Rapsakkata

Kun taivaalta sataa paljon räntää,
kokoontuuko uusi eduskunta;
yhteiskuvaan talon portaille,
nostaen kansalle hymyillen,
yhtä aikaa aitoa ketunhäntää?

Päivän alku on tänään tosi harmaa,
enkä ole vieläkään tavannut ehdokasta,
jonka ympärillä hehkuisi rehellisen tuntuista karmaa.

- - - -

”Vaan minkäs teen?
Naamavaalikoneen mukaan,
ykkösehdokkaani on Steen.
Vaan varmaa on se,
että huomenna ainakin äänestyspaikalle meen.”

- - - -

Jos sää on huomenna huono ja karmeesti ketuttaa,
niin piirränkö keskisormen, jonkin numeron vaiko tuplaween?

Monia ehdokkaita olen jo tavannut,
moniin paikkoihin olen myös myöhässä ravannut.

Useat ehdokkaat turneellaan kovalla kiireellä:
ainakin kerran Helsingin 3 sepän patsaalle kurvaa.

Kun kerron monien karmeista kohtaloista ja rupean kysymään,
että eikö suomalaisille kuuluisi enemmän oikeusturvaa;
niin ne osanottonsa ja esitteensä minulle nopeasti lykkää.
Luuleeko ne tosiaan, että minäkin vain ympäripyöreistä vastauksista tykkään?

- - - -

”Vaan minkäs teen?
Naamavaalikoneen mukaan,
ykkösehdokkaani on Steen.
Vaan varmaa on se,
että huomenna ainakin äänestyspaikalle meen.”

- - - -

Rehellisyyden perikuvat,
sepätkin kyllä edelleen paikallansa takovat,
mutta ehdokkaiden jonnin joutavuuksia kuunnellessaan;
päitänsä pudistavat ja yksi sormi kurkussa kakovat.

Ehdokkaat eivät oikeusturvan ongelmia systeemissä kiistä,
vaan eihän niillä toinen jalka vammautuneena holtittomana rännässä viistä.

Ehdokkaat vain sanoo, että jos ”hallituksen esitys” on puhdasta kolmikantaa;
jolle vielä vakuutusala ukaasinsa antaa,
niin silloin siinä on hehkuva polttomerkki,
jolloin eduskunta sille pullikoimatta hyväksyntänsä antaa.

Jos haluat kansanedustajana erilaisiin kivoihin piireihin,
niin eduskunnassa et saa puuttua liikaa yhteiskunnan
mätäpaiseisiin ja niiden ympärillä velloviin lemuihin.
Varsinkin, jos haluat kolmikannan ja vakuutusalan Lapin kemuihin.

- - - -

”Vaan minkäs teen?
Naamavaalikoneen mukaan,
ykkösehdokkaani on Steen.
Vaan varmaa on se,
että huomenna ainakin äänestyspaikalle meen.”

- - - -

Itsekin kannatan rajoitettua kolmikantaa;
se varmasti työelämässä oleville edes jonkinlaisia turvatakuita antaa.

Vaan jos tutuksi tulevat Sinulle sanat:
vakuutuslääkäri, erityistuomioistuin, vakuutusoikeus;
niin silloin 95-prosenttisen ennusteen mukaan,
olet jo kusessa, lopulta Sinua ei auta kukaan.

Siis muista, jos vammaudut tai sairastut liian pitkäksi aikaa,
niin silloin kolmikannan ja vakuutusalan hiomat lakitekstit heräävät eloon;
pahimmillaan nahkurin orsilta ruoskakin raikaa;
ja niittää kaikki kohdalle osuneet mullan alle ennenaikaisesti ketoon.

Sitä ennen saatetaan tavata kaivelemassa reviirilläni roskista;
vaan teen loppukysymyksen, joka koskee oikeusministeri Koskista:

”Miksi Heinäluoman tullessa hallitukseen SAK:sta,
niin demarit palkitsivat katapulttilähdöllä hallituksesta;
oikeusministerinä hyvin toiminutta Johannes Koskista.?”

- - - -

”Vaan minkäs teen?
Naamavaalikoneen mukaan,
ykkösehdokkaani on Steen.
Vaan varmaa on se,
että huomenna ainakin äänestyspaikalle meen.”

- - - -

Oikeusministerin haastattelut:

Tule apuun EU! Tai joku muu?
- Julkaistu: 14 syyskuun, 2021 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

https://suomi2017.wordpress.com/2021/09/14/tule-apuun-eu-tai-joku-muu/
Linkki luettu ja korjattu 7.8.2024

Oikeusministeri Koskisen mainitsemat ongelmat syntyvät kolmikannan + vakuutusalan valmistelevista lakiesityksistä, joissa eduskunta toimii vain kumileimasimena.

Vaalien alla vaalikeskustelujen aiheiksi tiedotusvälineissä nostettiin muun muassa eläkeasiat ja kolmikanta. Aiheita on sivuttu eri kanteilta jonkin verran, vaan lopullinen läpimurto ongelmakentän ytimeen puuttuu.

Viime viikon lopulta lähtien Iltalehdessä on jauhettu oikeusministeri Leena Luhtasen ja hänen miehensä vuoden 2004 kunnallisvaalikampanjaan liittyvää maksuepäselvyyttä.

Vaalirahoituksen avaaminen mahdollisimman läpinäkyväksi on varmasti kaikkien kansalaisten etu. Näin pääsemme ja pystymme arvioimaan ainakin jälkikäteen, kenen kaikkien sidosryhmien rahoittamaa kansanedustajaa on tullut äänestäneeksi. Puolueen lisäksi.

Toisaalta omaa lähipiiriäni mietityttää, miksi Luhtasten vuodelta 2004 oleva asia nostettiin juuri Iltalehden sivuille esiin, niin voimakkaalla panostuksella?

Halutaanko oikeusministeri Leena Luhtasesta jostain syystä eroon vai onko kyseessä hänen puolueensa masinoima harhautushyökkäys, jotta esimerkiksi työeläkkeisiin ja kolmikantaan liittyvä kriittinen keskustelu saadaan ajettua minimiin ennen vaaleja?

Mene ja tiedä. Yhden vastauksen ja mielenkiintoisen spekulointilinkin avaa Alma Median ja siten Iltalehden suurimpien osakeomistajien rekisteri:

https://www.almamedia.fi/sijoittajat/osakkeet-ja-osakkeenomistajat/osakkeenomistajat/
Linkki korjattu 7.8.2024

Kuin sattumalta suurimmista omistajista löytyvät keskeiset työeläkeyhtiöt, jotka taas kuin sattumalta vaikuttavat erittäin suurella painoarvolla kolmikannan kabineteissa. Yhdessä keskeisten työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan edustajien kanssa.

* * * *

Kysynpähän vaan, että onko oikeusministeri Leena Luhtanen mennyt uhkamaan toimillaan vallitsevaa valta-asetelmaa?

