Rapsakkata

Jos et nähnyt eilistä A-Zoom ohjelmaa, niin ei hätää.

Katsokaa jossain vaiheessa tämä oheisen linkin ohjelma ja laittakaa sanaa halutessanne reilusti kiertämään.

http://www.yle.fi/yle24/videosali/?a=11&t=4

Kyseisessä tapauksessa on esillä työperäisen astman aiheuttamat pysyvät ongelmat eli ammattitauti-

Tämä juttu näyttää taas toteen maassamme toimivan vakuutuslääkärijärjestelmän mielettömyydet ja sen, kuinka vakuutusyhtiöt ja Kela "kyykyttävät" sairaita ihmisiä.

Ohjelmassa puututaan myös ensimmäistä kertaa siihen yhä pahenevaan ongelmaan, kuinka vahinkovakuutusyhtiö ei myönnä pysyvästi vammautuneelle tai ammattitautiin sairastuneelle henkilölle täyttä tapaturmaeläkettä, vaan yrittää työntää hänet työkyvyttömyyseläkkeelle tai osittaiselle tapaturmaeläkkeelle (kuten esimerkiksi ohjelmassa esiintuodulla 20%:n eläkkeellä).

Ohjelmassa esiintyneellä henkilöllä oli jo seitsemän (7) erikoislääkärin lausunnot pysyvästä työkyvyttömyydestään.

Vuonna 2005 erityistuomioistuinjärjestelmän yli oikeuaste eli vakuutusoikeus hylkäsi maatalousyrittäjien tapaturma-asioista (sisältää A-Zoomissa esillä olleet ammattitautiasiat) 93,33%! Siis vakuutusyhtiöiden hyväksi!!

Toivottavasti uusi eduskunta on alusta alkaen hereillä.

* * * *

HUOMIOITAVAA:

Ylen videosali toimii ainakin toistaiseksi sillä tavalla, että uusin ohjelma ajetaan vanhan päälle.

Joten tämänkertainen A-Zoom on nähtävissä noin viikon ajan.

Katso ohjelman Sinulle sopivassa ajankohdassa ja laita palautetta halutessasi ohjelman tekijöille A-Zoomin kotisivujen kautta:
http://www.yle.fi/aohjelmat/azoom/

Tai suoraan ohjelman tekijöiden sähköpostiosoitteisiin:
http://www.yle.fi/aohjelmat/azoom/tekijat.html

* * * *

Päivitys 8.8.2024
Yllä olevat Ylen linkit ovat lopettaneet toimintansa.

Yleä koskevaa laindäädäntöä muutetaan sillä tavalla, että sillä on velvoite pitää suomalaisten saatavilla kaikki kanaviltaan tulleet ohjelmat.

Suorasaanti muistien hinta on yleisesti ottaen halpaa, niin tämän kaltaisten ja Ylen omaa tuotantoa olevien, suomalaisten ihmiskohtaloista kertovien ohjelmistojen pito Ylen arkistokatalogissa on erittäin tärkeää.

Niin se vain on, että vahinko saattaa sattua kenelle tahansa työssä, työmatkalla, kotona tai puutarhassa.

Eihän siinä sitten mitään, jos henki säilyy ja vakuutukset korvaavat sen, mikä niiden ehtojen mukaan pitääkin.

Tänään A-Zoomissa on ainakin ennakkotietojen mukaan tulossa toisenlaista kokemusta vakuutuksista julki.

On myös mielenkiintoista kuulla demarinaisten leirissä lehahtaneesta kiukuttelusta eduskunnasta putoamisen suhteen.

Onhan jossain jonkun kokemusta omaavan suulla sanottu, että vaalien aikaan pahin vihollinen on aina oma puoluetoveri. Ja oikealla olevien puolueiden suhteen kait puoluekaveri.

* * * * *

TV1 23.3.2007 klo 21:00 - 21:30 TV 1 » Ohjelmaopas

A-zoom

Velkuan valittajat.

Sairas emäntä vakuutusbyrokratian rattaissa.

SDP:n naiset toistensa tukassa: vieraana kansanedustaja Maria Guzenina-Richardson

Toivottavasti kevät tuo myös mukanaan entistä iloisempia ihmisiä katukuvaan.

* * * * *

Tietysti uuden eduskunnan myötä uuden hallituksen.

Mahdollisimman laajapohjaisen, jotta räjähdysvaaran mahdollisuuksia SAK:n arsenaalissa olevalla tupo-pommilla minimoitaisiin.

Nyt vaaditaan Vanhaselta ja Kataiselta todellista pelisilmää. Sillä ongelmien aiheuttajia ei pitäisi päästää mielestäni ainakaan helpolla oppositioon, koska ministeriöiden virkamiesten puoluepoliittiset sidonnaisuudet arkipäivän rallia todellisuudessa pyörittävät.

Ja monissa ministeriöissä vaalitappion kokenut SDP on erittäin vahvoilla...

* * * * *

Politiikan suhteen toivoisin, että vaalikeskusteluissa vaietuista aiheista alettaisiin puhua avoimesti.

Toivottavasti presidentti Tarja Halonen uskaltaa viimeinkin avata arvojohtajana julkisen keskustelun kansalaisten oikeusturvaan liittyvästä ongelmakentästä.

Koska erityisen syvät ongelmat ovat lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvissä erityistuomioistuimissa ja lautakunnissa.

Tommy Tabermannin läpimenon varmistuttua on hienoa tietää, että eduskunnan puhujapöntöstä on odotettavissa eetteriin uudenlaista ajatuksenpoikasta ja mahdollisesti jopa erotiikan tyttöstä.

Herrasmiesmäisesti hioituin sanankääntein ja sielujemme sisimpää hyvin sykäyttävin äänenpainoin. Viiden minuutin puheen sijasta jo minuutin rakkauden sanomalla saattaa olla veretseisauttava vaikutus. Tosin vain turvalliseksi hetkiseksi.

