Rapsakkata

Lyhyitä ja nopeita. Väliin vähän pitempiäkin. Elämän eri alueilta.

Näytetään kirjoitukset syyskuulta 2010.

Pääministeri Mari Kiviniemen vaalirahoitus  1

Jokohan lokakuussa saamme tietää hänen vaalirahoittajansa?

Lakihan sallii vaalirahoittajien takautuvan nimeämisen; ilman eurorajoja ja sanktioita.

Sen tietävät jo kaikki kansanedustajat, ministerit, mepit, kunnanvaltuutetut ja tasavallan presidentti.

Laki ehdokkaan ehdokkaan vaalirahoituksesta 414/2000 koskee kaikkia 2000-luvun vaaleja, jotka on järjestetty sen voimassa ollessa. Aina 30.4.2009 asti.

Sen tärkein kohta kuuluu seuraavasti:

1 §
Lain soveltamisala ja tarkoitus

Tässä laissa säädetään ehdokkaan vaalikampanjan rahoituksen (vaalirahoitus) ilmoittamisesta eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa, kunnallisvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa.

Lain tarkoituksena on vaalirahoituksen avoimuuden lisääminen ehdokkaiden mahdollisten sidonnaisuuksien selvittämiseksi.


Maailman isoin?  1

Maailman isoin lentokone vierailee tänään Helsinki-Vantaan lentokentällä, joka sijaitsee nimestään huolimatta Vantaalla.

Lentämisen mahdollisista vaikutuksista maailman ilmatilaan ei taida kukaan enää muista kirjoittaa. Uutistietojen mukaan tuhannet ihmiset ovat sykyilleet omilla autoillaan katsomaan tuota ihmettä.

Näin kait se ihmismielen logiikka menee. Iso vehje - uteliaampi mieli.


Verotulot jyrkkään kasvuun  1

Helppoahan se on, kun sen osaa ja nämä ilman moralisointeja sallitaan. Tässä ehdotukseni, jos olisin päivän valtiovarainministerinä.

Juokaa alkomaholia
Syökää ravintolassa
Polttakaa tupakkituotteita
Ajakaa paljon omilla ja virman autoilla

Matkustelkaa kaikki vapaa-aikanne; huomioiden edellisen kohdat. Valtion verotulot tulevat olemaan saakelinmoiset.

Ai ole rahnoo?!

Suomessa on jo paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät kerkeä elämänsä aikana käyttämään kaikkea hankkimaansa ja tahtoovat olla töissä yötä myöden.

Joten eikun rohkeasti virittelemään verkostoja ja yritysideoita:

"Ollos huoleti! Me käytämme rahasi valtion verotuloja parhaiten kerryttävillä tavoilla. Nauti Sinä kaikessa rauhassa ja hyvillä mielin työnteosta. Muistathan, että meiltä saat myös puolisosi arkiset huomiointipalvelut. Käytät samalla täysimääräisesti 10 000 euron vuosittaisen kotiyötyövähennyksesi."



Liian kallis luottokunta?  1

Toimittaja Riitta Vainio kirjoitti lehdessään HS:ssa 11.9.2010 "Demokratia" tulee liian kalliiksi - Yhden tai sadan paikallispoliitikon putoaminen kunnanvaltuustosta ei tehosta kuntien toimintaa, jos järjestelmä säilyy entisellään.

Kirjoitus on kirvoittanut ihan värikästä keskustelua aiheesta. Itse olen sitä mieltä, että kun monella suomalaisilla omin kunta on nykyään Luottokunta, niin kulmakuntaisuus ei liene, niin merkittävässä asemassa kuin aiemmin?

Kansanvaltahan ei toimi jos kansa ei tiedä. Siksi on erinomaista, että tätäkin kulmaa tuodaan esiin avoimeen julkiseen keskusteluun. Työnjakoa pitää jatkuvasti seurata ja tarkailla sekä tehdä tarvittavia korjauksia koko ajan.

Sitä olen ihmetellyt, että mistä johtuu se, että lakisääteisen vakuutusturvan eli vakuutusyhtiölle selkeästi kuuluvia kustannuksia saadaan vuosikymmenten ajan maksattaa kunnilla?