Samalla mietityttää edelleen se, että miksi aktiivisesti isot lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvät ongelmakentät julkisuuteen tuonut oikeusministeri Johannes Koskinen sai aikanaan äkkilähdön ministerin paikaltaan?

* * * *

Eilisessä Silminnäkijä Salainen oikeus - ohjelmassa esille nostetut tuomioistuinkäsittelyn asiakirjamateriaalien salailuongelmat ovat itselleni erittäin tuttuja.

Omat ja lähipiirini kokemukseni tulevat lakisääteisistä vakuutuksista tehtäviä valituksia käsittelevästä ja suljetusti toimivasta erityistuomioistuinjärjestelmästä,

Sen tuomioistuinkäsittelyistä yli 99% tapahtuu salaisesti, kirjallisesti ja ilman asianomaisen läsnäoloa. Tuomioistuinkäsittelyn perustana olevista asiakirjoista ei saa missään vaiheessa yksilöityä asiakirjaluetteloa.

Esimerkiksi pysyvissä työtapaturma-, ammattitauti- ja liikennevahinkotapauksissa korvaussummat, jotka kyseenalaisin keinoin ja ilman tosiasiallisia perusteluita kiistetään ovat suurusluokaltaan jopa 1 000 000 euroa per/tapaus. Kyseessä on tuolloin pysyvissä vahinko- tai sairaustapauksissa loppuelämää koskeva toimeentuloturva asianomaisen vakuutuslajin lakitekstissä takaamasta eläkkeestä.

Alkutiedot aiheeseen löytyvät oikeusministerin haastattelut:
Tule apuun EU! Tai joku muu?
- Julkaistu: 14 syyskuun, 2021 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

https://suomi2017.wordpress.com/2021/09/14/tule-apuun-eu-tai-joku-muu/
Linkki luettu ja korjattu 7.8.2024

Oikeusministeri Koskisen mainitsemat ongelmat syntyvät kolmikannan + vakuutusalan valmistelevista lakiesityksistä, joissa eduskunta toimii vain kumileimasimena.

Esimerkiksi HE 47/2005 koskien tapaturma-asioiden ja HE 91/2006 koskien työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa korostavat entisestään vakuutusyhtiöiden ylivertaista asemaa suhteessa yksittäiseen valittajaan. Vaikka suunnan piti olla juuri ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen puolesta täysin vastakkainen.

HE 12/2006 koskien hallintotuomioistuimia saattaa pahimmillaan saattaa kaikkien vakuutusoikeuden ja sen alaisten lautakuntien käsittelyssä olleet vakuutuslääkärijäsenen lausumat salaisiksi 100 vuoden ajaksi. Myös asianomaiselta itseltään, vaikka hän antamansa valtakirjan ja sen oikeaksi todistaneiden henkilöiden turvin haluaisi kaikki oikeusprosessiinsa vakuutusyhtiötä vastaan liittyvät asiakirjansa julkisiksi.

Ratkaisukokoonpanoon kuuluneen vakuutuslääkärijäsenen lausumia asianomainen ei saa tälläkään hetkellä missään vaiheessa tietää. Ei edes silloin, kun tuomioistuinkäsittelyn pääpaino ja ratkaisu ovat olleet riippuvaisia lääketieteellisten asioiden selvittämisestä ja toteennäyttämisestä.

* * * *

Tästä isosta kansallisesta ongelmasta eivät ole minkään puolueen johtajat uskaltaneet puhua avoimesti ja oma-aloitteisesti vaalikeskusteluissa, vaikka heille on siihen toimittajien taholta mielestäni tarjottu monesti mahdollisuutta. Ongelman suhteen he ovat erittäin tietoisia, koska eduskunnassa on tehty asiasta hallitukselle yli 100 kirjallista kysymystä 90-luvulta alkaen.

Vaalikeskusteluissa on vain kierrelty varovasti kolmikannan ympärillä, mutta lakien takaamia suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkauksia ei kukaan puoluejohtajista ole uskaltanut omaehtoisesti tuoda esiin. Koska kaikki valtapuolueet ovat olleet luomassa käsistä karannutta länsimaisen oikeuskäsityksen irvikuvaa. Tosin kukaan ei uskalla ottaa kunniaa sen luomisesta itselleen tai tunnustaa suoraan tehtyjä virheitä.

Tietoa tästä ongelmakentästä on virrannut vuosien ajan eduskuntaan, ministeriöihin, laillisuusvalvojille ja puoluetoimistoihin useiden henkilöiden toimesta erittäin paljon.

* * * *

Eduskuntavaalien äänestyspäivän lähestyessä ruvetaan jo Hesarinkin pääkirjoituksessa 15.3.07 lähestymään tämän todella ison kansallisen ongelman ydintä....

"Työllisyystilastoissa istuu kuitenkin tiukasti tahra nimeltään pitkäaikaistyöttömät.

Heitä oli viime vuonna yhä noin 146 000.

Vaikeimmin työllistettävien pitkäaikaistyöttömien joukko tosin kutistui hallituskauden aikana.

Suurin syy siihen oli työkyvyttömien työnhakijoiden pääseminen eläkkeelle."

Yhdeksi lääkkeeksi Hesarin vuorossa ollut päätoimittajakirjoittaja tarjoaa:

"Pitkäaikaistyöttömyyttä ei torjuta yksin työvoimapoliittisin keinoin.

Yhä tärkeämpää on, että työvoimaviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhoitoalan väen sekä koulutusta järjestävien viranomaisten ja yritysten kanssa."

Hyvä ehdotus sinänsä, mutta jos kyseinen eläkkeelle kuuluva virallisesti tilastoitu ja siten varastoitu työkyvytön pitkäaikaistyötön on jo käynyt tarjolla olevan keinovalikoiman kertaalleen tai useammin läpi?

* * * *

Kuinka monta onkaan eri tilastoissa sellaista henkilöä, jotka on paperilla toimivan vakuutuslääketieteen keinoin ja paperilta johtopäätökset tekevien vakuutuslääkäreiden toimesta todettu "täysin työkykyisiksi."

Kun mukaan lasketaan erilaisen osaeläkkeen saaneet ja ei enää työttömyystilastoissa roikkuvat tosiasialliset työkyvyttömät, niin kokonaisluku alkaa olla luokassa 200 000.

Nyt pitääkin pikaisesti selvittää kuinka monta ko. henkilöistä on saanut vakuutus- tai eläkeyhtiöltään hylkäävän päätöksen täysimääräisestä eläkkeestä.

Vaikka heillä on oman hoitavan lääkärin lausunto tai useammankin hoitavan lääkärin lausunto työkyvyttömyydestään.

Pääministeri Vanhanenkin totesi tiistai-aamuna MTV3 aamutelkkarissa, että sairaan henkilön pitää päästä asianmukaiselle eläkkeelle, jos hänen kohdallaan eläkkeelle pääsyn kriteerit kerran hoitavan lääkärin lausunnossa täyttyvät.

Niin kuin kansanedustaja Halmeen nopeassa työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyssä tapahtui.