Rakkauden sanoma ylittänee eduskunnassa keinotekoiset puoluerajat ja murtanee tiukan puoluekurin muurin. Kauittimien kautta edeten se antaa myös hengellistä latinkia kiireisten kansanedustajien ja heidän avustajiensa työhuoneisiin tai heidän mobiileihin viestintälaitteisiinsa.

Rakkauden sanoman levitessä eduskunnan sokkeloissa myös eduskunnan virkamieskunnan kasvoilla alkaisi karehtia aivan uudenlaisia elonmerkkejä. Milloinka olet viimeksi nähnyt julkisuudessa Seppo Tiitisen hymyilevän?

Tiedä vaikka kovenevassa EU-valtapelissä olisi juuri nyt sijaa Suomesta lähtöisin olevalle paisuvaiselle ja riittoisalle rakkauden siemenelle

Voitaisiinko uuden eduskunnan hallituksen puolesta lähteä ajamaan Suomeen laajentuvan EU:n tarpeisiin soveltuvaa keskitettyä Rakkauden Puutarhaa, koska virasto sana ei tähän yhteyteen nyt vain oikein mielestäni sovi.

Rakkauden Puutarhan tehtävänä olisi tuottaa tietoa EU-kansalaisille toistemme tavoista rakastaa, tuntea ja pukea sanoiksi kiintymyksemme sekä kiihtymyksemme erilaisissa elämäntilanteissa.

Se auttaisi ymmärtämään toisiamme paremmin niin sanallisen kuin ele-ja vartalokielen keinoin.

Pidemmälle edettyään rakkauden sanomalla on huikeat vaikutukset meistä itse kunkin ruumilliseen koneistoon.

Yksi parhaista letkautuksista koskien suomalaisten vaalikäyttäytymistä tuli edesmenneeltä Juicelta.

Se sopii tämänkertaisten eduskuntavaalien lopputulokseen loistavasti ja ei ole tarkoitettu loukkaamaan kenenkään Teidän poliittista vakaumusta.

Juicen letkautus meni jotenkin tämän suuntaisesti:

"Jos suomalainen on tyytymätön keskustan ja sdp:n toimintaan. Niin mitä suomalainen menee ja tekee? Jättää kokonaan äänestämättä tai menee ja äänestää vaihtoehtona kokoomusta."

No olihan vaaleissa äänestetty toki muitakin vaihtoehtoja, mutta suuret puolueethan määrävät kaapin paikan tulevissa vaalikeskusteluissa.

Toivottavasti hallitukseen ehdolla olevat pienpuolueet pitävät puolensa.

* * * *

Oma jothtopäätökseni on vaalituloksesta sellainen, että mikäli SDP jää tai jätetään hallituksen ulkopuolelle, niin tulossa on kaikkien aikojen tupo-syksy.

Toisaalta suotavaa olisi, että suurten puoluieden antamat lupaukset vanhusten hoidosta laitettaisiin vuoden loppuun mennessä kuntoon.

Huolestuttavinta vaaleissa oli äänestysprosentin jääminen noin alhaiseksi, koska se on mielestäni selkeä varoitussignaali päättäjille siitä, että kansakunnan sisimmässä muhii ja kytee ongelmia, jotka etsivät ulostulokanavaansa.

Tai sitten olen ihan kokonaan väärässä. Sen olen aina valmis myöntämään.

* * * *

Muun muassa oikeusturvan ongelmista vaiettiin tyystin vaaleja edeltävissä keskusteluissa.

Vaaleihin ja oikeusturvaan liittyvistä asioista oli kuitenkin eilen uutinen ainakin MTV3-kanavalla.

* * * *

Tulevia vaaleja varten olisi muuten hienoa, että puolueet jo ehdokasasetteluissa kertoisivat suoraan sen, mihin eduskunnan valiokuntiin ko. ehdokas on puolueen taholta tarkoitus istuttaa.

Näin voisi oman ehdokkaansa valinnan kohdentaa paremmin itseään kiinnostaviin valiokuntiin, jossa kumminkin eduskunnan arkipäivän työn tehdään.

* * * *

Toinen parannusehdotus olisi sellainen, että puolueiden ehdokkaita olisi mahdollisuus tavata sillä tavalla kasvokkain enemmän, että voisi kysyä esimerkiksi netti - tv:n välityksellä juuri sellaisia asioita, kun itseään kiinnostaa.

Vaalitilaisuuksiin meneminen ja valmiin poliittisen liturgian kuunteleminen ei tyydytä ainakin minun ehdokkaan seulontaan vaikuttavia tarpeita.

* * * *

Itse kävin tapaamassa näitä vaaleja edeltävinä aikoina ennätysmäärän eri puolueiden ehdokkaita.

Ja kyllä se vartalon, eleiden ja olemuksen kieli eli body language kertoo varsin rehellisesti ehdokkaan mahdollisuuksista tulla valituksi omaksi ehdokkaakseni.

Ehdokkaan kysymyksiini antamien vastausten lisäksi.

Kun taivaalta sataa paljon räntää,
kokoontuuko uusi eduskunta;
yhteiskuvaan talon portaille,
nostaen kansalle hymyillen,
yhtä aikaa aitoa ketunhäntää?

Päivän alku on tänään tosi harmaa,
enkä ole vieläkään tavannut ehdokasta,
jonka ympärillä hehkuisi rehellisen tuntuista karmaa.

- - - -

”Vaan minkäs teen?
Naamavaalikoneen mukaan,
ykkösehdokkaani on Steen.
Vaan varmaa on se,
että huomenna ainakin äänestyspaikalle meen.”

- - - -

Jos sää on huomenna huono ja karmeesti ketuttaa,
niin piirränkö keskisormen, jonkin numeron vaiko tuplaween?

Monia ehdokkaita olen jo tavannut,
moniin paikkoihin olen myös myöhässä ravannut.

Useat ehdokkaat turneellaan kovalla kiireellä:
ainakin kerran Helsingin 3 sepän patsaalle kurvaa.

