Tuttu kaupunki monelle meistä.
Elämäni ensimmäisessä mielenosoituksessa 1970-luvulla; olin yhtenä monista jalkapallon harrastajista marssimassa Amiskan mäeltä kaupungintalolle. Mielenosoituksen aiheena ja mielenosoittajien vaatimuksena oli saada Kuopioon pelkästään jalkapallolle pyhitetty ja lajin luonteelle sopiva sisähalli talviajaksi. Ei onnistunut tuolloin, kun ei ollut rahaa jäi päättäjien vastaukseksi.
Paljon on vettä virrannut Kallavedessä ja jalkapalloja hävinnyt erilaisten kenttien pöpelikköihin, koska 1970- ja 1980 - luvuilla maaliverkot olivat maalikehikoissa vain ennen virallisia otteluita.
Nyt Kuopiossa juhlitaan ansaitusti jalkapallon Suomen Mestaruutta 2019, josta seuraava kuvakaappaus.
Erinomaisen historian katsauksen kuopiolaiseen ja Kupsin jalkapallohihstoriaan löydät näistä Wikipedian linkeistä;
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuopion_jalkapallo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Kuopion_Palloseurassa_pelanneista_jalkapalloilijoista
Linkit luettu 12.11.2019
Tämän vuoden mestaruusjuhlat jatkuvat ainakin viikon ajan. On se verran kova juttu Kuopiossa.
Suurin muutos jalkapallon pelaamiseen on tullut vuosikymmenten aikana siitä, että myös Suomessa on siirrytty entistä enemmän puoli- ja kokoammattilaisuuteen. Kuten esimerkiksi jääkiekossa on tehty menestyksekkäästi jo muutamien vuosikymmenten ajan.
Ja tässä tullaan tämän kirjoitukseni pääpointtiin. Aiemmin kuopiolaisessa jalkapallossa yritettiin pärjätä seurojen rahankeruulla, kuten bingot. Tai sitten kuopiolaisten ja Pohjois-Savon yritysten tukirahoilla.
Ja niin kuin kaikki jalkapalloseuratoiminnan ytimessä mukana olleet tietävät, niin varojen keruu jalkapalloseuran toiminnasta kertyvien kustannusten peittämiseen on haasteellista. Lajikirjon kasvettua myös Kuopiossa se on varmasti entistä haastavampaa.
Niin kuin joukkuelajien harrastajien keskuudessa tiedetään hyvin, niin isotkaan rahalliset satsaukset eivät kanna hedelmää, jos kaikki palaset eivät loksahda kohdalleen. Varsinkaan joukkueen henkiseen virkeystilaan liittyvät.
Tätä seuraavaa Kupsissa kesällä tapahtunutta kuviota ihmetteli varmasti moni muukin, joten nyt tapahtuneen ymmärtää paremmin:
– Olen erittäin iloinen koko Kuopion, fanien ja etenkin Ari Lahden puolesta. Lahti on satsannut seuraan valtavasti.
Armstrong liittyi KuPSin valmennusryhmään kesken kauden päävalmentaja Jani Honkavaaran pyynnöstä.
Honkavaara luonnollisesti vastasi joukkueesta ja oli joukkueen suuri tekijä, mutta hän sai toivomaansa apua kokeneelta Armstrongilta.
Honkavaara kehuikin mestaruuden jälkeen taitoa ja ilmapiiriä, joita Armstrong toi KuPSiin.
– Keke oli se puuttuva palanen: se miten hän tuli ja otti kaikki huomioon. Hän on ollut ilopilleri ja heittänyt sellaista ”läppää”, että me muut olemme tunteneet itsemme hänen rinnallaan vanhoiksi, Honkavaara sanoi hymyillen.
Lähde: Ilta-Sanomat 19.10.2019 - Kuvat: Keith Armstrong teki yllättävän liikkeen, kun KuPS juhli mestaruuttaan – näin hän selitti temppuaan
Ja savolaiseen spekulointiin kuuluvana, saattaahan se olla niin, että tuossa Ilta-Sanomien jutussa on Kupsin seuraava päävalmentaja, joka jatkaa tutussa kaupungissa menestyksekästä työtään ammattivalmentajana?
Nimittäin Kupsin ja hopealle jääneen FC Interin menestystekijä on varmasti ollut se, että toiminnan rahoittamisessa on ollut pääroolissa yksi iso lompakko, jolloin päätäntävalta on ollut tarvittaessa nopealiikkeistä. Toki tarkkaava korva, luottamuksen jakaminen ja tunneälyyn pohjautuva mieli ovat tärkeitä päärahoittajan roolissa menestymiselle. Kuin myös riittävän matkan päässä pysyminen ruohonjuuritason päivittäisestä toiminnasta.
