Näin tammikuussa vatsa kurnien, toisessa kädessä porkkana ja toisessa omena, ei ole ihme, että ajatukset harhailevat ja siirtyvät holtittomasti asiasta toiseen, lähinnä ruokaa koskeviin. Niin kuin nytkin, muutaman viikon takaiseen Sinne Porvoon visiittiin. Se oli sitä aikaa… loppuvuotta, kun vielä oli lupa riehaantua nautinnosta ja ruokkia rakasta kroppaani estoitta eteeni kannetuilla herkuilla.

Sinne Porvoo on siitä kummallinen paikka, että vaikka kaikki sen tietävät, niin kaikki eivät siellä jostain syystä ole käyneet. En ollut minäkään. Kuullut olin kaikenlaista, mutta jotenkin se Porvoo nyt vaan on muka niin kaukana. Luonnollisesti tällaista hedonistia ja ruokarakastajaa harmittaa, että löysin tämän paikan vasta nyt, paljon sen jälkeen, kun monet ruokadiggarit ovat jo siirtyneet kuluttamaan uusien paikkojen trendikkäästi kierrätettyjä designtuoleja.
Olisin ehtinyt nauttimaan tästä jo monen monituista kertaa, jos vain olisin saanut aikaiseksi lähteä Porvooseen!

Yhtenä perjantai-iltana me sitten lähdimme. Menimme oikein bussilla, että saa nauttia viiniäkin, vaikka olisihan sieltä Porvoosta varmasti joku mukava B&B:kin löytynyt. Matka ei kauan kestä ja koska olimme hieman etuajassa, kävimme kirpakan pakkaspäivän kunniaksi nauttimassa naapuriravintolassa kuumat glögit. Lämpöisin mielin suunnistimme kohti Taidetehdasta, missä Kai Kallion luotsaama Sinne Porvoo sijaitsee.

Ravintolan sijainti vilkkaan elokuvateatterin ja Taidehallin yhteydessä ei ole varman päälle pelattu juttu, vaikka ihmisiä tässä osoitteessa liikkuukin päivittäin paljon. Minusta sijainti on kuitenkin ravintolalle mitä parhain. Kun astut sisään, unohdat välittömästi, että nurkan takana myydään eskapismia ja ylisuuria popcorn-boxeja, sillä skandinaavisen valoisa, jopa hieman industriaalinen miljöö korkeine kattoineen ja hitaasti katossa heiluvine lamppuineen kutsuu astumaan sisään rennolle makumatkalle.

Ravintolasta löytyy mainioita yksityiskohtia: viherseinää, kauniita lamppuja, pieni paikallistuotteiden myyntitiski. Jopa WC:n seinä on hyödynnetty ja sieltä löytyykin talon oman spelttileivän resepti. Sisustuksessa on käytetty puuta ja betonia sulassa sovussa. Tunnelma on viihtyisä, jotenkin kiireettömän oloinen ja taustamusiikki sopii hyvin tilaan ja tunnelmaan. Voisin kuvitella tulevani tänne niin kikattavan tyttöporukan, vanhempieni tai kuten nyt, puolisoni kanssa.

Iltamme alkaa Janisson-Baradonin samppanjalla. Rapean paahteinen, Pinot Noir -vetoinen kupliva on oiva valinta talviseen iltaan. Tuskin maltamme odottaa, mitä yllätysmenumme tänään sisältää!

Kvaak!
Miedosti savustettua ankkaa, punajuurta, vadelmia Wärtsilästä ja paahdettua Malmgårdin emmeriä. Annos on kaikin puolin moitteeton aloitus. Vadelma on kirpeää, emmer tuo popcornimaisen vivahteen annokseen ja ruualle valittu saksalaisen viinitalon J2 Spätburgunder korostaa ankan makua hienosti. Nappialoitus!

Suomalainen tako
Pikkelöityä selleriä, riimihirveä ja katajanmarjamajoneesia. Tässä taisi olla illan visuaalisesti näyttävin annos. Sesonkiin hyvin istuvat maut ja upea esillepano. Annos on näppärä sormin syötävä ja jälleen kerran viini komppaa annosta täydellisesti. Julien Schaalin raikas Riesling ”Nature” Ranskan Alsacesta yllätti tässä kohtaa minut täysin. Olen itse pitänyt kyseistä viiniä aika keskinkertaisena, mutta nyt oli juoma oikeassa seurassa. Viini toimi hienosti nostaen katajanmarjan aromeja pieninä välähdyksinä pintaan. Tako oli viimeistely paahdetulla sipulilla ja jos jotain pitäisi kritisoida, niin ehkä sitä, että sipulin maku jäi pyörimään suussani viimeisenä.

Syksyn sävelet
Seuraavaksi eteemme saapuu paistettua kotimaista siikaa. Lisukkeina kuorineen paahdettua maa-artisokkaa, selleripyreetä, rapulientä ja aiolia. Paistettu kala tuoksuu ihanalta ja vesi herahtaa nopeasti kielelle! Annos on ajaton ja herkkä makumaailma myötäilee klassista esillepanoa.
Napakka maa-artisokka ja aioli tuovat annokseen kaivattua rosoisuutta ja makeahko selleripyree pyöristää makuja kauniisti. Itse olisin toivonut selleripyreen ja aiolin balanssin olevan toisin, sillä ahneena haarukoin maukkaan selleripyreen liian nopeasti. Loppuajan toivoin löytäväni sitä lautaselta lisää, mutta onnistuin jotenkin aina kaapimaan vain kasan aiolia suuhuni! Jälleen kerran viini oli tarkoin mietitty ja ranskalaisen viinitalon, Domaine Guy Robinin viinintekijän, Marie Angen valloittava ja puhdaspiirteinen Chablis toimii erinomaisesti ruuan
kanssa.