Kun kerron monien karmeista kohtaloista ja rupean kysymään,
että eikö suomalaisille kuuluisi enemmän oikeusturvaa;
niin ne osanottonsa ja esitteensä minulle nopeasti lykkää.
Luuleeko ne tosiaan, että minäkin vain ympäripyöreistä vastauksista tykkään?

- - - -

”Vaan minkäs teen?
Naamavaalikoneen mukaan,
ykkösehdokkaani on Steen.
Vaan varmaa on se,
että huomenna ainakin äänestyspaikalle meen.”

- - - -

Rehellisyyden perikuvat,
sepätkin kyllä edelleen paikallansa takovat,
mutta ehdokkaiden jonnin joutavuuksia kuunnellessaan;
päitänsä pudistavat ja yksi sormi kurkussa kakovat.

Ehdokkaat eivät oikeusturvan ongelmia systeemissä kiistä,
vaan eihän niillä toinen jalka vammautuneena holtittomana rännässä viistä.

Ehdokkaat vain sanoo, että jos ”hallituksen esitys” on puhdasta kolmikantaa;
jolle vielä vakuutusala ukaasinsa antaa,
niin silloin siinä on hehkuva polttomerkki,
jolloin eduskunta sille pullikoimatta hyväksyntänsä antaa.

Jos haluat kansanedustajana erilaisiin kivoihin piireihin,
niin eduskunnassa et saa puuttua liikaa yhteiskunnan
mätäpaiseisiin ja niiden ympärillä velloviin lemuihin.
Varsinkin, jos haluat kolmikannan ja vakuutusalan Lapin kemuihin.

- - - -

”Vaan minkäs teen?
Naamavaalikoneen mukaan,
ykkösehdokkaani on Steen.
Vaan varmaa on se,
että huomenna ainakin äänestyspaikalle meen.”

- - - -

Itsekin kannatan rajoitettua kolmikantaa;
se varmasti työelämässä oleville edes jonkinlaisia turvatakuita antaa.

Vaan jos tutuksi tulevat Sinulle sanat:
vakuutuslääkäri, erityistuomioistuin, vakuutusoikeus;
niin silloin 95-prosenttisen ennusteen mukaan,
olet jo kusessa, lopulta Sinua ei auta kukaan.

Siis muista, jos vammaudut tai sairastut liian pitkäksi aikaa,
niin silloin kolmikannan ja vakuutusalan hiomat lakitekstit heräävät eloon;
pahimmillaan nahkurin orsilta ruoskakin raikaa;
ja niittää kaikki kohdalle osuneet mullan alle ennenaikaisesti ketoon.

Sitä ennen saatetaan tavata kaivelemassa reviirilläni roskista;
vaan teen loppukysymyksen, joka koskee oikeusministeri Koskista:

”Miksi Heinäluoman tullessa hallitukseen SAK:sta,
niin demarit palkitsivat katapulttilähdöllä hallituksesta;
oikeusministerinä hyvin toiminutta Johannes Koskista.?”

- - - -

”Vaan minkäs teen?
Naamavaalikoneen mukaan,
ykkösehdokkaani on Steen.
Vaan varmaa on se,
että huomenna ainakin äänestyspaikalle meen.”

- - - -

Oikeusministerin haastattelut:

Tule apuun EU! Tai joku muu?
- Julkaistu: 14 syyskuun, 2021 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

https://suomi2017.wordpress.com/2021/09/14/tule-apuun-eu-tai-joku-muu/
Linkki luettu ja korjattu 7.8.2024

Oikeusministeri Koskisen mainitsemat ongelmat syntyvät kolmikannan + vakuutusalan valmistelevista lakiesityksistä, joissa eduskunta toimii vain kumileimasimena.

Vaalien alla vaalikeskustelujen aiheiksi tiedotusvälineissä nostettiin muun muassa eläkeasiat ja kolmikanta. Aiheita on sivuttu eri kanteilta jonkin verran, vaan lopullinen läpimurto ongelmakentän ytimeen puuttuu.

Viime viikon lopulta lähtien Iltalehdessä on jauhettu oikeusministeri Leena Luhtasen ja hänen miehensä vuoden 2004 kunnallisvaalikampanjaan liittyvää maksuepäselvyyttä.

Vaalirahoituksen avaaminen mahdollisimman läpinäkyväksi on varmasti kaikkien kansalaisten etu. Näin pääsemme ja pystymme arvioimaan ainakin jälkikäteen, kenen kaikkien sidosryhmien rahoittamaa kansanedustajaa on tullut äänestäneeksi. Puolueen lisäksi.

Toisaalta omaa lähipiiriäni mietityttää, miksi Luhtasten vuodelta 2004 oleva asia nostettiin juuri Iltalehden sivuille esiin, niin voimakkaalla panostuksella?

Halutaanko oikeusministeri Leena Luhtasesta jostain syystä eroon vai onko kyseessä hänen puolueensa masinoima harhautushyökkäys, jotta esimerkiksi työeläkkeisiin ja kolmikantaan liittyvä kriittinen keskustelu saadaan ajettua minimiin ennen vaaleja?

Mene ja tiedä. Yhden vastauksen ja mielenkiintoisen spekulointilinkin avaa Alma Median ja siten Iltalehden suurimpien osakeomistajien rekisteri:

https://www.almamedia.fi/sijoittajat/osakkeet-ja-osakkeenomistajat/osakkeenomistajat/
Linkki korjattu 7.8.2024

Kuin sattumalta suurimmista omistajista löytyvät keskeiset työeläkeyhtiöt, jotka taas kuin sattumalta vaikuttavat erittäin suurella painoarvolla kolmikannan kabineteissa. Yhdessä keskeisten työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan edustajien kanssa.

* * * *

Kysynpähän vaan, että onko oikeusministeri Leena Luhtanen mennyt uhkamaan toimillaan vallitsevaa valta-asetelmaa?