Yksi merkittävä muutos vuosikymmenten takaiseen menoon on ollut se, että Kupsinkin toiminnassa taustatoiminnot on yhtiöitetty ja vastuutehtäviä hoidetaan päätoimisesti. Tässä on myös yksi tärkeä menestystekijä, jota ei vielä 1900-luvulla suomalaisessa jalkapallossa ollut.
"Veikkausliigassa pelaava Kuopion Palloseura on hankkinut uuden urheilutoimenjohtajan. Jonne Lindblom aloittaa työt kuopiolaisseurassa. Hän on toiminut kymmenen vuotta pelaaja-agenttina ja siirtyy nyt työskentelemään seuratoiminnan puolelle menestyvän Veikkausliigaseuran palvelukseen." Lähde: Kupsin verkkosivut 26.09.2019 - Veikkausliigassa pelaavalle Kuopion Palloseuralle uusi urheilutoimenjohtaja
Aiemminhan Suomessa jalkapallojoukkueita pyrittiin rakentamaan oman seuran junioreista ja kaupungin tai maakunnan pojista. Irtonaista rahaa ei ollut koskaan liikaa. Tiedot kehityskelpoisista pelaajista liikkuivat viidakkoradion kautta. Suomens sisällä pelaajien liikkuvuus oli pientä, koska seurojen määräämät siirtokorvaukset eivät olleet monestikkaan järjellisiä. Eikä myöskään suhteessa pelaajien uusien seurojen maksukykyyn. Joten moni pelaajista lopetti ylemmillä sarjatasoilla pelaamisen ja siirtyi alemmille tasoille tai puulaakifutikseen, jossa siirtokorvaukseen karanteeneja ei voitu asettaa. Taisipa se johtaa yhden legendaarisen kuopiolaisen jalkapalloseuran, Jesp PK:n perustamiseen vuonna 1981.
Sitten takaisin vuoden 2019 tilanteisiin.
Joten Kupsinkin mestaruusjoukkuueen rakenne on seurausta siitä, että jalkapalloilijoiden työmarkkinat ovat totaalin globaalit. Kiitos siitä taas kuuluu belgialaiselle jalkapalloilijalle Jean-Marc Bosmanille, joka jaksoi taistella vuonna 1990 käynnistyneen siirtokorvausriidan EU-tuomioistuimeen asti, jossa voitto jalkapalloilijoiden vapaalle liikkuville julistettiin 15.12.1995. EU:n yhden pääpilareista; vapaan työvoiman liikkuvuuden perusteella.
Ennen tuota Bosman päätöstä vallalla oli ollut esimerkiksi se, että jalkapallossa joukkueet saivat nimetä kokoonpanoon vain kolme ulkomaalaispelaajaa. Tietojen lähde on Wikipedian "Bosman-sääntö" - artikkeli.
Sitten vielä Kupsin ja suomalaisen jalkapallon ydinpointteihin kolmen lehtiartikkelin lainauksen muodossa. Raha tarvitaan aina, mutta miten hankittuna ja mihin:
1.
Helsingin Sanomat 19.10.2019
"KuPS ei olisi mestari tänään ilman pankkiiri Lahden rahoja, ilman omia kasvatteja, joista on kasvanut runkopelaajia joukkueeseen ja ilman päävalmentajaa Jani Honkavaaraa, joka kouliintui päävalmentajaksi HIFK:ssa ja jatkoi kehittymistään KuPSissa.
Ari Lahti sanoi HS:lle, että hän on omistajana laittanut seuraan omaa rahaa seuraan 6-7 miljoonaa euroa. Viimeinkin panostetuilla rahoilla tuli jättipotti.
Lahden mukaan mestaruudesta ei olisi voinut unelmoida realistisesti vuonna 1998, jolloin hän meni mukaan KuPSin tai toimintaan tai edes vuonna 2006, jolloin hän otti omistajuuden.
”Silloin sanoin, että tavoitteeni on, että Kuopiossa pelataan säännöllisesti europelejä. Sille naurettiin”, Ari Lahti sanoi HS:lle taannoin.
Lahti muisteli, että vuonna 2010 KuPSissa päätettiin, että vuonna 2018 seura voittaisi mestaruuden. Mestaruus on Lahden mukaan osa jatkumoa ja hyvää työtä, jota seurassa on tehty pitkään." Lähde: Ari Virtanen HS - Pankkiirin miljoonilla tuli viimein jättipotti Kuopiossa, ja KuPS juhlii mestaruutta – omistajan visioille naurettiin viime vuosikymmenellä.
2.
Talouselämä 19.10.2019:
Vaikka EM-hanke voi vielä kääntyä perinteiseksi läheltä piti -tilanteeksi, Islannin esimerkki on osoittanut, että pienelläkin Pohjoismaalla voi pysyä pallo hallussa.
