Rapsakkata

Lyhyitä ja nopeita. Väliin vähän pitempiäkin. Elämän eri alueilta.

Hei meitä kusetetaan! ...taas!  2

Eläkeasioiden kiinnostus on nuorten parissa maltillista, mutta nyt kaavailtu Saksan tie nostaa eläkeikä 70-vuoteen; aiheuttaa toivottavasti huomaamaan sen, kuinka härskejä päättäjämme ovat leikkaamaan etuisuuksia, joihin on kuitenkin selkeästi varaa.

Ennen työurien "pakottavaa" pidentämistä eli lakiin perustuvaa pakkoa; on syytä hoitaa "väliaikaiseksi" tarkoitettu taitettu indeksi pois päiviltä.

Tässä ydintiedot kaikille aiheesta kiinnostuneille:

"Tiedätkö, että vuonna 1996 otettiin käyttöön väliaikaiseksi tarkoitettu taitettu indeksi, jonka mukaan indeksikorotuksissa otetaan huomioon vain 20 % palkkojen ja 80 % kuluttajahintojen noususta. Suomen liityttyä 90-luvun puolivälissä EU:n Rahaliittoon hintojen nousu pidettiin jäsenmaissa alle 2 %:n tasossa, kun taas palkat ovat nousseet merkittävästi enemmän.

Tiedätkö, että taitettu indeksi syö koko ajan työeläkkeesi reaaliarvoa eli ostovoimaa ja sitä enemmän mitä kauemmin olet ollut eläkkeellä. Kun palkat vuosina 1996-2009 nousivat 67 %, jäi työeläkkeiden nousu 33 %:iin, mikä ero heijastuu ostovoimassa. Jos henkilö on jäänyt eläkkeelle esimerkiksi 1996 ja eläke oli alkuaan 60 % palkasta, on se enää 48 % saman ammatin nykypalkasta."

Tiedätkö, että eläkeyhtiöittemme varallisuusmassa on kasvanut ennätysmäiseksi, noin 125 miljardiin euroon. Se koostuu työnantajilta ja työntekijöiltä perityistä työeläkemaksuista ja varojen sijoitustuotoista. Varat on tarkoitettu nykyisiin ja tuleviin eläkkeisiin.

Taitetun indeksin korvaaminen ansiotasoindeksillä maksaisi tämän vuoden tilanteessa ainoastaan 0,4 % (!) per vuosi muhkeista eläkevaroistamme.

Lisäksi valtaosin on selvittämättä, kuinka paljon vuosittain on virannut erilaista vaalirahaa poliittisille puolueille ja niihin sidoksissa oleville toimijoille. Kuten yhdistykset ja luonnolliset henkilöt. Jaetaanko duunipaikat työeläkeyhtiöissä puolueapparatsikeille?

Mielenkiintoista tässä on se, että 1,4 miljoonaa nykyistä eläkeläistä saattaa laittaa toimillaan äänipottinsa uusjakoon...

Lisäterveisiä europarlamentille, hallitukselle, eduskunnalle, puolueille ja työeläkeyhtiöille osoitteessa löytyi aikanaan Eläkekapinan osoitteessa

- Tutustu, allekirjoita adressi ja laita sanaa eteenpäin. Kiitos -


Nuivasta vaalimanifestista  2

Tässä mielestäni perussuomalaisten hyvin rakentama maahanmuuttokriittinen vaaliohjelma, joka todennköisesti päättyy kopioituna ja hiukan muunneltuna kaikkien valtapuolueiden omaan käyttöön.

Tässä yksi hyvin mietityistä ja maalaisjärjellä ymmärrettävistä kohdista:

"Suomalaiset veronmaksajat rahoittavat asiointitulkkausta henkilöille, jotka ovat asuneet maassa vuosikausia. Tällainen loputon vastaantuleminen ei kannusta kielen opiskeluun.