Samalla mietityttää edelleen se, että miksi aktiivisesti isot lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvät ongelmakentät julkisuuteen tuonut oikeusministeri Johannes Koskinen sai aikanaan äkkilähdön ministerin paikaltaan?

* * * *

Eilisessä Silminnäkijä Salainen oikeus - ohjelmassa esille nostetut tuomioistuinkäsittelyn asiakirjamateriaalien salailuongelmat ovat itselleni erittäin tuttuja.

Omat ja lähipiirini kokemukseni tulevat lakisääteisistä vakuutuksista tehtäviä valituksia käsittelevästä ja suljetusti toimivasta erityistuomioistuinjärjestelmästä,

Sen tuomioistuinkäsittelyistä yli 99% tapahtuu salaisesti, kirjallisesti ja ilman asianomaisen läsnäoloa. Tuomioistuinkäsittelyn perustana olevista asiakirjoista ei saa missään vaiheessa yksilöityä asiakirjaluetteloa.

Esimerkiksi pysyvissä työtapaturma-, ammattitauti- ja liikennevahinkotapauksissa korvaussummat, jotka kyseenalaisin keinoin ja ilman tosiasiallisia perusteluita kiistetään ovat suurusluokaltaan jopa 1 000 000 euroa per/tapaus. Kyseessä on tuolloin pysyvissä vahinko- tai sairaustapauksissa loppuelämää koskeva toimeentuloturva asianomaisen vakuutuslajin lakitekstissä takaamasta eläkkeestä.

Alkutiedot aiheeseen löytyvät oikeusministerin haastattelut:
Tule apuun EU! Tai joku muu?
- Julkaistu: 14 syyskuun, 2021 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

https://suomi2017.wordpress.com/2021/09/14/tule-apuun-eu-tai-joku-muu/
Linkki luettu ja korjattu 7.8.2024

Oikeusministeri Koskisen mainitsemat ongelmat syntyvät kolmikannan + vakuutusalan valmistelevista lakiesityksistä, joissa eduskunta toimii vain kumileimasimena.

Esimerkiksi HE 47/2005 koskien tapaturma-asioiden ja HE 91/2006 koskien työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa korostavat entisestään vakuutusyhtiöiden ylivertaista asemaa suhteessa yksittäiseen valittajaan. Vaikka suunnan piti olla juuri ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen puolesta täysin vastakkainen.

HE 12/2006 koskien hallintotuomioistuimia saattaa pahimmillaan saattaa kaikkien vakuutusoikeuden ja sen alaisten lautakuntien käsittelyssä olleet vakuutuslääkärijäsenen lausumat salaisiksi 100 vuoden ajaksi. Myös asianomaiselta itseltään, vaikka hän antamansa valtakirjan ja sen oikeaksi todistaneiden henkilöiden turvin haluaisi kaikki oikeusprosessiinsa vakuutusyhtiötä vastaan liittyvät asiakirjansa julkisiksi.

Ratkaisukokoonpanoon kuuluneen vakuutuslääkärijäsenen lausumia asianomainen ei saa tälläkään hetkellä missään vaiheessa tietää. Ei edes silloin, kun tuomioistuinkäsittelyn pääpaino ja ratkaisu ovat olleet riippuvaisia lääketieteellisten asioiden selvittämisestä ja toteennäyttämisestä.

* * * *

Tästä isosta kansallisesta ongelmasta eivät ole minkään puolueen johtajat uskaltaneet puhua avoimesti ja oma-aloitteisesti vaalikeskusteluissa, vaikka heille on siihen toimittajien taholta mielestäni tarjottu monesti mahdollisuutta. Ongelman suhteen he ovat erittäin tietoisia, koska eduskunnassa on tehty asiasta hallitukselle yli 100 kirjallista kysymystä 90-luvulta alkaen.

Vaalikeskusteluissa on vain kierrelty varovasti kolmikannan ympärillä, mutta lakien takaamia suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkauksia ei kukaan puoluejohtajista ole uskaltanut omaehtoisesti tuoda esiin. Koska kaikki valtapuolueet ovat olleet luomassa käsistä karannutta länsimaisen oikeuskäsityksen irvikuvaa. Tosin kukaan ei uskalla ottaa kunniaa sen luomisesta itselleen tai tunnustaa suoraan tehtyjä virheitä.

Tietoa tästä ongelmakentästä on virrannut vuosien ajan eduskuntaan, ministeriöihin, laillisuusvalvojille ja puoluetoimistoihin useiden henkilöiden toimesta erittäin paljon.

* * * *

Eduskuntavaalien äänestyspäivän lähestyessä ruvetaan jo Hesarinkin pääkirjoituksessa 15.3.07 lähestymään tämän todella ison kansallisen ongelman ydintä....

"Työllisyystilastoissa istuu kuitenkin tiukasti tahra nimeltään pitkäaikaistyöttömät.

Heitä oli viime vuonna yhä noin 146 000.

Vaikeimmin työllistettävien pitkäaikaistyöttömien joukko tosin kutistui hallituskauden aikana.

Suurin syy siihen oli työkyvyttömien työnhakijoiden pääseminen eläkkeelle."

Yhdeksi lääkkeeksi Hesarin vuorossa ollut päätoimittajakirjoittaja tarjoaa:

"Pitkäaikaistyöttömyyttä ei torjuta yksin työvoimapoliittisin keinoin.

Yhä tärkeämpää on, että työvoimaviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhoitoalan väen sekä koulutusta järjestävien viranomaisten ja yritysten kanssa."

Hyvä ehdotus sinänsä, mutta jos kyseinen eläkkeelle kuuluva virallisesti tilastoitu ja siten varastoitu työkyvytön pitkäaikaistyötön on jo käynyt tarjolla olevan keinovalikoiman kertaalleen tai useammin läpi?

* * * *

Kuinka monta onkaan eri tilastoissa sellaista henkilöä, jotka on paperilla toimivan vakuutuslääketieteen keinoin ja paperilta johtopäätökset tekevien vakuutuslääkäreiden toimesta todettu "täysin työkykyisiksi."