* * * *

Mikäli isoa erityistuomioistuin- ja vakuutuslääkärijärjestelmän remonttia ei olla valmiita pikaisesti tekemään, niin kansalaisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lain edessä on kuin ilmaan päästetty vaali-ilmapallonippu. Kaikissa puoluekartan mukaisissa väriskaaloissa.

* * * *

Opetusneuvos Veikko Pöyhönen kirjoitti erittäin osuvasti Hesarissa 14.3.07:

” Hallituksessa olevat puolueet ovat jo aikoja sitten halunneet toimia markkinoiden ehdoilla, josta syystä niiden poliittinen uskottavuus on romahtanut.

Erityisesti tämä koskee Sdp:tä, joka alkuperäisesti on työväenpuolue, mutta joka uudessa tilanteessa on joutunut suostumaan suuren pääoman liittolaiseksi.

- - - -

Suomi kulkee kohti uudentyyppistä luokkayhteiskuntaa, jossa vauraus kasaantuu yhä harvemmille ja köyhyys tulee yhä useampien osaksi. Tämän kehityksen jatkuessa myös yhteiskuntarauha saattaa tulla uhatuksi. ”

Minun mielestämme olemme jo tukevasti keskellä uudentyypistä luokkayhteiskuntaa.

Seuraavaa kehityksen vaihetta on tosin vaikea itse arvioida, mutta vaihtoehtoja vaikuttamiselle on niukasti, jos mitään radikaaleja muutoksia ei tulla esimerkiksi kertomiini ongelmiin pikaisesti tekemään.

* * * *

Jo 10 vuotta sitten Hesari kirjoitti 22.9.1997 kaupunki - osastossaan ongelmasta - Sosiaalitoimi pelkää, mitä tapahtuu työkyvyttömiksi katsotuille

Jutussa haastateltiin sosiaaliviraston työtoimiston päällikköä Pertti Siukolaa:

"Tässä on valtava kustannussiirto valtiolta kunnille", Siukola perustelee. Ihmisarvosyyt painavat kuitenkin enemmän.

"Pahin olisi niiden tilanne, jotka ovat tottuneet pitämään itseään ammattilaisina. Jos todetaan etteivät he enää ole työmarkkinoiden käytettävissä ja heidät pudotetaan fattan luukulle, he saattavat mieltää itsensä ammattilaisten sijaan sosiaalipummeiksi.

Näin syntyy arvottomien ja toivottomien ihmisten joukko, joka myös käyttäytyy arvaamattomasti."

* * * *

Vaan köyhän niin kuin rikkaamman kansalaisen kannattaa mielestäni näissäkin vaaleissa käyttää säästelemättä äänivarojaan. Ainakin vielä tämän kerran.

Vihreiden kansanedustaja ja vanhan eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Tuija Brax kehotti Hesarissa 13.3. tiedotusvälineitä selvittämään vaalirahoituksen "luhtasointeja" nykyistä terhakammin.

Braxin mukaan on eräänlainen julkinen salaisuus, etteivät kaikki vaalirahoitusilmoitukset pidä paikkaansa.

Braxin mukaan laki on liian löperö: sen rikkomisesta ei rangaista eikä sen noudattamista valvota edes pistokokein.

Voimassa olevan lain mukaan kansanedustajien on ilmoitettava kampanjansa kulut ja yli 1 700 euron lahjoitukset.

* * * * * *

Yksi heti mieleen tullut mahdollisuus kiertää tuota 1700 euron summaa on jakaa se pienempiin eriin, ellei ilmoitetun yhteissumman pidä täsmätä kuitteihin tai vaalikampanjan tilien oikeiksi vahvistettuihin tiliotteisiin.

* * * * * *

Vaalirahoituksen tarkkuudesta tällä hetkellä voi ottaa itse kukin halutessaan selvää seuraavien linkkien kautta:

1. Europarlamentin jäsenet:
http://www.vaalit.fi/26987.htm

2. Presidentin vaalit 2006
http://www.vaalit.fi/34632.htm

Linkit toiminnassa 15.3.07 kello 10,19

* * * * * *

Mielenkiintoista olisi kuulla Braxilta ehdotus, kuinka tiedotusvälineet konkreettisesti pystyisivät valvomaan vaalirahoitusta paremmin kuin siitä palkkansa saava virkamieskoneisto?

Ja eikös lakivaliokunnan puheenjohtajalla ole erinomaista aloitevaltaa liian löperöjen lakien tiukentamisessa?

Varsinkin jos sairastuu tai vammautuu työssään pitkäaikaisesti tai pysyvästi?

* * * * *

Eilen tiedotusvälineissä kerrottiin eduskunnan puhemiehen Paavo Lipposen toivoneen muun muassa, että ensi vaalikaudella eduskunnassa käytäisiin enemmän arvokeskustelua hallituksen esityksistä.

Myös lainvalmisteluun olisi kiinnitettävä enemmän huomiota.

* * * * * *

Siis jotakin on mokattu, mutta perisuomalaiseen tyyliin mokista vaietaan ja yhteiskuntarauhan takaamiseksi kovin rangaistus mokia tehneille on mahdollisesti eduskunnan oikeusasiamiehen tai oikeuskanslerin etusormi pystyssä tehty puhuttelu: "Hyi,hyi!" Ja pidot jatkuvat ennallaan. Veikkaisin.

* * * * * *

Uutispäivä Demarissa olleen uutisen mukaan SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalaisen mielestä eduskunnasta uhkaa tulla parempiosaisten asioihin keskittyvä, jos työväestön äänestysinnokkuus passivoituu edelleen.

- Missään vaiheessa emme ole kenellekään sanoneet, keitä tai mitä heidän pitäisi äänestää, hän sanoo.

* * * * * *

Sekä Lipposen että Ihalaisen sanomissa asioissa on pointtinsa.

* * * * * *

Vallitsevat epäkohdat kolmikannan luomassa suljetussa erityistuomioistuin- ja salatussa vakuutuslääkärijärjestelmässä on tuotu esiin mm oikeusministerinä toimineen Johannes Koskisen monissa haastatteluissa.

Viimeksi Johannes Koskinen Satakunnan Kansassa 22.6.06 olleen haastattelun mukaan totesi, että vakuutusyhtiöt kaipaavat asenneuudistusta ja niiden tulisi käyttää enemmän itseoikaisun mahdollisuutta. Koskinen totesi aiemmin (Hymy - lehti 5.5.05) ongelmana olevan lautakuntajärjestelmän, jossa vakuutus- ja eläkelaitoksen asema on erittäin korostunut.

* * * * * *

Otetaanpa karmaiseva esimerkki HE 47/2005, jonka kohteena oli koko työikäinen väestö. Siinä vastoin kaikkia ongelmista tietävien kansalaisjärjestöjen odotuksia; vahvistettiin vakuutus-ja eläkelaitosten ylivaltaa entisestään!

Vakuutusyhtiöiden jalostaman vakuutuslääketieteen asemaa vahvistettiin HE 47/2005 pohjalta. Kyseessä on tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaa koskeva erittäin merkittävä laki.Valmistelu oli tehty kokonaan eduskunnan ulkopuolella kolmikannassa vakuutusalan kanssa eli nelikantaisesti.