Katsomme, että välttämättömissä kotouttamiseen liittyvissä toimenpiteissä valtion tulee kustantaa tulkkaukset korkeintaan ensimmäisten kolmen vuoden ajalta siitä päivästä lukien, kun oleskelulupa on myönnetty.

Tämän jälkeen kustannukset, jos tulkkauksia järjestetään, maksaa aina se taho, joka tulkkausta tarvitsee."

Toivottavasti tämä manifesti toimii asiallisen keskustelun pohjana. Ainoa juttu, jonka lisäisin siihen on se, että Ahvenanmaata on syytä hyödyntää pakolaisten erinomaisena alkusijoituspaikkana.


Hei meitä rosvotaan!  1

Seuraava kerjäläisstatuksella tulevien aalto lienee tulossa jo? Tänä kesänä ongelma on kärjistynyt pääkaupunkiseudun katukuvassa.

Jostain syystä Tallinnassa ja Tukholmassa ongelmaa ei aivan heti silmille osu?

Miten tuhannet ja varattomat romanit pystyvät tekemään tuhansien kilometrien matkan kaukaisesta Romaniasta juuri Suomeen? Osa heistä useampaan kertaan.

Seuraavassa dokumentissa kerrottiin mielestäni asiaa tiukasti ja asiallisesti. Italialaiset ovat käsittääkseni aikamoisissa vaikeuksissa.

Mielenkiintoista oli nähdä se tosiasia, kuinka moni kerjäläisistä oli valmis ottamaan yhteiskunnan tarjoaman tukiverkoston vastaan, kun vaatimuksena oli laittaa lapset kouluun.

Toivottavasti dokkari saadaan Yle Areenaan mahdollisimman monen kiinnostuneen katsottavaksi. Pitkäkestoisesti.

"Ulkolinja: Lapset, jotka Eurooppa unohti - (This World: Gypsy Child Thieves) Tuotanto: BBC

Monen eurooppalaisen kaupungin kaduilla vaeltelee kerjäämään ja varasteluun pakotettuja lapsia. Lapset ovat romanialaisia mustalaisia, monet heistä rikollisliigojen renkejä.

Vuoden 2007 alussa Iso-Britannian poliisi huomasi, että pikkurikokset olivat pitkästä aikaa selvässä kasvussa. Taskuvarkaudet ja näpistykset olivat nousseet huimasti.

Syyksi pidettiin satojen mustalaislasten saapumista maahan Romanian saatua EU-jäsenyyden. Tutkimukset osoittivat, että järjestäytynyt rikollisliiga kanavoi lapsia Lontoon kaduille kerjäämään ja varastelemaan. "

Toisaalta niin kuin on jo nähty. Rahaa löytyy EU:ssakin kasapäin finanssialan pelastamiseen, mutta ei toimivia sanktioita ihmisoikeuksien kuntoon saattamisessa yhdenkään EU-maan sisällä.

Ehkä tämänkaltaisen sekaannuksen levittäminen onkin yksi EU:n sisäisen valtaytimen "on sovittu että" - järjestelmän tietoinen valinta?


Töölönlahden toimistotalot korkeiksi?  1

"Kaksi kerrosta lisää kaikille" Töölönlahden rantamille kaavailuille toimistorakennuksille, niin saadaan samalla hoidettua pois päiväjärjestyksestä mahdollisia menneisyyden haamuja.

Alma Median kaavaillun toimistotalon tieltä on turha lähteä purkamaan kiskoja, kun ratkaisu löytyy jo Sanoma-talon testatusta toimintamallista käytännössä.

"LUKU 1: KANSANVALTA EI TOIMI, JOS KANSA EI TIEDÄ

“Kun kirjoitatte Sanomatalosta, pankaa aina sen eteen jokin kiittävä adjektiivi”, opasti vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen toimittajiaan eräänä maanantaiaamuna syksyllä 1998 Helsingin Sanomien keskustoimituksen aamuneuvottelussa.