Kun mukaan lasketaan erilaisen osaeläkkeen saaneet ja ei enää työttömyystilastoissa roikkuvat tosiasialliset työkyvyttömät, niin kokonaisluku alkaa olla luokassa 200 000.

Nyt pitääkin pikaisesti selvittää kuinka monta ko. henkilöistä on saanut vakuutus- tai eläkeyhtiöltään hylkäävän päätöksen täysimääräisestä eläkkeestä.

Vaikka heillä on oman hoitavan lääkärin lausunto tai useammankin hoitavan lääkärin lausunto työkyvyttömyydestään.

Pääministeri Vanhanenkin totesi tiistai-aamuna MTV3 aamutelkkarissa, että sairaan henkilön pitää päästä asianmukaiselle eläkkeelle, jos hänen kohdallaan eläkkeelle pääsyn kriteerit kerran hoitavan lääkärin lausunnossa täyttyvät.

Niin kuin kansanedustaja Halmeen nopeassa työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyssä tapahtui.

* * * *

Mikäli isoa erityistuomioistuin- ja vakuutuslääkärijärjestelmän remonttia ei olla valmiita pikaisesti tekemään, niin kansalaisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lain edessä on kuin ilmaan päästetty vaali-ilmapallonippu. Kaikissa puoluekartan mukaisissa väriskaaloissa.

* * * *

Opetusneuvos Veikko Pöyhönen kirjoitti erittäin osuvasti Hesarissa 14.3.07:

” Hallituksessa olevat puolueet ovat jo aikoja sitten halunneet toimia markkinoiden ehdoilla, josta syystä niiden poliittinen uskottavuus on romahtanut.

Erityisesti tämä koskee Sdp:tä, joka alkuperäisesti on työväenpuolue, mutta joka uudessa tilanteessa on joutunut suostumaan suuren pääoman liittolaiseksi.

- - - -

Suomi kulkee kohti uudentyyppistä luokkayhteiskuntaa, jossa vauraus kasaantuu yhä harvemmille ja köyhyys tulee yhä useampien osaksi. Tämän kehityksen jatkuessa myös yhteiskuntarauha saattaa tulla uhatuksi. ”

Minun mielestämme olemme jo tukevasti keskellä uudentyypistä luokkayhteiskuntaa.

Seuraavaa kehityksen vaihetta on tosin vaikea itse arvioida, mutta vaihtoehtoja vaikuttamiselle on niukasti, jos mitään radikaaleja muutoksia ei tulla esimerkiksi kertomiini ongelmiin pikaisesti tekemään.

* * * *

Jo 10 vuotta sitten Hesari kirjoitti 22.9.1997 kaupunki - osastossaan ongelmasta - Sosiaalitoimi pelkää, mitä tapahtuu työkyvyttömiksi katsotuille

Jutussa haastateltiin sosiaaliviraston työtoimiston päällikköä Pertti Siukolaa:

"Tässä on valtava kustannussiirto valtiolta kunnille", Siukola perustelee. Ihmisarvosyyt painavat kuitenkin enemmän.

"Pahin olisi niiden tilanne, jotka ovat tottuneet pitämään itseään ammattilaisina. Jos todetaan etteivät he enää ole työmarkkinoiden käytettävissä ja heidät pudotetaan fattan luukulle, he saattavat mieltää itsensä ammattilaisten sijaan sosiaalipummeiksi.

Näin syntyy arvottomien ja toivottomien ihmisten joukko, joka myös käyttäytyy arvaamattomasti."

* * * *

Vaan köyhän niin kuin rikkaamman kansalaisen kannattaa mielestäni näissäkin vaaleissa käyttää säästelemättä äänivarojaan. Ainakin vielä tämän kerran.

Vihreiden kansanedustaja ja vanhan eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Tuija Brax kehotti Hesarissa 13.3. tiedotusvälineitä selvittämään vaalirahoituksen "luhtasointeja" nykyistä terhakammin.

Braxin mukaan on eräänlainen julkinen salaisuus, etteivät kaikki vaalirahoitusilmoitukset pidä paikkaansa.

Braxin mukaan laki on liian löperö: sen rikkomisesta ei rangaista eikä sen noudattamista valvota edes pistokokein.

Voimassa olevan lain mukaan kansanedustajien on ilmoitettava kampanjansa kulut ja yli 1 700 euron lahjoitukset.

* * * * * *

Yksi heti mieleen tullut mahdollisuus kiertää tuota 1700 euron summaa on jakaa se pienempiin eriin, ellei ilmoitetun yhteissumman pidä täsmätä kuitteihin tai vaalikampanjan tilien oikeiksi vahvistettuihin tiliotteisiin.

* * * * * *

Vaalirahoituksen tarkkuudesta tällä hetkellä voi ottaa itse kukin halutessaan selvää seuraavien linkkien kautta:

1. Europarlamentin jäsenet:
http://www.vaalit.fi/26987.htm

2. Presidentin vaalit 2006
http://www.vaalit.fi/34632.htm

Linkit toiminnassa 15.3.07 kello 10,19

* * * * * *

Mielenkiintoista olisi kuulla Braxilta ehdotus, kuinka tiedotusvälineet konkreettisesti pystyisivät valvomaan vaalirahoitusta paremmin kuin siitä palkkansa saava virkamieskoneisto?

Ja eikös lakivaliokunnan puheenjohtajalla ole erinomaista aloitevaltaa liian löperöjen lakien tiukentamisessa?

Varsinkin jos sairastuu tai vammautuu työssään pitkäaikaisesti tai pysyvästi?

* * * * *

Eilen tiedotusvälineissä kerrottiin eduskunnan puhemiehen Paavo Lipposen toivoneen muun muassa, että ensi vaalikaudella eduskunnassa käytäisiin enemmän arvokeskustelua hallituksen esityksistä.