Lakimuutos astui voimaan 1.1.2006, jonka mukaan esim. tapaturma-asioiden ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntien lääkärijäseneksi ei pääse enää normaalilla yliopistollisella lääkärikoulutuksella.

Tehtävään edellytetään nyt vakuutusyhtiötaustaista koulutusta eli lääkärijäsenen tulee olla ns. vakuutuslääkäri.

Tuomarivalan vannomisen kautta vakuutuslääkärijäsenen lausumat kuuluvat siten neuvottelusalaisuuden piiriin. Täten ne pysyvät kokonaan salattuina myös asianomaiselta itseltään, vaikka itse valitusasian pääpaino on ollut lääketieteellinen.

Koko erityistuomioistuin käsittelyhän on pelkästään kirjallinen ja kestää tällä hetkellä 3 vuotta per kierros.

* * * * * *

Lähteenä seuraavien tietojen analysoinnilleni on ollut eduskunnan ww-sivusto. Henkilöiden nimilistaus ei ole missään nimessä täydellinen, koska esimerkiksi oikeusministeriön lausunto on annettu kollegiaalisesti koko organisaation nimissä.

Kansanedustajat luottanevat pakostakin asiantuntijoihin; lakien syy-seuraussuhteita ei ole ilman omakohtaista kokemusta mitenkään helppoa hahmottaa.

Kiva olisi tietää ainakin perustuslakivaliokunnan käyttämien asiantuntijoiden taustaorganisaatiot, koska ne eivät mielestäni käy ilmi eduskunnan sivustolta. Asiantuntija on aina tietysti myös oman alueensa asianajaja, joten minkälaisen julkisuusperiaatteen mukaisia ovat heidän asiasta antamansa kirjalliset lausunnot tai suusanalliset lausumansa? Jos joku tietää, niin laittakoon kohteliaimmin vastauksen tälle areenalle.

Kiinnostavaa olisi tietää myös työntekijä - ja toimihenkilöpuolen etujärjestöjen (SAK, STTK) kannat voimaan ajetuille tapaturmalain lakimuutoksille, koska näiden tietojen valossa vastarinta näyttää olleen huolestuttavan minimaalista.

Voimaan tulleella lakimuutoksella siis huonettiin esimerkiksi työtapaturman tai ammattitaudin takia työkyvyttömäksi tulleen ammattiliiton jäsenen mahdollisuuksia pärjätä taistelussa vakuutus-ja eläkeyhtiöiden ylivaltaa vastaan!

Kuka näissä lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvissä asioissa pitää enää työläisen puolia?

Tuon kysymyksen haluaisin esittää edes näin sähköisen yhteyden kautta herroille Lipponen ja Ihalainen?

§ § § §

StVM 11/2005 vp - HE 155/2003 vp , HE 47/2005 vp
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2005 vp

Eduskunta on 2 päivänä joulukuuta 2003 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi (HE 155/2003 vp ).

Eduskunta on 26 päivänä huhtikuuta 2005 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan hallituksen esityksen toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp) täydentämisestä (HE 47/2005 vp ).

Valiokunta on käsitellyt alkuperäisen esityksen ja sitä täydentävän esityksen toistensa yhteydessä.

Asiantuntijat - Valiokunnassa ovat olleet kuultavina:

ylitarkastaja Kai Kullaa ja ylitarkastaja Carita Wuorenjuuri, sosiaali- ja terveysministeriö
ylituomari Timo Havu, vakuutusoikeus
suunnittelupäällikkö Olli Valpola, Kansaneläkelaitos
johtaja Riitta Korpiluoma, Eläketurvakeskus
puheenjohtaja Outi Antila, eläkelautakunta
toimistopäällikkö Kristiina Piilola, kuntien eläkelautakunta
puheenjohtaja Hannu Hakkola, tapaturmalautakunta
lakiyksikön päällikkö Sonja Lilius, Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA
lakimies Kirsi Pohjolainen, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto
lakimies Marja-Liisa Pelander, Työeläkevakuuttajat TELA ry
lakimies Kalle Räisänen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
varatuomari Mikko Nyyssölä, Elinkeinoelämän keskusliitto
työmarkkina-asiamies Merja Berglund, Suomen Yrittäjät
neuvottelupäällikkö Jorma Skippari, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
johtaja Kaarina Knuuti, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK

Lisäksi oikeusministeriö on antanut kirjallisen lausunnon.

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005:

pj. Valto Koski /sd
jäs. Sirpa Asko-Seljavaara /kok
Anneli Kiljunen /sd
Marjaana Koskinen /sd
Pehr Löv /r
Riikka Moilanen-Savolainen /kesk
Leena Rauhala /kd
Juha Rehula /kesk
Paula Risikko /kok
Arto Seppälä /sd
Osmo Soininvaara /vihr
Tapani Tölli /kesk
Raija Vahasalo /kok
Erkki Virtanen /vas
Tuula Väätäinen /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Harri Sintonen

§ § § §

PeVL 22/2005 vp - HE 47/2005 vp
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 22/2005 vp

Eduskunta on 26 päivänä huhtikuuta 2005 lähettäessään hallituksen esityksen toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp ) täydentämisestä (HE 47/2005 vp ) valmistelevasti käsiteltäväksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Eduskunta on 26 päivänä huhtikuuta 2005 lähettäessään hallituksen esityksen toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp ) täydentämisestä (HE 47/2005 vp ) valmistelevasti käsiteltäväksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Asiantuntijat - Valiokunnassa ovat olleet kuultavina:

ylitarkastaja Kai Kullaa ja ylitarkastaja Carita Wuorenjuuri, sosiaali- ja terveysministeriö
oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslin
professori Veli-Pekka Viljanen
Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut professori Kaarlo Tuori.

Valiokunta on antanut hallituksen esityksestä toimeentuloturvan muutoksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 155/2003 vp ) lausunnon (PeVL 25/2004 vp ).

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2005:

pj. Kimmo Sasi /kok
vpj. Arja Alho /sd
jäs. Leena Harkimo /kok
Irina Krohn /vihr
Annika Lapintie /vas
Reino Ojala /sd
Klaus Pentti /kesk
Markku Rossi /kesk
Simo Rundgren /kesk
Arto Satonen /kok
Seppo Särkiniemi /kesk
Astrid Thors /r
vjäs. Veijo Puhjo /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Petri Helander.

* * * * *

HE 47/2005 ei käyty mitään keskusteluja istuntosalissa, siitä ei äänestetty, joten oliko tämä sitä kovenevaa kolmikantaa, joka syytää yhä enemmän ruohonjuuritason työläisen naamalle puhdasta lantaa.

Ainoan puheenvuoron HE 47/2005 hyväksymisen puolesta piti istuntosalissa sosiaali-ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Valto Koski (sd). Kukapa sitä oman porukkansa luomusta haukkuisi?

