Tallinnan Telliskiven alue on jo jonkin aikaa ollut hipsterien pyhiinvaelluskohde ja viime vuosina sinne on löytänyt myös tavallisemmat tallaajat ja turistit. Itse en ole yhtä aiempaa ruokailua lukuun ottamatta ehtinyt juuri alueeseen tutustua, joten nyt loppukesän aurinkoisena iltana oli hyvä hetki lähteä paikkaan ja sen ravintolatarjontaan tutustumaan.
Ravintola Jahu oli valittu illallispaikaksemme. Kyseessä on uudehko ravintola, jonka omistajille kyseessä on toimivan fast food -brändin laajennus illallisravintolaksi. Jahu Street Gourmet on huhujen mukaan jo pidemmän aikaa ollut Tallinnan parhaiden pizzojen paistaja ja aika ajoin siellä on kuulemma ollut korttelin pituiset jonot. Ravintoloitsijalle ei pizzojen paistaminen kuitenkaan riittänyt ja hän halusi perustaa kunnianhimoisemman projektin, jonka tuloksena syntyi Jahu Resto, joka tituleeraa itseään Viron ensimmäiseksi biodynaamiseksi ravintolaksi.
Ravintolan kantavana ajatuksena on siis toimia kestävästi ja suosia luomua ja lähituottajia niin paljon kuin mahdollista. Toinen kantava ajatus on suuri käsityön määrä, joka näkyy mm. sijoituksena pastakoneeseen, jolla tehdään päivittäin tuoreet pastat.
Ruokailu aloitettiin kolmen alkupalan lajitelmalla, jotka jaettiin seurueemme kesken. Tarjolle tuli Tartaria, kampasimpukoita ja Caprese salaattia. Aloitin maistamalla tartaria, joka on perussuosikkejani.
Suomessa viime vuosina olleen, ja nyt jo vähän hiljentyneen, tartarbuumin aikana näitä on tullut syötyä aika monenlaista. Jahun versio tartarista oli perinteinen. Luomuliha oli tässä annoksessa kohdallaan ja maku oli hyvä. Ravintola kertoo panostavansa luomuun, mutta alkuruoan kanssa joimme Itävaltalaista Gruner Veltlineriä, joka siis ei ollut orgaanista, mutta muuten erinomaista.
Toisena kävin kampasimpukka-annoksen kimppuun, joka oli myöskin toimiva kokonaisuus täydellisesti paistettua kampasimpukkaa myöten. Annoksessa oli mukana chorizoa tuomassa hieman tulisuutta ja kampasimpukat oli käytetty pannulla chorizon paistossa tulleesta rasvasta. Lisukkeena oli varhaisperunaa ja hieman majoneesia.
Viimeiseksi jätin oman osuuteni Caprese salaatista, joka koostui virolaisista tomaateista ja Italiasta tulleesta burrattasta ja basilikasta. Kaksi muutakin alkuruokaa olivat kelpo esityksiä, mutta tämä vei kielen mennessään. Lähituottajalta tulleet luomutomaatit olivat todella makeita ja ne yhdistettynä tuoreeseen burrattaan oli kaikessa yksinkertaisuudessaan täyden kympin annos.
Alkuruokien jälkeen oli tarkoitus maistaa ravintolan itse tekemiä ja kovasti mainostamia pastoja. Saimme eteemme kolme eri pastaa, mutta tällä kertaa emme jakaneet niitä vaan saimme jokainen oman annoksen. Minulle tuli casarecce pasta-annos, jossa oli rapuja ja fetajuusto. Pastasta kyllä maistoi, että se on tuoretta ja kun kypsyys oli täydellinen ja myös lisukkeet tuoreita ja maukkaita, niin ei voi valittaa tästäkään annoksesta. Tai itseasiassa voi. Se oli nimittäin aika reilun kokoinen ja kun aikomus oli vielä syödä pääruokakin, niin sitä tavoitetta ei annoskoko palvellut. Olisi pitänyt ehkä jo etukäteen kommunikoida, että aikomus on syödä vielä pääruokakin ja silloin annos olisi osattu tehdä vähän maltillisemman kokoiseksi.