Sunnuntain lehdessä oli ilmestynyt rakenteilla olleesta Sanomatalosta jossakin määrin kriittinen tai paremmin sanottuna vain laimeasti ylistävä juttu ja päätoimittaja koki muuttaa asiaa yhtiölle mieleisemmäksi.

Talon arvostelu olisi voinut antaa puhtia helsinkiläisille, jotka olivat jo ihmetelleet, miksi yksi Suomen tasavallan keskeisiä paikkoja oli annettu vaivihkaa yksityisen yhtiön rakennuspaikaksi.

Sellainen julkinen paraatipaikka demokratiaa ja kansanvaltaa symboloivan parlamentin edessä kuuluu kaikissa pääkaupungeissa valtakunnallisesti tärkeiden, kansakunnan yhteisiä tehtäviä hoitavien julkisten rakennusten paikaksi."

Martti Valkonen - Sananvapaus kauppatavarana


Rietas orkidea  1

Toivottavasti itse kunkin puutarhuri on jaksanut huolehtia palstoistaan näillä keleillä. Kesää tuntuu olevan keleistä ja silmäpeleistä päätellen vielä mukavasti jäljellä.

Kirjan, jota kehutaan muun muassa sanoilla: "...kostuttaa ja kovettaa kyynisimmänkin kriitikon...", täytynee olla sisältöarvoiltaan tutustumisen arvoinen.

Kirjoitetulla kielellä ja mielikuvituksella lienee vielä antinsa annettavana puutarha-alueemme tarjoamissa nautinnoissa?

Senhän näkee naamasta, jos lakkaa hyviä rakkauden hetelmiä saamasta. ;-)


Rakenteellinen korruptio Suomessa?  1

Pikku jutuilla ja isoksi rakennetuilla kohuilla piilotetaan mahdollisesti jotain muuta?

"Kuuntele, katsele kaikessa rauhassa ja laita sanaa omassa verkostossasi eteenpäin:

Kokoomuksen Salon Petrillä on asiaa – videoraportin pituus 19 min 13 sekuntia

Suomen ihmisoikeustilanne on aina sidoksissa vaalirahoituksen avoimuuteen. Institutionaalinen korruptio ulottuu yhteiskunnan kaikille alueille. Kokoomuksen kansanedustaja Petri Salo kertoo ajatuksiaan muun muassa vaalirahoitusskandaalista. Haastattelu on tehty 1.10.2009 torstaina.

https://myspace.com/ps2009/video/kokoomuksen-salon-petrill-on-asiaa/101264874

- mitä kaikkea kansanedustajan työ onkaan?
- kenen järjestämiä ja maksamia ovat nuo 500 päättäjille tähdättyä tilaisuutta per vuosi?
- onko oma kansanedustaja potilaan paras asianajaja vakuutusyhtiöitä vastaan?
- kenen asialla kokoomus ja kansanedustaja lopulta toimiensa perusteella ovat?"

Oikeusturvan vertaistuen ja yhteistyön foorumi. › Julkinen alue › Vaalirahoituksen mädättämä oikeusturva > 2000-luvun vaalirahoitus avattava


Osa maan tapaa on korruptio?  1

Tällä viikolla nämä niin sanotut yhteisten asioidemme hoitajat tapaavat sidosryhmiään uutistietojen mukaan tiivisti Porissa.

Toivottavasti saamme tietää kuka päättäjistämme on kenenkin kustannuksella missäkin mukana?

Millä rahasummilla esimerkiksi Finanssialan Keskusliitto r.y. (FK) toimitusjohtajansa Piia-Noora Kaupin johdolla kestitsee vaaleilla valittuja päättäjiämme vuosittain Porissa ja miksi?

Toivottavasti kelit ja hyvät fiilikset suosivat tapaamisia. Rauha, rakkaus ja rispekti kukoistakoot kaikilla kesäisillä rintamilla. Myös meillä äänioikeuden vaaleissa omaavien keskuudessa. Olkaamme aktiivisia saadaksemme vastauksia seuraaviin aiheisiin.

