KYSYMYS: Riitelemme kihlattuni kanssa jatkuvasti ja kysyisin, että olemmeko vain liian erilaisia vai olisiko jotain tehtävissä vielä asialle? Riidat alkavat ihan pienistä asioista, kielenkäyttöni ei ole hänen mielestä sopivaa ja itse taas en tykkää riitelystä yleisillä paikoilla. Olen miettinyt parisuhdeneuvontaa, mutta hän ei halua sitä koska ei koe, että siitä olisi apua koska siellä kuulemma sanotaan samat asiat mitä hänkin sanoo. :) Mitä tässä oikein tulisi tehdä? Kiitos vastauksesta jo etukäteen.
VASTAUS: Kurja kuulla jatkuvista riidoistanne. Se on ollut varmasti sinulle ja kihlatullesi raskasta ja kuluttavaa. Kysyt, onko asialle tehtävissä vielä jotain? Useimmiten on tehtävissä jotain jos siihen löytyy molemmilta halua ja tahtoa.
Jokaisessa parisuhteessa on välillä ristiriitoja, joiden selvittäminen tuntuu hankalalta, joskus jopa toivottomalta. Toimimaton kommunikaatiotyyli aiheuttaa saman negatiivisen kuvion pyörittämistä riidasta toiseen. Ja kun jää pahaa fiilistä hampaan koloon ruokkii se jo valmiiksi seuraavaa konfliktia. Pieniinkin riitoihin saattaa olla kätkeytyneenä merkityksellisiä ja isoja sanottamattomia asioita. On hyvä pysähtyä ja kuulostella itseään, mistä tässä on pohjimmiltaan kysymys? Mitä oikeasti haluaisin sanoa puolisolleni? Mitä ja miten haluaisin kertoa toiselle tunteistani, tarpeistani ja toiveistani? Mikä omassa menneisyydessäni vaikuttaa siihen, että käyttäydyn puolisoani kohtaan juuri näin?
Molemminpuolinen syyttely ja loukkaaminen synnyttää tarpeen puolustautua. Kun tunteet ovat täysillä päällä, riitely rikkoo enemmän kuin rakentaa. Useat pariskunnat ovat sopineet ns. aikalisästä. Se tarkoittaa riidan keskeyttämistä ja tilanteen rauhoittamista. Molemmat antavat tahoillaan kiihtyneiden tunteiden laantua, jotta keskustelua voitaisiin taas yrittää toista arvostaen jatkaa. Voisiko tämä toimintamalli toimia myös teidän parisuhteessanne?
Hyvässä ristiriitojen selvittelyssä on molemmilla tunne, että tulee aidosti kuulluksi omana itsenään. Siihen voi auttaa, että pyrkii tietoisesti kuuntelemaan rauhassa, mitä toinen haluaa kokemuksestaan ja näkemyksestään minulle sanoa. Asioista ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta toisen pointtia voi ymmärtää. Ymmärrys luo taas mahdollisuuden vastaan tulemiselle tai joskus sen hyväksymille, että kaikki ristiriidat eivät ole selvitettävissä juuri nyt. Silti niiden kanssa voi elää ja olla parisuhteessa tyytyväinen.
Haluan rohkaista sinua kysymään vielä kihlatultasi, lähtisikö hän kanssasi parisuhdeneuvontaan. En usko, että menettäisitte siinä mitään. Uskon, että voisitte löytää sieltä uusia näkökulmia tilanteeseenne. Niitä kannattaa etsiä myös Suhdeklinikan artikkelista Riitely kuuluu parisuhteeseen.
Kaikkea hyvää toivottaen
Perheneuvoja Elisabeth