* * * * *

Hesarissa 2.10.06 kolmikannasta todettiin muun muassa seuraaavaa:

Esimerkiksi työeläkeuudistuksessa eduskunnan arvioidaan olleen kumileimasin, joka vain hyväksyi kolmikannan sorvaaman esityksen.

Kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr) sanoo oppineensa, ettei tavallisen kansanedustajan kannata syventyä lakiesityksiin, joista on sovittu kolmikannassa.

"Lakiteknisesti esitykset ovat niin kelvottomia, että ne on käytävä läpi. Mutta sisältöön ei saa puuttua."

Ongelmaksi kriitikot kokevat myös sen, ettei monilla ryhmillä kuten pienyrittäjillä, opiskelijoilla ja eläkeläisillä ole edunvalvojaa kolmikannassa.

* * * * *

Loppuun lainaan pari kohtaa vihreiden ja vanhan eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Tuija Braxin sivustolta:

2. Demokratiaa parempaa järjestelmää ei ole keksitty
3. Ihmisoikeudet ovat demokratian ehdoton edellytys

Toivottavasti näin on myös jatkossa Suomessa.

Muistakeehan äänestää. Kiitos, jos jaksoit lukea tänne asti etkä nukahtanut. Sitten vain sanaa kiertämään.

Pääministeri Matti Vanhanen totesi MTV3-kanavalla aamun lähetyksessä (13.3), että sairaan henkilön pitää päästä Suomessa asianmukaiselle eläkkeelle, jos hoitavan lääkärin lausunto eläkkeelle pääsyn kriteereistä on olemassa.

Näin toimien mielestäni pysyvästi sairaat kansalaiset olisivat tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa asemassa esimerkiksi kansanedustaja Tony Halmeen tapauksen kanssa.

Toivottavasti keskustelu isoksi kasvaneen kansallisen eläkeongelmakentän ympärillä jatkuu avoimena.

* * * * * *

Helsingin Sanomien eilisillä vaalimarkkinoilla tunnelmat kävivät jo kuumina ja häpeäpilkusta helvetinmoiseksi häpeäpaiseeksi kasvaneen ongelman ydintä lähestyen.

Helsingin Sanomien Onlinessä kerrottiin tilanteista seuraavasti: "Matti Viialainen ja Sauli Niinistö väittelivät kolmikannan merkityksestä Helsingin Sanomien vaalimarkkinoilla.

Työmarkkinajärjestöjen valta ja eläkkeet kirvoittivat kuumimmat väittelyt Helsingin Sanomien vaalimarkkinoilla maanantaina Sanomatalossa.

Kokoomuksen Sauli Niinistö kohtasi väittelyssä SAK:n apulaisjohtajan Matti Viialaisen (sd), joka pyrkii Niinistön tavoin Uudeltamaalta eduskuntaan.

Niinistö syytti SAK:ta ja työnantajien EK:ta vallanhalusta. Viialainen puolusti SAK:ta ja kolmikantaa."

Nyt pitäisi vaan päästä vielä ennen äänestyspäivää kuulemaan mistä asioista kolmikannan tiimoilta ollaan puolueiden välillä eri mieltä ja miksi?

Kolmikantahan puolustaa varmasti edelleen tietyissä työelämän kysymyksissä paikkaansa.

Vaan kolmikannan irroittamisella suljetusta erityistuomioistuin- ja salatusta vakuutuslääkärijärjestelmästä alkaa olla jo kiire.

* * * * * *

En tiedä onko eri puolueiden ehdokkaita ohjeistettu esittämään ensi alkuun ko. ongelmista täysin tietämätöntä...

Olen saanut nimittäin yhteydenottoja siitä, että jopa useampia kausia eduskunnassa istuneet kansanedustajat eivät ole mukamas tienneet asioiden todellisesta tilasta, esimerkiksi vakuutusoikeuden suhteen?!

Vaan pitää käydä itse lähipäivinä tsekkailemassa kommentteja ehdokkailta ihan livenä.

* * * * * * *

Eilinen FST Spotlight ”Sairastuneille potkut” toi julkisuuteen mielestäni erittäin ajankohtaisen asetelman työmarkkinoilta.

Ovatko työntekijäpuolen keskusjärjestöt kuten SAK, AKAVA, STTK taaskaan hereillä? Vai onko tämäkin asia nuijittu sovituksi kovenevan kolmikannan kabineteissa muutaman nuijan hiljaisella kopautuksella?

Vakavasti sairastunut, mutta sairaudestaan parantunut ja työkykyiseksi todettu henkilö ei meinaa kelvata sitten millään nykyisille työmarkkinoille. Vaikka on ammattitaitoa ja halua tehdä töitä. Esille ohjelmassa tuli työnantajien inhimillinen epäluulo ja pelko taloudellisista riskeistä.

Näistä asioista on hyvä keskustella julkisuudessa lisää.

* * * * * * *

EK:n ylilääkäri Kari Kaukinen kertoi olevan tärkeää, että työelämän laeissa on olemassa tarkat aikarajat sille mihin mennessä työnantaja voi tehdä ratkaisun työsuhteen päättämisestä pitkään sairaana olleen työntekijän suhteen. Rajana on nyt tuo noin yksi vuosi.

Kuitenkin mm. vakuutuslääketieteen erityispätevyyden omaavalta EK:n ylilääkäri Kari Kaukiselta pitää jatkossa kysyä, miksei tuon ajan yli sairaana ollut henkilö pääse kuntoutustuen piiriin tai täysimääräiselle työkyvyttömyyseläkkeelle? Kuten lakien mukaan sairaan henkilön pitää päästä, mutta yhä kiihtyvällä tahdilla työeläkeyhtiöt toteavat paperilta nämä henkilöt täysin työkykyisiksi tai myöntävät vain osaeläkkeen. Ja siinä ohessa työnantaja antaa vielä potkut töistä.

Mitä järkeä on sairaan ja siten työkyvyttömän henkilön potkut saatuaan ilmoittautua työvoimatoimistoon työnhakijaksi, joka on kuitenkin hoitavan lääkärinlausunnolla edelleen työkyvytön?

Ylilääkäri Kari Kaukiselle voitaneen heittää vastattavaksi muutamia lisäkysymyksiä…

Onko hänellä EK:n internet-sivustolle laitettavaa listaa yhteyshenkilöineen niistä työeläkeyhtiöistä ja työnantajista, jotka palkkaavat työntekijöikseen valmiiksi sairaita työntekijöitä?

Miksi työelämää koskevissa laeissa ei ole ajallista takarajaa lääketieteellisen hoidon ja kuntoutuksen antamiselle?

Miksi työelämää koskevissa laeissa ei ole ajallista takarajaa ammatillisen kuntoutuksen selvittelyn ja loppupäätelmien tekemiselle eläkkeelle pääsystä tai työelämään tapahtuneesta erilaisin tukitoimin tapahtuneesta onnistuneesta paluusta?