Tietysti sillä pienellä varauksella, että ne kiinnostavat meitä äänioikeuden vaaleissa omaavia kansalaisia.

* *

Helsingin Sanomat teki viime kesänä avoimen reportaasin avoimesti kysymällä ja kertomalla kuka päättäjistämme tai korkeista virkamiehistämme on kenenkin kustantamana/kutsumana Porin Jazzeissa ja siihen liittyvissä lukuisissa oheistapahtumissa.

Erittäin tärkeänä pointtina saimme kuulla Helsingin Sanomien reportaasissa johtavilta päättäjiltämme myös rehellisen tuntuisia ajatuksia vaalirahakohusta ja sen vaikuttavuudesta politiikan uskottavuuteen.

HS:n kysymykset kuuluivat seuraavasti:

1. Onko vaalirahakohu vienyt politiikan uskottavuuden?
2. Kenen rahoilla olet tällä?

Tässä kattauksena edelleen erittäin ajankohtainen kattaus aihekokonaisuuteen nimellä AVOIMEN VAALIRAHOITUKSEN ABCDE. Olkaa hyvät.

A. Keskustan kansanedustajat Tuomo Puumala sekä nykyinen sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula kertoivat ajatuksiaan näin:

Vaalirahoituksen avaaminen viimeinkin alkamassa?
http://ajankuva.blogspot.com/2009/12/vaalirahoituksen-avaaminen-viimeinkin.html

B. Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz ja ulkoministeri Alexander Stubb kertoivat näkemyksiään näin:

Vaalirahoituksen avaaminen alkoikin 1960 - ja -70 luvuilta
http://ajankuva.blogspot.com/2009/12/vaalirahoituksen-avaaminen-alkoikin.html

C. Vasemmistoliiton aiempi kansanedustaja Suvi - Anne Siimes ja sdp:n kansanedustaja Maria Guzenina – Richardson kertoivat kannoistaan näin:

Vaalirahoituksen avoimuus naissukupuolen joukossa
http://ajankuva.blogspot.com/2009/12/vaalirahoituksen-avoimuus.html

D. Kokoomuksen porilainen kansanedustaja Sampsa Kataja toimii Porissa muun muassa isännän roolissa ja hänen ajatuksiaan vaalirahoituksen aiheuttamista sidonnaisuuksista:

Satakunnan tulevaisuus 2011 - Välitarkastus 2009
http://ajankuva.blogspot.com/2009/06/satakunnan-tulevaisuus-2011.html

E. Tasapuolisuuden nimissä on syytä muistaa myös rkp:n piiloon jääneet kytkennät vaalirahoituksessa. Hehän ovat hoitaneet rahoittamisen erittäin taidokkaasti, mutta epäselvää on ainakin itselleni se, että kuinka avoimesti rkp:n vaalirahoittajat ovat meidän äänestäjien tiedossa.

Suomi tarvitsee esikuvia tässäkin asiassa. Rkp:n meppi Carl Haglund lienee halukas yksilöimään omat vaalirahoittajansa viime eurovaalien osalta?

Vaalirahoitus, rkp ja median sidonnaisuudet
http://ajankuva.blogspot.com/2009/10/vaalirahoitus-rkp-ja-median.html

* *

Toivottavasti tiedotusvälineemme saavat ja uskaltavat siten kysyä sitkeästi päättäjiltämme ainakin itseäni kiinnostavia vaalirahoituksen lähteitä ja niiden synnyttämiä sitkeitä sidonnaisuuksia.

Onko Suomessa kyseessä ja vallalla kuinka laajamittainen institutionaalinen korruptio? Mistä tuo rakenteellinen korruptio on tunnistettavissa? Kenelle korruption valvonta kuuluu?

Miksi esimerkiksi valtapuolueiden paikallisyhdistysten ja kunnanvaltuutettujen vaalirahoittajista on niin vähän tietoa saatavilla?