Lisätietoa aiheesta internetin hakukoneilta hakusanoilla - hitaan syöksykierteen malli

Se tieto olisi mielestäni tärkeää saada reilusti esiin erilaisista päättävistä elimistä, että minkälaiselta elämän sektorilta päättäjä on lähtöisin:

a) julkisin varoin tai jäsenmaksuin tai RAY-varoista kustannettavalta
b) osittain kilpaillulta yksityiseltä
c) aidosti globaalisti kilpailulta alalta?

Eduskunnasta tämäkin urakka olisi hyvä aloittaa.


Kolmikanta onkin nelikanta!?  1

Poliittisella kentällä kuohuu. Ainakin uutistietojen valossa.

Toivotaaan, että keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen, kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen ja sdp:n Mikael Jungner voivat käsi kädessä kulkien avata meille kolmikantayhteistyön saloja.

Todellisuudessahan kyse on ollut jo vuosien ajan nelikantainen toimintamalli. Sen huolella varjeltu ydin on ollut nelikantainen lainsäädäntömalli. Siitä on paljonkin näyttöä. Tosin virallinen tunnustaminen puuttuu.

Paluuta entiseen ei ole, mutta ennen uuden rakentamista on mielestäni erittäin tärkeää selvittää ja avata kaikkien tietoisuuteen lähihistorian kytkennät. Kaavioin ja tekstiselostein. Tästäkö taikinajuurta uuden leipomiselle?

perjantaina, heinäkuuta 09, 2010
Suomi 2.0 – Maan tapa vuonna 2017?

-->Lisätietoja aiheeseen internetin hakukoneilta hakusanoilla:

apparatsikki
korporatismi
korporativismi
konsensus
konklaavi

- - - - - - - - - -

Virallisessa Suomi 1.0 – versiossa virheitä ei tehdä. Ja jos tehdään, niin niitä ei myönnetä.

- - - - - - - - - -

Kun vuonna 2006 aloitimme kirjoittamaan tätä Oikeusturvan ajankuva – blogia, niin lähtökohtanamme oli kirjata niin sanottua hiljaista tietoa esiin niistä epäkohdista lakisääteisessä vakuutusturvassa, kun ihminen vammautuu tai sairastuu pysyvästi.

Lapsen omaisesti uskoimme, että kun epäkohdat näin kirjataan, niin konkreettisten ehdotusten kautta ne päättäjiemme toimesta korjataan. Myönnämme olleemme täysin väärässä.

Lue lisää Oikeusturvan ajankuvan blogista:
https://ajankuva.blogspot.com/2010/07/suomi-20-maan-tapa-vuonna-2017.html


Nokian uusi toimitusjohtaja  1

Lempinimeltään Pole? Helppoahan Nokian johtaminen ei ole.

Poispotkittua Kallasvuota ei varmasti harmita kovan jätkän maineeseen tullut lovi. Silläpä melkein 5 miljoonan euron narautuksen päästi Nokian tutuksi käynyt ovi.

Saattaa mennä muutama tovi, mutta takuuvarmasti Olli-Pekalle löytyy uusia haasteita ja hovi.

Uuden tj:n etunimi kuuluu olevan Stephen, nyt markkinat odottavat innolla; saiko Nokia tilanteisiinsa sopivan miehen?

Minkälaiseksi muuttuvat markkinoilla Nokian älypuhelimien senssit, jos se uittaa puhelimiinsa Windowsilta tutut päivitykset ja maksulliset lisenssit?

Artisti maksaa? Känädä? Parasta A-ryhmää on varmasti uuden tj:n myötä tarjolla. AC/DC:n tahdissa ja työmoraalilla onnistuu aina.


Tule apuun EU!  1

Olemmeko jo vuonna 2010 tasa-arvoisia lain edessä?

HELSINGIN UUTISET 21052008

Iiro Viinanen paljastaa pankkikriisin salat:
Pankit olisivat kaatuneet veronkiertoon vuonna 1993

ANTTI-PEKKA PIETILÄ

■ Pankkikriisin salatuimpiin kauhunhetkiin kuuluu 4. helmikuuta1993.