Antti Rinteen hallitus onkin viisaasti kääntänyt katseensa napapiirille ja kirjannut hallitusohjelmaan tavoitteen siitä, että niin sanottu Islannin malli otetaan käyttöön Suomessakin.
Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että lapset kuskataan suoraan koulusta jalkapallotreeneihin ja edelleen illan suussa kotiin.
Tiukat kotiintuloajat pitävät huolen siitä, ettei nuoriso luiskahda potkulautailun, tähtitieteen tai muiden epäterveiden harrastusten pariin.
Jalkapalloväki odottaa DDR:n... siis Islannin mallin käyttöönottoa jo innoissaan.
Matka kansakunnan ykköslajiksi on kuitenkin pitkä. Kun jalkapallon Veikkausliigan pelejä seuraa paikan päällä keskimäärin 2 500 katsojaa, jääkiekkoliigassa määrä on melkein kaksinkertainen, vaikka otteluita on tuplasti.
Ilman mesenaatteja ei suomalaisessa jalkapallossa tulevaisuudessakaan pitkälle potkita.
Lähde: Mikko Metsämäki (Kirjoittaja on Kupsin kasvatteja) Kolumni: Islannin mallilla menestykseen – Jalkapallon Suomen mestaruuden voittaa savolainen pankkiiri tai länsirannikkolainen laivanvarustaja
3.
Kauppalehti 2.4.2019:
”Veikkausliigan voitto merkitsisi miljoonaa euroa, europelit noin 200 000 euroa.”
”Suurin tavoite on palauttaa tekemiseemme uskottavuutta, mutta myös elämyksellisyyttä tapahtumiin esimerkiksi led-mainonnan kautta”, Sarajärvi sanoo ja kertoo yhtiön investoineen järjestelmään 700 000 euroa.
Sarajärvi näyttää viisivuotisstrategiaa, jossa vilahtelee samoja sanoja: uskottavuus, elämyksellisyys, pelaajapolku.
”On epätodennäköistä, että kaikki menee pieleen. Sekin on harvinaista, että kaikki onnistuu. Pyrimme siihen, että jatkossa meitä on vaikeampi haavoittaa. Silloin on myös todennäköisempää saavuttaa menestystä – taloudellisesti ja urheilullisesti – kun teemme asioita systemaattisesti. Voimme voittaa yksittäisiä otteluita tai pelata hyvän kauden, mutta viisi hyvää kautta putkeen vaatii jo onnistunutta suorittamista”, Sarajärvi toteaa.
Lähde: Pasi Lehtinen Kauppalehti, Miljoonavelkainen SJK tahtoo uskottavuutensa takaisin ilman mesenaatteja: ”On tähän rahaakin laitettu”
Eli haasteita kuopiolaisessa ja suomalaisessa jalkapallossa piisaa. Varsinkin rahoituksen osalta. Toivottavasti mesenaatit eivät polta itseään loppuun ja saavat jollain aikavälillä sijoittamaansa rahaa takaisin päin.
Upeaa olisi myös se, että kuopiolaisen ja suomalaisen jalkapallon eteen töitä tehneet ja tekevät voivat vaihtaa tietoa entistä avoimemmin, koska menestys on tiettyjen treenimäärien ja rahallisten sijoitusmäärien jälkeen henkimaailman asioita, joka edellyttää, että perusasiat - ja asenteet ovat kaikilla ruohonjuuritason toimintaan osallistuvilla kunnossa.
Näin osuvasti homman kiteyttää Liverpoolin päävalmentaja Jürgen Klopp:
"“You want to be a serious player?
You have to be a serious person”
Sleep enough
Train hard
Eat the right things
Drink the right things
Be lucky
Disciplined lifestyle for 15-18 years"
Lähde: https://twitter.com/AnalysisGaa/status/1183015620801187842
Linkki luettu 20.10.2019
* * * *
Joten juhlat Kuopiossa jatkukoot. Nyt on kaikki loksahtanut Kupsin toiminnoissa viimein kohdilleen ja etenkin tämän vuoden pelaajat sekä kaikki kannattajat ovat juhlansa ansainneet.
Toivottavasti myös SJK saa toimintansa viimein paremmin jengoilleen. Rahalliset satsaukset ovat ainakin olleet tuon Kauppalehden uutisen mukaan todella isoja, joten harjoittelu- ja pelaamisolosuhteista menestys ei tule jäämään kiinni. Kunhan uutena päävalmentajana Jani Honkavaara saa toiminta-aikaa sen kolme vuotta, kuten Kupsissa.
Sillä on upeaa, että menestystä tulee pitkäkestoiseti myös Helsingin ulkopuolelle. Ja myös kaikista ulkomailta Suomeen ammatikseen pelaamaan tulleista huolehditaan työmarkkinoiden yhteiseksi sovittujen pelisääntöjen mukaan. Toiveikas hymiö.