Miksi suljetussa erityistuomioistuinjärjestelmässä toimivien vakuutuslääkärien lausumat salataan asianomaiselta itseltään, vaikka päätöksen pääasiallinen paino on ollut lääketieteellisissä seikoissa?

* * * * * * *

Merkittävä ennakkopäätös korkeimmasta oikeudesta:

KKO:2006:104
Työsopimus - Työsopimuksen päättäminen - Työsopimuksen purkaminen
Diaarinumero: S2005/716
Esittelypäivä: 18.5.2006
Taltionumero: 3110
Antopäivä: 18.12.2006

Työnantajalla katsottiin olevan työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla oikeus purkaa työntekijän työsopimus pitkäaikaisen työkyvyn alenemisen perusteella. (Ään.)

TSL 8 luku 1 § 1 mom

* * * * * * *

Kuitenkaan kyseisessä tapauksessa irtisanomisen kohteeksi joutuneet (lehtitietojen mukaan edelleen sairaat) työntekijät eivät päässeet heille lakien mukaan kuuluvalle kuntoutustuelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle.

* * * * * * *

Tästä isoksi kasvaneesta kolmikannan luomasta eläkeongelmasta on muuten tehty eduskunnassa hyvä kirjallinen kysymys KK 156/2006 vp - Marjaana Koskinen /sd ym. Osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntäminen työkyvyttömyyseläkkeen sijaan.

Ai, niin. Oikeastaan pitäisi puhua nelikannasta, koska näissä lakisääteisten vakuutusten asioissa vakuutusalan ote on vähintäänkin 1/4 arvoinen.

SDP:n Osku Pajamäki tuuletteli kirjassaan Ahne sukupolvi asioita Suomessa aiemmin totuttuun menoon nähden varsin railakkaasti.

Kunnon keskustelua ei Oskun esille tuomista ongelmista tainnut sitten lopultakaan tulla. Tai sitten joku tarpeeksi isokenkäinen ja vaikutusvaltainen vihelsi julkisuuspelin poikki.

Harmin paikka, sillä Kummelin lanseeramaa "Artisti maksaa" - slogan on saamassa vääjämättä jatkokseen "Nuoriso se vasta maksaakin." Tai sitten jatkossa maksettavien eläkkeiden tasoa pitää leikkattaman.

Jotta en puhuisi ihan puppua, niin tehdäänpä lainauksia alan ihmisten lausunnoista tiedotusvälineissä.

* * * * * *

Talouselämä 29.1.07 - Pankkiiri-Huber heräsi vakuuttamaan:

Eläkeläisten määrä koko ajan kasvaa ja keskimääräinen elinikä pitenee.

"Raimo Sailaskin puhuu eläkeongelmasta jokaikisessä seminaarissa. Meillä on hyvä työeläkejärjestelmä, mutta olemme nyt erilaisessa tilanteessa kuin koskaan aiemmin. Me elämme kohta 95-100-vuotiaiksi, ja viisi viimeistä vuotta voi kulua sairaalassa.

Satu Huber
*48-vuotias Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja

* * * * * *

Helsingin Sanomat 10.3.2007 - TALOUS

Vuonna 2005 tehty eläkeuudistus on siirtänyt selvästi eläkkeellejääntiä, ja ikääntyneet käyvät aiempaa enemmän töissä. Esimerkiksi vuonna 1997 kaikista 60-vuotiaista oli töissä alle 30 prosenttia, mutta vuonna 2006 jo yli puolet.

Eläke-Fennian toimitusjohtaja Lasse Heiniön mukaan muutoksen takana on se, että yksilöllisestä varhaiseläkkeestä luovuttiin. Samalla suomalaisia kannustettiin jäämään eläkkeelle entistä myöhemmin niin, että viimeisiltä työvuosilta kertyvää eläkettä nostettiin.

Aikaisin eläkkeelle jäävien eläke-etuja siis siirrettiin niille, jotka jaksavat pitempään töissä. Samalla hyvä talouskehitys on voimistanut ilmiötä.

Eläkeyhtiöiden toimintaan työssä jaksamisella on suuri merkitys, kun työeläkkeen maksajat eivät siirrykään työeläkeläisiksi entiseen tahtiin.

Kaksi kolmannesta työeläkeyhtiöiden maksamista eläkkeistä tulee nyt työssä olevien palkoista ja yksi kolmannes sijoitustoiminnasta.

* * * * * *

Eli hyvä työllisyystilanne ja työllisten korkea-aste ovat erittäin tärkeitä asioita työeläkejärjestelmämme kantokyvylle.

Muuten käy kuten ketjukirjeesssä. Nousu pyramidin huipulle tyssähtää.

* * * * * *

Uutispäivä Demari 21.02.07 - Uhkakuvat on mahdollista kellistää hallituksen hyvällä työllisyyspolitiikalla

Mahdollisuus vastata ikääntymisen haasteisiin perustuu SDP:n ajattelussa siihen, että työllisyysprosenttia on nostettava edelleen. Riittävä työssä käyvien määrä varmistaa talouden perustan, palvelujen kehittämisen ja sosiaaliturvan.

Työllisyysaste on noussut vuoden 1995 ajan 60 prosentista 70 prosenttiin, mutta se ei riitä SDP:lle.

Tavoite on ainakin 72 prosentin työllisyys vuoteen 2011 mennessä ja täystyöllisyyttä vastaava 75 prosenttia siitä seuraavalla hallituskaudella.

Kun kysymys on työn ja työntekijöiden paremmasta kohtaamisesta, vastaus ei löydy veronalennuksista vaan koulutuksesta ja aktiivisesta työllisyyspolitiikasta. Tässä on olennainen ero kokoomuksen ja myös keskustan ohjelmiin.

* * * * * *

Turun Sanomat
"Osa-aikaiselle eläkkeelle liian helposti"

Harri Sailas on Harri Sailas, ei Kari Puro kakkonen.

Kun eläkejärjestelmää seuraavan kerran rukataan, joudutaan ainakin puuttumaan osa-aikaeläkkeisiin.

- Osa-aikaiselle eläkkeelle pääsee edelleen liian helposti. Putki on liian lavea. Yhä useammassa keskustelussa tämä nousee esille. Siksi lähivuosina on selvitettävä, mitä vaikutuksia tällä on järjestelmän kantokyvyn kannalta ja mitä vaikutuksia työllisyyteen, Sailas linjaa ehkä ensimmäisenä tel-poliittisena kannanottonaan.

* * * * * *

Vaalikentillä poliitikot ovat luvanneet muun muassa parannuksia eläkkeisiin.

* * * * * *

Vahvistus kaikille edellä mainituille asioille tuli tämän päivän Maikkarin internet-uutisissa (09.03.2007) - Työeläkeyhtiöt tyrmäävät eläkkeiden korotuksen:

"Eläkerahojen päällä istuvissa työeläkeyhtiöissä puheet eläkkeiden parantamisesta ihmetyttävät. Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria sanoo, että ennemminkin olisi aihetta keskustella nykymuotoisen eläketurvan haasteista.