Tuolloin valtiovarainministerinä toiminut Iiro Viinanen joutui selkä seinää vasten antamaan pankeille anteeksi miljardien markkojen maksamattomat verot.

Pankkikriisin synkät yksityiskohdat ovat tähän saakka olleet pimennossa. Niitä ei aikoinaan kerrottu edes eduskunnalle, koska se ei kiinnostanut kansanedustajia.

Niinpä pankit pelastettiin säätämällä verovelat anteeksiantava taannehtiva laki juhannuksena 1993. Tosiasioiden paljastuminen olisi voinut kaataa koko pankkijärjestelmän.

Alkuvuodesta 1993 Viinanen oli saamassa pankkikriisin hallintaansa, kun säästöpankkileirin jäänteet otettiin valtiovarainministeriön hoitoon.

Sen jälkeen säästöpankkien itsenäisyys oli enää teoreettinen asia. Viinasen ajoi voimakkaasti Suomen Säästöpankin ja SKOP:n pilkkomista muiden pankkien kesken.

– Kriisi näytti hetken olevan hallinnassa, Viinanen kuvaa tunnelmaa.

Rauha kuitenkin rikkoutui.

Verohallituksesta tuli tieto, jonka mukaan kaikki pankit olivat systemaattisesti kiertäneet sijoitustodistusten leimaveroja. Maksamattomien verojen potti arvioitiin noin 10 miljardiksi markaksi.

– Oli selvää, ettei pankeilla olisi ollut rahaa leimaveroihin. Sellaista rahaa ei ollut mistään saatavissa.

Vaikka verohallitus oli jo vuonna 1985 ohjeistanut verojen maksamisen, pankit jättivät sen tekemättä.

Pankkien mielestä leimaverolaki oli epäselvä, mikä oikeutti ne toimimaan vastoin annettuja ohjeita. Lisäksi pankit katsoivat, että luottojen leimaverot olisivat vaikeuttaneet niiden ulkomaista varainhankintaa.

Saas nährä kokeeko tämäkin asia Stasi-listan kohtalon?

Syksyn kirjavinkkini onkin:

■ Iiro Viinasen kertomukset pankkikriisin synkistä hetkistä on julkaistu A.-P. Pietilän kirjassa Pankkikriisin peitellyt paperit (Art House 2008).

Viinanen on antanut kirjoittajan käyttöön päiväkirjansa pankkikriisin ajalta.

Viinanen oli valtiovarainministerinä pääministeri Esko Ahon hallituksessa 1991-95.

Perustelut valinnalleni:

Yle Uutiset 9.9.2009 - Päivi Happonen

Verottaja perii noin kuudeltatuhannelta suomalaiselta korkoja verovelasta, joka on jo vanhentunut. Veroasiantuntijan mukaan näin ei pitäisi toimia, ja verottajan toimintaa käsitelläänkin pian tuomioistuimessa.

Suomessa on noin 6 000 ihmistä, joiden verovelka on vanhentunut. Verottaja kuitenkin perii vanhentuneesta velasta korkoa.

Suurin osa perinnän kohteena olevista on yrittäjiä.


Toimittajien sidonnaisuuksista  1

Mene ja tiedä sitä, että pitäisikö muun muassa politiikasta ja taloudesta kirjoittavien toimittajien ilmoittaa sidonnaisuutensa ja poliittinen kallellaan olonsa avoimesti?

Vai seuraisiko tästä se, että kaikki taustojaan tiukasti varjelevat siirtyisivät sitoutumattomuuttaan ylistävien kulttuuritoimittajien joukkoon?

Kerran apparatsikki - aina apparatsikki?

Päteekö tuo sanonta esimiesasemaan toimituksessa nousseiden henkilöiden kohdalla niin sanottuun tappiin asti?

* * * *

Ja tässä perustelut avoimeen pohdintaani:

Brax: Toimittajat selvittämään vaalirahoituksen epäkohtia
12.3.2007 15:24
Helsingin Sanomat

Vihreiden kansanedustaja Tuija Brax kehottaa tiedotusvälineitä selvittämään vaalirahoituksen epäkohtia nykyistä pontevammin.