Pastojen kanssa pääsimme myös maistelamaan ravintolassa tarjoiltavia natuviinejä. Oli mahtava kuunnella, kun omistaja kertoi heillä myynnissä olevista natuviineistä, jotka pyritään valitsemaan niin, että rypäleet kasvaisivat vulkaanisella maaperällä. Oli kiva kuunnella kuinka innostuneesti hän näistä viineistä kertoi ja sanoi itse hyljänneensä perinteiset viinit kokonaan. Ja olivathan ne hyviä viinejä. Maistoimme kahta erilaista vulkaanista natuviiniä ja näistä etenkin ensimmäinen jäi vahvasti mieleen poikkeavana jopa natuviinien kategoriassa, jotka itselle eivät niin äärettömän tuttuja kuitenkaan ole.
Viinien maistelu oli siinäkin mielessä sopivaa, koska pastojen täyttämä vatsa kaipasi vähän lepoa ennen pääruokia ja pyysimme pientä taukoa tähän kohtaan.
Pääruoaksi meille tuli ankkaa, pihviä ja turskaa, joista minä valitsin itselleni ankan. Pääruoka oli senkin takia saatava syödä, että saimme maisteilla myös punaista vulkaanista natuviiniä, joka toimikin ankka-annoksen kanssa todella hyvin. Ankka ja entrecote olivat sekä luomua, että lähituotantoa ja kyllä se luomuliha vaan useimmiten, kuten tälläkin kertaa, paremmalta maistuu. Maistoin hieman myös kolmatta turska-annosta, joka sekään ei ollut huono, mutta ei mielestäni aivan yltänyt kahden muun annoksen tasolle.
Alkuruoat, reilu pasta-annos ja pääruoka olivat tehneet tehtävänsä ja olo oli hieman tukala. Omistajalla oli tähän kohtaan pelisilmää ja hän ehdotti ruoan painikkeeksi limoncelloa. Jälkiruoan olin jo päättänyt olla syömättä, mutta yksi seurueestamme oli jo aiemmin vieraillut ravintolassa ja pakotti meidät maistamaan paikan cannoleja, jotka ovat kuulemma syntisen hyviä. Onneksi ne ovat myös melko pieniä, joten pakkohan niitä oli maistaa. Oikein hyviä cannellonit olivatkin, mutta tässä kohtaa ruokahalu oli jo sen verran hyvin tyydytetty, että ehkä niistä ei osannut niin paljon nauttia, vaikka kahvin kyytipoikana menivätkin oikein hyvin.
Nyt oli ruokailu suoritettu, mutta omistajan tullessa kysymään haluammeko vielä jotain, kuulin suustani tulevan lauseen "yksi Hendrick’s gt kiitos". Tähän mennessä olimme juoneet vain viiniä, paitsi yksi seurueestamme, joka ei juo alkoholia, oli nauttinut parikin kappaletta alkoholittomia gin & toniceja. Varmaan tästä johtuen gt-hammastani oli alkanut kolottamaan.
Juttelimme vielä lopuksi omistajan kanssa ja kehuin hänelle, että Jahu on loistava italialainen ravintola. Hän otti tyytyväisenä kehut vastaan, mutta huomautti, että kyseessä ei ole italialainen ravintola. Tällaista ei tosiaan missään ollut sanottukaan, mutta sellainen mielikuva minulle oli paikasta muodostunut. Muun muassa itsetehdyt pastat, limoncello ja jälkkäricannelonit olivat vieneet mielikuvani saapasmaan suuntaan. Tähän yhdistettynä laadukkaat, pääosin orgaaniset viinit, toivat kokonaisuudesta jotenkin mieleen Suomessa jo kulttimaineeseen nousseen Baskeri ja Basso -ravintolan. Tämä lienee sellainen kehu, että sitä ei tarvitse sen enempää selitellä ja tähän on hyvä lopettaa.
Varaa pöytä TableOnlinesta Jahu Resto
Kopli 3, Tallinna
Ville/TableOnline
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.