Eläkkeiden tasosta on sovittu yksissä tuumin kolmikannassa. Työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas muistuttaa, että jo pienikin lisä eläkeläisen tilipussiin aiheuttaisi vuosien saatossa jättilaskun.

Eläkejärjestelmän asiantuntijat vakuuttavat melko yksituumaisesti, että jo luvatuista eläkkeistä voidaan pitää kiinni vain jos talouskasvu pysyy reippaana, eläkesijoitukset poikivat hyvin ja työväki jaksaa töissä yhä pidempään.

Eläkkeelle pääsyä voidaan vaikeuttaa vaikkapa tekemällä uudistuksia eläkejärjestelmään."

* * * * * *

Eli Pajamäen Osku osui kirjassaan esille tuomillaan faktoillaan aivan oikeaan. Joten toivotaan, että nuoriso ja vähän vanhempikin väki on äänestämisen suhteen hereillä.

* * * * * *

Kolmikannassa on myös sovittu salattu vakuutuslääkäri-ja erityistuomioistuinjärjestelmä, joidenka ansioista sinne kansalaisten taholta tehdyistä valituksista koskien korvaus-ja eläkepäätöksiä hylätään tänä päivänä jo keskimäärin 90%.

Vakuutusyhtiöiden hyväksi.

Joten onhan siinä vielä 100%:iin matkaa.

* * * * * *

Lisää tietoa eläkkeelle pääsyn helppoudesta sairaana esimerkiksi:
Suomi24 > Keskustelu > Terveys > Homesairaudet

* * * * * *

Lisäksi huomasi juuri tämän päivän TV- tiedoista aiheeseen osuvan ohjelman. Vaikken kaikkea ruotsinkielistä selostusta ymmärtänytkään.

FST: Spotlight: Sairastuneille potkut!
TV2 klo 19.00

Måndag 12.3.07 kl. 19.00 FST5 och TV2
Onsdag 14.3.07 kl. 21.00 FST5
Sportlight - Sparken åt de sjuka

En långvarig sjukdom kan kosta människan jobbet. 25-årige Thomas Grönberg hade epilepsi, men den kunde fås under kontroll med en operation. I väntan på den var han sjukskriven, men den blev för lång för arbetsgivaren Forcit.

Thomas Grönberg blev uppsagd.

- Så nu när jag äntligen är opererad och frisk, har jag fått sparken, säger han.

Uppsägningen kom som en överraskning, eftersom han fått besked från Forcit om att tillfriskna innan han återvänder.

För honom är situationen frustrerande. När han äntligen är arbetsförmögen, har jobbet försvunnit. Men det är sannolikt att bli av med jobbet om man är sjukskriven över ett år.

I dagens läge gäller det att bli frisk inom ett år, om man vill behålla arbetsplatsen.

Redaktör är Patrik Skön.

On jännittävää huomata, että pääkaupunkiseudun huoltoasemat nousevat kovaa vauhtia elämään liittyvien ”harmaiden alueiden” tapahtumapaikoiksi.

Vuoden 2001 Lahden doping-skandaalia valottaneen lääkintälaukun löytöpaikka oli Ala-Tikkurilan Shell. Nyt mahdollisesti pimeästi, ilman kuittia ja veroja, mutta kuitenkin avoimesti pöydän alla maksetun vaalikampanjalaskun tapahtumapaikaksi on vahvistunut Pakilan Teboil.

Koska lähestytään pikku hiljaa Helsingin keskustaa, niin Tullinpuomin Shell ja Eläintarhan Neste pitää laittaa hyvissä ajoin poliisin erikoisvalvontaan. Tiedä vaikka jotain vilunkipeliä olisi jo niiden lipeillä menossakin?

* * * * * * * *

Kaikissa puolueissa vallitsee erilaisia suuntauksia. Niin kuin niissä on erilaisia ihmisiäkin.

Viikonlopulla tiedotusvälineiden otsikoihin nousivat demaripuolueen oikeusministeri Leena Luhtasen kunnallisvaalikampanjaan vuonna 2004 liittyvät mahdolliset epäselvyydet.

Hitaasti etenevät näköjään tutkivan laatujournalismin työt, mutta toivotaan, että juttu on teosta kuluneeseen aikaan nähden pitävällä pohjalla.

Silloinhan ainoa johtopäätös voi olla oikeusministeri Leena Luhtasen ero.

Tai muuten puolueenkin maine ryvettyy. Ainakin pienempituloisten kansalaisten silmissä.

* * * * * * * *

Mielenkiintoiseksi asian tekee mielestäni se, että itse oikeusministeri Luhtanen, hänen puolisonsa Juhani Luhtanen sekä SDP:n macho Eero Heinäluoma ovat todenneet viikonlopun Iltalehdessä kyseessä olevan vain ”pikkusumman.”

Kiistelyn kohteeksi noussut summa on 980 euroa, joka ainakin oman lähipiirini mielestä on näin ruohonjuuritason tulotasoon nähden isosumma. Varsinkin puhtaana käteen saatuna.

Edustavatko kyseiset demaripuolueen hyvinvoivat ja ansioillaan sekä suhteillaan menestyneet henkilöt puolueessaan uuden ajan dollaridemareita? Meneekö aidon dollaridemarin vuosittainen tuloraja 50 000 eurossa? Voivatko he enää olla aidosti pienituloisen työläisen asialla (vuosiansio 10 000 – 20 000 euroa)?

* * * * * * * *

Alkuviikossa varsinkin Uutispäivä Demarissa 8.3.07 oli näyttävästi esillä kokoomuksen Petri Salon edesottamukset somaleihin kohdistuvista lausahduksista.

Samaan juttunippuun oli kerätty kokoomuksen avainhenkilöille sattuneita kömmähdyksiä viime vuosilta ja osuus oli otsikoitu: ”Kokoomus - you have a problem.” Ja lopetuskin oli aikamoista hersyttelyä: ”Suomi kuuntelee nyt kokoomusta, Suomen Toivoa korvat höröllään. Koeteltu kansalaiskunto on kuitenkin koetuksella.”

Voisiko siis Luhtasen tapauksessa kyseessä olla jonkin sortin kuittaus kokoomuksen lähipiiristä?

* * * * * * * *

Mielenkiinnolla siis seuratkaamme, mitä kaikkea alkanut viikko tuo tullessaan?

Demarileirissähän toimivia ehdokas – vaalipäällikkösuhteita vaalivat aviopareina myös Tuula Haatainen ja Janne Metsämäki sekä Ilkka Taipale ja Vappu Taipale.

Varsinkin Janne Metsämäki tuntuu hakukoneiden perusteella hyvin ehtivältä aviomieheltä erilaisten ”SAK-luottamustoimien?” suhteen. Vaan jääviyshän on Suomessa ollut pitkään kuin etelän keväthangille piirretty kysymysmerkki.

Aika mielenkiintoista peliä vaalien alla.

Ensin yritetään saada nukkuvien puoluetta kunnolla hereille.

Ja sitten kun viesti saadaan varmasti tarkkaan etukäteen harkitun taktiikan mukaisesti perille, niin sitten aletaan jo jarrutella.