Myös lainvalmisteluun olisi kiinnitettävä enemmän huomiota.

* * * * * *

Siis jotakin on mokattu, mutta perisuomalaiseen tyyliin mokista vaietaan ja yhteiskuntarauhan takaamiseksi kovin rangaistus mokia tehneille on mahdollisesti eduskunnan oikeusasiamiehen tai oikeuskanslerin etusormi pystyssä tehty puhuttelu: "Hyi,hyi!" Ja pidot jatkuvat ennallaan. Veikkaisin.

* * * * * *

Uutispäivä Demarissa olleen uutisen mukaan SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalaisen mielestä eduskunnasta uhkaa tulla parempiosaisten asioihin keskittyvä, jos työväestön äänestysinnokkuus passivoituu edelleen.

- Missään vaiheessa emme ole kenellekään sanoneet, keitä tai mitä heidän pitäisi äänestää, hän sanoo.

* * * * * *

Sekä Lipposen että Ihalaisen sanomissa asioissa on pointtinsa.

* * * * * *

Vallitsevat epäkohdat kolmikannan luomassa suljetussa erityistuomioistuin- ja salatussa vakuutuslääkärijärjestelmässä on tuotu esiin mm oikeusministerinä toimineen Johannes Koskisen monissa haastatteluissa.

Viimeksi Johannes Koskinen Satakunnan Kansassa 22.6.06 olleen haastattelun mukaan totesi, että vakuutusyhtiöt kaipaavat asenneuudistusta ja niiden tulisi käyttää enemmän itseoikaisun mahdollisuutta. Koskinen totesi aiemmin (Hymy - lehti 5.5.05) ongelmana olevan lautakuntajärjestelmän, jossa vakuutus- ja eläkelaitoksen asema on erittäin korostunut.

* * * * * *

Otetaanpa karmaiseva esimerkki HE 47/2005, jonka kohteena oli koko työikäinen väestö. Siinä vastoin kaikkia ongelmista tietävien kansalaisjärjestöjen odotuksia; vahvistettiin vakuutus-ja eläkelaitosten ylivaltaa entisestään!

Vakuutusyhtiöiden jalostaman vakuutuslääketieteen asemaa vahvistettiin HE 47/2005 pohjalta. Kyseessä on tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaa koskeva erittäin merkittävä laki.Valmistelu oli tehty kokonaan eduskunnan ulkopuolella kolmikannassa vakuutusalan kanssa eli nelikantaisesti.

Lakimuutos astui voimaan 1.1.2006, jonka mukaan esim. tapaturma-asioiden ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntien lääkärijäseneksi ei pääse enää normaalilla yliopistollisella lääkärikoulutuksella.

Tehtävään edellytetään nyt vakuutusyhtiötaustaista koulutusta eli lääkärijäsenen tulee olla ns. vakuutuslääkäri.

Tuomarivalan vannomisen kautta vakuutuslääkärijäsenen lausumat kuuluvat siten neuvottelusalaisuuden piiriin. Täten ne pysyvät kokonaan salattuina myös asianomaiselta itseltään, vaikka itse valitusasian pääpaino on ollut lääketieteellinen.

Koko erityistuomioistuin käsittelyhän on pelkästään kirjallinen ja kestää tällä hetkellä 3 vuotta per kierros.

* * * * * *

Lähteenä seuraavien tietojen analysoinnilleni on ollut eduskunnan ww-sivusto. Henkilöiden nimilistaus ei ole missään nimessä täydellinen, koska esimerkiksi oikeusministeriön lausunto on annettu kollegiaalisesti koko organisaation nimissä.

Kansanedustajat luottanevat pakostakin asiantuntijoihin; lakien syy-seuraussuhteita ei ole ilman omakohtaista kokemusta mitenkään helppoa hahmottaa.

Kiva olisi tietää ainakin perustuslakivaliokunnan käyttämien asiantuntijoiden taustaorganisaatiot, koska ne eivät mielestäni käy ilmi eduskunnan sivustolta. Asiantuntija on aina tietysti myös oman alueensa asianajaja, joten minkälaisen julkisuusperiaatteen mukaisia ovat heidän asiasta antamansa kirjalliset lausunnot tai suusanalliset lausumansa? Jos joku tietää, niin laittakoon kohteliaimmin vastauksen tälle areenalle.

Kiinnostavaa olisi tietää myös työntekijä - ja toimihenkilöpuolen etujärjestöjen (SAK, STTK) kannat voimaan ajetuille tapaturmalain lakimuutoksille, koska näiden tietojen valossa vastarinta näyttää olleen huolestuttavan minimaalista.

Voimaan tulleella lakimuutoksella siis huonettiin esimerkiksi työtapaturman tai ammattitaudin takia työkyvyttömäksi tulleen ammattiliiton jäsenen mahdollisuuksia pärjätä taistelussa vakuutus-ja eläkeyhtiöiden ylivaltaa vastaan!

Kuka näissä lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvissä asioissa pitää enää työläisen puolia?

Tuon kysymyksen haluaisin esittää edes näin sähköisen yhteyden kautta herroille Lipponen ja Ihalainen?

§ § § §

StVM 11/2005 vp - HE 155/2003 vp , HE 47/2005 vp
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2005 vp

Eduskunta on 2 päivänä joulukuuta 2003 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi (HE 155/2003 vp ).

Eduskunta on 26 päivänä huhtikuuta 2005 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan hallituksen esityksen toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp) täydentämisestä (HE 47/2005 vp ).

Valiokunta on käsitellyt alkuperäisen esityksen ja sitä täydentävän esityksen toistensa yhteydessä.