"On julkinen salaisuus, etteivät kaikki vaalirahoitusilmoitukset pidä paikkaansa", Brax sanoi maanantaina Helsingin Sanomien Vaalimarkkinoilla Helsingissä.

Vaalirahoitusta säätelevän lain mukaan edustajien ja varaedustajien on ilmoitettava vaalikampanjansa kulut ja yli 1 700 euron lahjoitukset. Braxin mukaan laki on liian löperö: lain rikkomisesta ei rangaista eikä sen noudattamista valvota edes pistokokein.

"Niin kauan kuin laki on tällainen, tiedotusvälineet voisivat tutkivalla journalismilla kaivaa epäkohtia esiin", eduskuntaan jälleen pyrkivä Brax sanoi.

Hänen mielestään toimittajat voisivat esimerkiksi verrata vaalirahailmoituksia siihen, minkä verran ehdokkaat ovat mainostaneet ja kuinka paljon todellisia kuluja on syntynyt.

Lisää aiheesta:
Kolmikanta kuumensi HS:n vaalimarkkinoilla 12.3.2007

Sauli Niinistö villitsi kansaa, Matti Viialainen puolusti SAK:ta ja kolmikantaa
Tilaajille

Hanna Kaarto
13.3.2007 2:00

Työmarkkinajärjestöjen valta ja eläkkeet kirvoittivat kuumimmat väittelyt Helsingin Sanomien vaalimarkkinoilla maanantaina Sanomatalossa.

Kokoomuksen Sauli Niinistö kohtasi väittelyssä SAK:n apulaisjohtajan Matti Viialaisen (sd), joka pyrkii Niinistön tavoin Uudeltamaalta eduskuntaan. Niinistö syytti SAK:ta ja työnantajien EK:ta vallanhalusta. Viialainen puolusti SAK:ta ja kolmikantaa.

Lue lisää HS osoitteessa:
https://www.hs.fi/suomi/art-2000004467969.html
Linkki korjattu ja luettu 11.9.2024


Hei meitä kusetetaan!  1

Presidentin valtaoikeuksien supistamisesta on pidetty kuukausien ajan kalabaliikkia,

Tiesittehän, että mikäli HE 60/2010 vp - Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta menee heittämällä eduskunnan käsittelyssä läpi, niin Suomen eläinsymboliksi on syytä vaihtaa vaikka kultakala.

Sanatarkka hallituksen esityksen saatetekstistä:

”Pääministerin asemasta Suomen edustajana Euroopan unionin toiminnassa ehdotetaan säädettäväksi perustuslaissa.

Lisäksi perustuslakiin otettaisiin nimenomaiset säännökset Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa ja toimivallan siirrosta kansainväliselle toimielimelle.

Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen osoitettaisiin pääsääntöisesti valtioneuvostolle.”

Olemmeko piakkoin osa munaton isoa EU - liittovaltiota riippuu meistä itse kustakin?

Eduskunnasta tehdään tämän lakimuutoksen myötä virallisesti kumileimasin. Kauniisti niiaava ja kallis sellainen.

Kertauksena vielä kertaalleen se, mitä Suomi lupasi muulle maailmalle toimistaan EU-puheenjohtajamaana vuonna 2006.

- - - -

Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoitteena avoin ja tehokas unioni
30 Jun 2006, 10:20 en fr de fi sv

”Suomi haluaa kaudellaan puuttua unionin ydinongelmaan, sen vähentyneeseen oikeutukseen kansalaisten silmissä.

Suomi katsoo, että unionin tarpeellisuuden osoittaminen onnistuu parhaiten tekemällä tehokasta lainsäädäntötyötä ja hoitamalla myös unionin muut tehtävät tehokkaasti.

Siksi Suomi panostaa erityisesti avoimeen ja tehokkaaseen toimintatapaan. Avoimuuden lisääntyminen unionin toiminnassa näkyy erityisesti neuvoston istuntojen avautumisena kansalaisten seurattavaksi internetin kautta.

Suomen tavoitteena on myös unionin lainsäädäntötyön laadun parantaminen. Tähän sisältyvät sekä säädösten vaikutusten selvittäminen että selkeyden parantaminen.”