"Ei helvata! Jos ne kaikki nukkuvat tosiaankin lähtevät lähiöistään liikkeelle, niin tässähän saattaa tulla todellisia muutoksia."

* * * * * *

Kokoomushan on lähtenyt vaaleihin jalkapallosta tutulla kahden kärjen taktiikalla. Katainen - Niinistö.

Vaan muutama päivä sitten julkisuuteen pumpsahti jalkapallon vanhojen englantilaisten taktiikkakarttojen mukainen kolmas kärki peliin.

Miksi hänen toimestaan annetaan rivien välistä ymmärtää, että äänestäminen on oikeastaan turhaa ja vaalikampanjat vain teatteria?

Vaan toisaalta onpahan hän ainakin rehellinen. Vaan se ihmetyttää, että uutinen piti kierrättää Suomeen Englannin kautta koukaten...

* * * * * *

Opposition konkariehdokas Pertti Salolainen (kok) kuvaili suomalaista hallituspolitiikkaa lehmänkauppatouhuksi arvostetussa The Financial Timesissa maanantaina.

Lehti kertoi suomalaisesta käytännöstä, että kolmesta isosta puolueesta kaksi muodostaa hallituksen rungon.

"Puolueiden ohjelmat ja julkilausumat lentävät jätepaperilaatikkoon jokaisten vaalien jälkeen, ja uusi hallitus päättää sitten, mitä yhdessä tehdään.

Hallitustyöskentelystä tulee käytännössä lehmänkauppaa.

Hallituksella on sen kokoonpanosta riippumatta hyvin vähän liikkumatilaa", Salolainen, 66, kuvaili.

Lähde: Helsingin Sanomat 7.3.2007 – KOTIMAA

* * * * * *

Mistähän sitä sitten saisi pitävää tietoa, että minkälaisten hallitusohjelmien ja liikkumatilan puolesta sitä on loppujen lopuksi äänestämässä?

* * * * * *

Muuten. Miksi monilla kansanedustajaehdokkailla ja nykyisillä kansanedustajilla on niin monta luottamusvirkaa?

Ovatko he jo näin etukäteen luovuttaneet rajallisen ajankäyttönsä takia valtansa kovenevalle kolmikannalle?

Mielestäni lakimuutosten valmistelu ja tekeminen eivät suju toisella kädellä huitaisten.

Kansalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan kannalta karmeaa jälkeää on jo tullut esimerkiksi HE 47/2005 myötä....

Oopperoissa kummittelee aina kummasti. Tai sinne seinien sisälle kuuluvat asiat ovat vain muuten tällä hetkellä suorastaan aavemaisesti väärillä näyttämöillä. Ainakin Suomessa, vaikka uusi rakennus onkin.

Eduskunnan rakennushan on paljon vanhempi, mutta onko sillä omaa kummitusta, joka pitäisi vähän parempaa jöötä kansanedustajillemme?

Tiedotusvälineissä on kerrottu eduskunnan olevan monessa asiassa kolmikannan käyttämä kumileimasin.

Kaiken lisäksi oppositiokin on ollut valtakunnassamme viime vuosina lauhkea kuin lammas. Eihän sitä nyt tuttujen kesken viitsi kiistellä, kun omat asiat ovat niin hyvin pulkassa.

* * * * *

Vaan voisiko tekniikka tuoda sparrausapua tulevaisuudessa?

Jopa niin, että koko eduskunta toimisi virtuaalisesti ja tapaisi vain tarvittaessa muutaman kerran vuodessa sekä nykysuuntauksen mukaisesti vuokratiloissa.

Näin esimerkiksi edustavan kokoisesta eduskuntatalosta saataisiin esimerkiksi vallan mainio tila keskuskirjastolle.

Tiedotusvälineissä alkuvuonna olleen tiedon mukaan tulevaisuudentutkija Mika Mannermaa ehdotti vakavissaan, että osa kansanedustajista valittaisiin virtuaalivaalipiiristä.

Virtuaalipiiriin voisivat siten ilmoittautua kaikki halukkaat äänestäjät ja ehdokkaat maantieteellisen vaalipiirin sijasta.

* * * * *

Ei yhtään pöllömpi idea, varsinkin kun silloin toimittaisiin vielä yhteistyössä yli kehitystä kahlitsevien erilaisten rajojen.

Koeajon voisi aloittaa vaikka yli maantieteellisten rajojen toimivista kuntien ja kaupunkien luottamuselimistä.

Turkua ja turkulaisia mollataan jostain syystä väliin rankastikin.

Syytä moiseen en edelleenkään tiedä, vaikka olen aikanaan asunut Turussa ja viihtynyt siellä hyvin.

Ympäristöseuduilla muun muassa Naantalissa ja Piikkiössä meno on väliin letkeätä kuin Savossa.

Vaan niinhän se metsä monesti vastaa, niin kuin sinne huudetaan.

* * * * * *

Näin vaalien alla olen tullut seuranneeksi tiedotusvälineitä monelta eri kantilta.

Yksi parhaista erilaisten näkökulmien avaajista löytyy yllättäen Turusta ja on nimeltään Turun Sanomat.

Lisäsin sieltä löytyneitä mielenkiintoisia artikkelilinkkejä luettavaksenne. Siis halutessanne ja Teille sopivana ajankohtana.

* * * * * *

Yhden parhaista mielipidekirjoituksista kytken suoraan tähän perään, koska se kuvastaa ainakin omia sisäisiä tuntojani äänestämällä vaikuttamisen suhteen.

* * * * * *

Turun Sanomat
Julkaistu 25.2.2007

Puoluekuri karkottaa äänestäjät

Oikeusministeriö aloittaa kampanjan äänestysinnon nostamiseksi.

Presidenttikin uudenvuodenpuheessaan kehotti meitä äänestämään.

Pelkät yllytykset eivät mielestäni riitä äänestysprosentin nostoon.

Pitää tehdä jotain ihmisten uskon palauttamiseksi demokratiaan.

Yksi keino on, että puolueet luopuvat puoluekurista ja antavat valittujen edustajien toimia antamiensa vaalilupausten mukaan.

Ymmärrän kyllä, että jokin linja puolueella pitää olla, johon valitut edustajat sitoutuvat, mutta nykyinen tiukka puoluekuri karkottaa äänestäjät uurnilta.

Olisi hyvä, jos tuotaisiin julki ne asiat, joissa ei sidota edustajia puoluejohdon sanelemaan linjaan, vaan saa käyttää omaa järkeään.

Äänestäjä

* * * * * *

Toisaalta tiukka puoluekuri voikin olla isoille valtapuolueille juuri se toivottu tae, että äänestysprosentti vaaleissa jää 60-70% haarukkaan.

Eikä mikään valta-asemissa muutu.

Tosin 10-15% äänestyskäyttäytymissiirtyminen eri puolueiden välillä saisi jo noillakin äänestysprosenteilla kuhinaa mukavasti aikaiseksi.