Asiantuntijat - Valiokunnassa ovat olleet kuultavina:

ylitarkastaja Kai Kullaa ja ylitarkastaja Carita Wuorenjuuri, sosiaali- ja terveysministeriö
ylituomari Timo Havu, vakuutusoikeus
suunnittelupäällikkö Olli Valpola, Kansaneläkelaitos
johtaja Riitta Korpiluoma, Eläketurvakeskus
puheenjohtaja Outi Antila, eläkelautakunta
toimistopäällikkö Kristiina Piilola, kuntien eläkelautakunta
puheenjohtaja Hannu Hakkola, tapaturmalautakunta
lakiyksikön päällikkö Sonja Lilius, Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA
lakimies Kirsi Pohjolainen, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto
lakimies Marja-Liisa Pelander, Työeläkevakuuttajat TELA ry
lakimies Kalle Räisänen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
varatuomari Mikko Nyyssölä, Elinkeinoelämän keskusliitto
työmarkkina-asiamies Merja Berglund, Suomen Yrittäjät
neuvottelupäällikkö Jorma Skippari, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
johtaja Kaarina Knuuti, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK

Lisäksi oikeusministeriö on antanut kirjallisen lausunnon.

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005:

pj. Valto Koski /sd
jäs. Sirpa Asko-Seljavaara /kok
Anneli Kiljunen /sd
Marjaana Koskinen /sd
Pehr Löv /r
Riikka Moilanen-Savolainen /kesk
Leena Rauhala /kd
Juha Rehula /kesk
Paula Risikko /kok
Arto Seppälä /sd
Osmo Soininvaara /vihr
Tapani Tölli /kesk
Raija Vahasalo /kok
Erkki Virtanen /vas
Tuula Väätäinen /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Harri Sintonen

§ § § §

PeVL 22/2005 vp - HE 47/2005 vp
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 22/2005 vp

Eduskunta on 26 päivänä huhtikuuta 2005 lähettäessään hallituksen esityksen toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp ) täydentämisestä (HE 47/2005 vp ) valmistelevasti käsiteltäväksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Eduskunta on 26 päivänä huhtikuuta 2005 lähettäessään hallituksen esityksen toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp ) täydentämisestä (HE 47/2005 vp ) valmistelevasti käsiteltäväksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Asiantuntijat - Valiokunnassa ovat olleet kuultavina:

ylitarkastaja Kai Kullaa ja ylitarkastaja Carita Wuorenjuuri, sosiaali- ja terveysministeriö
oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslin
professori Veli-Pekka Viljanen
Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut professori Kaarlo Tuori.

Valiokunta on antanut hallituksen esityksestä toimeentuloturvan muutoksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 155/2003 vp ) lausunnon (PeVL 25/2004 vp ).

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2005:

pj. Kimmo Sasi /kok
vpj. Arja Alho /sd
jäs. Leena Harkimo /kok
Irina Krohn /vihr
Annika Lapintie /vas
Reino Ojala /sd
Klaus Pentti /kesk
Markku Rossi /kesk
Simo Rundgren /kesk
Arto Satonen /kok
Seppo Särkiniemi /kesk
Astrid Thors /r
vjäs. Veijo Puhjo /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Petri Helander.

* * * * *

HE 47/2005 ei käyty mitään keskusteluja istuntosalissa, siitä ei äänestetty, joten oliko tämä sitä kovenevaa kolmikantaa, joka syytää yhä enemmän ruohonjuuritason työläisen naamalle puhdasta lantaa.

Ainoan puheenvuoron HE 47/2005 hyväksymisen puolesta piti istuntosalissa sosiaali-ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Valto Koski (sd). Kukapa sitä oman porukkansa luomusta haukkuisi?

* * * * *

Hesarissa 2.10.06 kolmikannasta todettiin muun muassa seuraaavaa:

Esimerkiksi työeläkeuudistuksessa eduskunnan arvioidaan olleen kumileimasin, joka vain hyväksyi kolmikannan sorvaaman esityksen.

Kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr) sanoo oppineensa, ettei tavallisen kansanedustajan kannata syventyä lakiesityksiin, joista on sovittu kolmikannassa.

"Lakiteknisesti esitykset ovat niin kelvottomia, että ne on käytävä läpi. Mutta sisältöön ei saa puuttua."

Ongelmaksi kriitikot kokevat myös sen, ettei monilla ryhmillä kuten pienyrittäjillä, opiskelijoilla ja eläkeläisillä ole edunvalvojaa kolmikannassa.

* * * * *

Loppuun lainaan pari kohtaa vihreiden ja vanhan eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Tuija Braxin sivustolta:

2. Demokratiaa parempaa järjestelmää ei ole keksitty
3. Ihmisoikeudet ovat demokratian ehdoton edellytys

Toivottavasti näin on myös jatkossa Suomessa.

Muistakeehan äänestää. Kiitos, jos jaksoit lukea tänne asti etkä nukahtanut. Sitten vain sanaa kiertämään.

Pääministeri Matti Vanhanen totesi MTV3-kanavalla aamun lähetyksessä (13.3), että sairaan henkilön pitää päästä Suomessa asianmukaiselle eläkkeelle, jos hoitavan lääkärin lausunto eläkkeelle pääsyn kriteereistä on olemassa.

Näin toimien mielestäni pysyvästi sairaat kansalaiset olisivat tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa asemassa esimerkiksi kansanedustaja Tony Halmeen tapauksen kanssa.

Toivottavasti keskustelu isoksi kasvaneen kansallisen eläkeongelmakentän ympärillä jatkuu avoimena.

* * * * * *

Helsingin Sanomien eilisillä vaalimarkkinoilla tunnelmat kävivät jo kuumina ja häpeäpilkusta helvetinmoiseksi häpeäpaiseeksi kasvaneen ongelman ydintä lähestyen.

Helsingin Sanomien Onlinessä kerrottiin tilanteista seuraavasti: "Matti Viialainen ja Sauli Niinistö väittelivät kolmikannan merkityksestä Helsingin Sanomien vaalimarkkinoilla.

Työmarkkinajärjestöjen valta ja eläkkeet kirvoittivat kuumimmat väittelyt Helsingin Sanomien vaalimarkkinoilla maanantaina Sanomatalossa.

