutuslääkäreille? Jos nuo tärkeät perustiedot Kelan vakuutuslääkäreinä toimivista eivät ole edes Kelankaan tiedossa!
Kuvankaappauksen Terve piste fi sivuston ”Kelan asiantuntijalääkärien pätevyydet halutaan avoimesti julki” – artikkeli on kuuman ajankohtainen juuri nyt! Joten se kannattaa lukea netissä kokonaan. Kyse on Kelan asiakkaiden kannalta erittäin tärkeästä asiasta. Muun muassa oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta, Kelan toimialaan kuuluvalla, erittäin merkittävällä julkisen vallan käytön alueella.
Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2024/06/17/kelan-vakuutuslaakaritoiminta-avoimuuden-next-levelille/