Kansanedustajien, ministereiden ja meppien omien voitokkaiden vaalikampanjoiden vaalirahoittajia ollenkaan unohtamatta.

* *

Lisätietoja internetin hakukoneilta hakusanoilla

414/2000
korporatismi
korporativismi
apparatsikki
nelikantainen lainsäädäntömalli


"Kansanvalta ei voi toimia jos kansa ei tiedä"  1

En tarkoita nyt teoreettiseen koulutukseen perustuvia eroja, vaan yleistä käytännön tietoa siitä miten käytännön poliittisen ja taloudellisen vallankäytön järjestelmä todellisuudessa toimii.

Lisää mielenkiintoista "SANANVAPAUS KAUPPATAVARANA" - tietoa aiheesta osoitteessa:
http://www.12.fi/2005/02/22/valkonensananvapaus.htm

- ensin on vähän tekstit näköjään päällekkäin, mutten sitten alaspäin skrollaammalla alkaa löytymään mielenkiintoista kattausta.

Kirjoittaja Martti Valkonen on tehnyt mm. pitkän uran Helsingin Sanomien toimittajana. Mikä mahtaa olla HS:ien vastaus erittäin koviin väitteisiin?

Itse pidän kirjaa erinomaisena perusteoksena suomalaisten tiedotusvälineiden ja useiden toimittajien roolin ymmärtämiseen.


Homeiset sairaalat osa Suomi brändiä?  1

Päivän Hesari kirjoittaa otsikolla "Sairaaloiden homeet uhkaavat jo potilaiden henkeä" näin:

"Suomen sairaalat ovat niin huonossa kunnossa, että ne uhkaavat kaikkein heikoimmassa kunnossa olevien potilaiden henkeä.

Näin sanoo Työterveyslaitoksen professori Kari Reijula, joka selvitti sairaaloiden kuntoa sosiaali- ja terveysministeriölle viisi vuotta sitten.

Sairaaloissa oli jo tuolloin satojen miljoonien korjaustarpeet, mutta kokonaisvaltaisia korjauksia on päästy tekemään vain hyvin harvassa sairaalassa."

Viisi vuotta on tietysti lyhyt aika massiisivisten epäkohtien korjaamiseen, mutta miten voi ja jaksaa terveydelle vaarallisissa tiloissa työskentelevä henkilökunta?

Tässä hakusanasettejä hakukoneita varten, taustaa ja vertailevaa tietoa mahdollisiin vakuutustaisteluihin juuttuneille sairaaloiden työntekijöille:

paperilääkärien armoilla
vakuutuslääketiede
vakuutuslääketieteen dosentti
tapaturma-asiain korvauslautakunta Torstila
tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta Juntunen

Mielenkiintoista on seurata miten pitkälle HS:t on valmis paljastamaan ne päättäjienkin tiedossa olevat härskiydet, jotka jo kymmenet tuhannet vakuutustaisteluihin ilman omaa syytään juuttuneet potilaat ovat joutuneet.


Tunnusteleva käsi  1

Eilen helteisessä ja täpötäydessä bussissa tunnustelevan käteni sensorit pettivät.

Tulin istuneeksi kybällä virtsan kyllästämälle istuimelle. Edes nopea reaktiointini ei auttanut asiassa.

Perse märkänä ja tuoksahtavana olikin sitten kivaa mennä hoitamaan kaupungille asioita. Takaatulijat kiersivät meitsin varsin reiluilla kaarroksilla.

Neuvoni on. Kokeilkaa ennen istumista reilusti koko istuimen alalta, vaikka takaatulijoita pukkaakin selkään.

Mielenkiintoista olisi kuulla tutkijoiden suusta se, että ovatko lisääntyneet märät istumapaikat julkisissa kulkuneuvoissa jossakin suhteessa yhteiskunnassamme vallitseviin tilanteisiin?