Kokoomuksen Sauli Niinistö kohtasi väittelyssä SAK:n apulaisjohtajan Matti Viialaisen (sd), joka pyrkii Niinistön tavoin Uudeltamaalta eduskuntaan.

Niinistö syytti SAK:ta ja työnantajien EK:ta vallanhalusta. Viialainen puolusti SAK:ta ja kolmikantaa."

Nyt pitäisi vaan päästä vielä ennen äänestyspäivää kuulemaan mistä asioista kolmikannan tiimoilta ollaan puolueiden välillä eri mieltä ja miksi?

Kolmikantahan puolustaa varmasti edelleen tietyissä työelämän kysymyksissä paikkaansa.

Vaan kolmikannan irroittamisella suljetusta erityistuomioistuin- ja salatusta vakuutuslääkärijärjestelmästä alkaa olla jo kiire.

* * * * * *

En tiedä onko eri puolueiden ehdokkaita ohjeistettu esittämään ensi alkuun ko. ongelmista täysin tietämätöntä...

Olen saanut nimittäin yhteydenottoja siitä, että jopa useampia kausia eduskunnassa istuneet kansanedustajat eivät ole mukamas tienneet asioiden todellisesta tilasta, esimerkiksi vakuutusoikeuden suhteen?!

Vaan pitää käydä itse lähipäivinä tsekkailemassa kommentteja ehdokkailta ihan livenä.

* * * * * * *

Eilinen FST Spotlight ”Sairastuneille potkut” toi julkisuuteen mielestäni erittäin ajankohtaisen asetelman työmarkkinoilta.

Ovatko työntekijäpuolen keskusjärjestöt kuten SAK, AKAVA, STTK taaskaan hereillä? Vai onko tämäkin asia nuijittu sovituksi kovenevan kolmikannan kabineteissa muutaman nuijan hiljaisella kopautuksella?

Vakavasti sairastunut, mutta sairaudestaan parantunut ja työkykyiseksi todettu henkilö ei meinaa kelvata sitten millään nykyisille työmarkkinoille. Vaikka on ammattitaitoa ja halua tehdä töitä. Esille ohjelmassa tuli työnantajien inhimillinen epäluulo ja pelko taloudellisista riskeistä.

Näistä asioista on hyvä keskustella julkisuudessa lisää.

* * * * * * *

EK:n ylilääkäri Kari Kaukinen kertoi olevan tärkeää, että työelämän laeissa on olemassa tarkat aikarajat sille mihin mennessä työnantaja voi tehdä ratkaisun työsuhteen päättämisestä pitkään sairaana olleen työntekijän suhteen. Rajana on nyt tuo noin yksi vuosi.

Kuitenkin mm. vakuutuslääketieteen erityispätevyyden omaavalta EK:n ylilääkäri Kari Kaukiselta pitää jatkossa kysyä, miksei tuon ajan yli sairaana ollut henkilö pääse kuntoutustuen piiriin tai täysimääräiselle työkyvyttömyyseläkkeelle? Kuten lakien mukaan sairaan henkilön pitää päästä, mutta yhä kiihtyvällä tahdilla työeläkeyhtiöt toteavat paperilta nämä henkilöt täysin työkykyisiksi tai myöntävät vain osaeläkkeen. Ja siinä ohessa työnantaja antaa vielä potkut töistä.

Mitä järkeä on sairaan ja siten työkyvyttömän henkilön potkut saatuaan ilmoittautua työvoimatoimistoon työnhakijaksi, joka on kuitenkin hoitavan lääkärinlausunnolla edelleen työkyvytön?

Ylilääkäri Kari Kaukiselle voitaneen heittää vastattavaksi muutamia lisäkysymyksiä…

Onko hänellä EK:n internet-sivustolle laitettavaa listaa yhteyshenkilöineen niistä työeläkeyhtiöistä ja työnantajista, jotka palkkaavat työntekijöikseen valmiiksi sairaita työntekijöitä?

Miksi työelämää koskevissa laeissa ei ole ajallista takarajaa lääketieteellisen hoidon ja kuntoutuksen antamiselle?

Miksi työelämää koskevissa laeissa ei ole ajallista takarajaa ammatillisen kuntoutuksen selvittelyn ja loppupäätelmien tekemiselle eläkkeelle pääsystä tai työelämään tapahtuneesta erilaisin tukitoimin tapahtuneesta onnistuneesta paluusta?

Miksi suljetussa erityistuomioistuinjärjestelmässä toimivien vakuutuslääkärien lausumat salataan asianomaiselta itseltään, vaikka päätöksen pääasiallinen paino on ollut lääketieteellisissä seikoissa?

* * * * * * *

Merkittävä ennakkopäätös korkeimmasta oikeudesta:

KKO:2006:104
Työsopimus - Työsopimuksen päättäminen - Työsopimuksen purkaminen
Diaarinumero: S2005/716
Esittelypäivä: 18.5.2006
Taltionumero: 3110
Antopäivä: 18.12.2006

Työnantajalla katsottiin olevan työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla oikeus purkaa työntekijän työsopimus pitkäaikaisen työkyvyn alenemisen perusteella. (Ään.)

TSL 8 luku 1 § 1 mom

* * * * * * *

Kuitenkaan kyseisessä tapauksessa irtisanomisen kohteeksi joutuneet (lehtitietojen mukaan edelleen sairaat) työntekijät eivät päässeet heille lakien mukaan kuuluvalle kuntoutustuelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle.

* * * * * * *

Tästä isoksi kasvaneesta kolmikannan luomasta eläkeongelmasta on muuten tehty eduskunnassa hyvä kirjallinen kysymys KK 156/2006 vp - Marjaana Koskinen /sd ym. Osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntäminen työkyvyttömyyseläkkeen sijaan.

Ai, niin. Oikeastaan pitäisi puhua nelikannasta, koska näissä lakisääteisten vakuutusten asioissa vakuutusalan ote on vähintäänkin 1/4 arvoinen.