Salla
Illan toinen lämmin ruoka on liha-annos. Lautaselta löytyy poroa kahdella tavalla sekä perunapyreetä, tyrniä, kurpitsaa ja sipulia.
Poromies Hannu Lahtela on toimittanut mitä laadukkainta poroa ravintolaan. Ulkofilee on riistaisaa ja suorastaan sulaa suuhun. Ruokailun jälkeen on pakko vielä tarkistaa, että söinhän varmasti ulkofileetä, niin samettisen pehmeää se oli. Poron kateenkorva puolestaan on harvinaista herkkua meille etelässä. Puolisoni ja minä, olemme kumpikin suuria kateenkorvan ystäviä ja osasimme arvostaa tätä erikoisuutta, jolla poromiehet yleensä ruokkivat koiransa. Toista kuuluisaa herkkua, tuota C-vitamiinipommia ja pohjolan appelsiinipuuta, tyrniä oli myös käytetty annoksessa tyylikkäästi. Se toi annokseen moniulotteisuutta ja mukavia, happaman kirpeitä makupiikkejä.
Annokselle valittu, Scaian tuottama italialainen punaviini oli makuuni hieman liian tuhti, vaikka sen hapankirsikkaisuus ja aavistus yrttisyyttä sopikin annoksen luonteeseen hyvin. Ei vain tällä kertaa minun juttuni. Seuralaiseni piti viinistä kovasti ja on ihan tervettä, että emme ole koko ajan samaa mieltä makuyhdistelmistä!

Pääruuan jälkeen yllätykset jatkuvat. Keittiö on valmistanut mesiangervosta mehujäätä. Mehujäätä dipataan sokeri-sitruunajauheeeen, joka ihanasti poksuu, ritisee ja ratisee suussa kuin lapsuuden popping candyt. Tämä oli hauska ja ihanan viilentävä yllätys täysinäiselle vatsalle!

Juusto
Menu on loppusuoralla ja ennen jälkiruokaa saamme vielä palan juustoa. Tämä annos ei olekaan ihan perinteinen juustoannos vaan Mosagårdin leipäjuustoa, lakkahilloa ja kinuskia. Ai että olen onnellinenonnellinenonnellinen! Pidän kovasti leipäjuustosta ja lakoista, ja makea kinuskikastike oli piste i:n päälle! Rakastin tätä annosta, vaikka seuralaiseni mielestä se oli ehkä hiukan tylsä. Pieni ripaus suolaa kinuskin päälle olisi ehkä viimeistellyt annoksen, mutta tuollainen pieni sivuseikka ei minua juuri nyt haittaa, sillä makea, lähes hunajainen Kracherin beerenauslese siivittää juustoannoksen illan kärkikolmikkooni.

Pop my cherry
Menun päättää jälkiruoka, josta tällä kertaa löytyy suklaata monessa muodossa sekä kirsikkasorbettia. Tässä annoksessa on konvehtirasian kaikki parhaimmat maut. Suklaata on niin kakun, moussen, keksin kuin ganachen muodossa ja sorbetti tuo mukavaa raikkautta annokseen. Mas Amiel, makea ranskalainen viini, on suklaan kanssa ”match made in heaven”. Viini on elegantti, hieman portviiniä makumaailmaltaan muistuttava ja suosittelen lämpimästi kokeilemaan sitä joskus portviinin sijaan.

Ehdimme vielä nauttimaan espressot ja pienet avecit ennen kuin meidän on aika siirtyä kohti bussiasemaa.
Kaiken kaikkiaan iltamme oli kaikin puoli onnistunut. Mahtava illallinen viihtyisässä miljöössä, huolehtivan ja asiantuntevan henkilökunnan huomassa. Mitä muuta sitä voi perjantai-illaltaan toivoa?

Sinne Porvoo on ehdottomasti paikka, jonka takia kannattaa nähdä hieman vaivaa, hypätä vaikka siihen Porvoon Liikenteen pikavuoroon ja viettää ilta ystävien kanssa hyvän ruuan ja juoman merkeissä.
Tammi-helmikuussa Sinne Porvoossa on vielä mahtavia tarjouksia, jotka kannattaa ehdottomasti käydä tsekkaamassa. Tarjolla on ”Pimeät illat” jolloin menu nautitaan pelkän kynttilän valossa ja voit maksaa ruokailusta juuri niin paljon kuin haluat sekä ”Yltäkylläisyyden talvimenu”, jonka etukäteen lunastamalla saat kaksi menua yhden hinnalla. Menut myydään varmasti nopeasti loppuun, joten kannattaa olla ajoissa liikenteessä.

Kipsukka/TableOnline.fi

Sinne Porvoo, Läntinen Aleksanterinkatu 1, Porvoo
Lisätiedot & pöytävaraukset: https://www.tableonline.fi/ravintola/sinne-porvoo

TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan - on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.

Kirjoitettaessa soi Miles Davis: All blues