Rapsakkata

Mielenkiintoista huomata joskus tiedotusvälineistä uutinen, joka ei sitten olekaan siinä mitassa uutinen, että se löytyisi myös muista tiedotusvälineistä.

Asian tekee mielenkiintoiseksi se, että tuota kohta seuraavaa uutista en löytänyt edes kyseisen puolueen hallinoiman tiedotusvälineen www - sivustolta.

Näin oli ainakin tilanne 6.3. kello 12,36 tai sitten se ei vain osunut silmiini.

Kyseinen sivusto toimii osoitteessa:
http://www.verkkouutiset.fi/

* * * * *

Yle Teksti-TV Sivu 114/1 KOTIMAA YLE24 MAANANTAI

05.03.2007

Katainen tyrmää rasistiset puheet

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on tuominnut puolueen omista riveistä nousseet rasistiset puheet.

Kansanedustaja Petri Salo (kok) sanoi lauantaina vaalitilaisuudessa Vaasassa, että somalit ovat huumeidenkäyttäjiä eikä heillä ole aikomustakaan hankkia töitä.

Salon mukaan ainoa vaihtoehto tilanteessa on äänestää kokoomusta, jotta puolue saisi itselleen sisäministerin salkun.

Puheenjohtaja Kataisen mukaan Salon näkemykset eivät seuraa kokoomuksen linjaa.

Katainen lupasi tutkia asiaa.

* * * * *

Itsekin kauhistelin ensin asiaa.

Sitten heräsi ajatus, että onko kokoomuskin astunut perussuomalaisten suoralle linjalle: "Asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä?"

Vaan sitten katsoin uteliaisuuttani eduskunnan sivustolta, että kansanedustaja Petri Salohan on siviiliammatiltaan poliisi. Jolloin kyseinen lausuma asettuu aivan toisiin mittasuhteisiin. Taustalla lienee siten sellaista ammattitietoa, johon tuo aika radikaalilta ja yksipuoliselta tuntuva yleistys perustuu.

Vrt. kaikki savolaiset ovat umpikieroja.

Joten mielenkiintoista on nyt seurata jatkuuko kansanedustaja Salon asian käsittely julkisuudessa, vaan vaiennetaako ajankohtaisesta asiasta puhuminen supisuomalaiseen tapaan.

* * * * *

Muuten. Katainenhan ei luvannut tuossa Ylen uutisessa mihin mennessä tutkiminen asiassa tapahtuu....

* * * * *

Kello 13,50

Päivittelenpä juttuani sen verran, että olihan asiasta päivän Hesarin kotimaan osastolla LYHYESTI - juttu:
"Katainen tuomitsee kokoomuslaisen rasismipuheet"

* * * * *

Ja sitten jäädään vain odottamaan mitä kansanedustaja Petri Salo loppujen lopuksi itäisen Afrikan kulmilta lähtöisin olevista suomalaisista loppujen lopuksi sanoikaan tai siis oli tarkoitus sanoa...

Edesmennyt Juhani "Juice" Leskinen loihe lausumaan jossain vaiheessa kerran todella osuvasti politiikasta ja vaihtoehdoista.

Se lausahdus meni jotenkin tämän suuntaisesti:

"Suomalaiset haukkuvat politiikkaa ja politiikkoja lupausten pettämisestä.

Ne haukkuvat vallassa olevat puolueet; SDP:n ja keskustan.

Ja mitä ne sitten menevät tekemään seuraavissa vaaleissa?

No, menevät ja äänestävät vaihtoehtona kokoomusta!"

# # # #

Näin tuumi asioista Naantalin kaupunginjohtaja Mikko Rönnholm Hesarissa 25.2.07 "Äänestäminen on herrain herkkua":

Timo J. Tuikka analysoi puolueiden ohjelmia ja tekoja (HS 11. 2.). Hänen mielestään erot ovat mitättömät.

Toisaalta Tuikka havaitsi, että puolueita myydään henkilöiden imagoilla. Hänen havaintonsa on, että "politiikka on poistunut politiikasta".

Jos Tuikka vaivautuisi katsomaan puolueiden taakse ja sisälle, hänen havaintonsa olisi monipuolisempi.

Puolueiden jäsen- ja kannattajakunnan perusteella erot ovat selvät: Pääoman omistajien keskuudessa kokoomuksen kannatus on suurinta, maanomistajien parissa keskustan. Sdp:n äänestäjät elävät palkkatuloilla.

- - -

Koska palkansaajat kuitenkin ovat ratkaiseva ryhmä vaalien kannalta, ei oikeistopuolueiden kannata korostaa kannattajakunnan eroja.

Markkinavoimilla on Tuikan sanoin "oma vahva missio". Tämän mission läpiviennin markkinat ovat ostaneet apureiltaan mainostoimistoissa ja toimituksissa.

Asiakysymysten sijaan jankutetaan, ettei puolueilla ole niin väliä ja huomio tulee suunnata henkilöihin.

Ja kun kansalle tarjotaan vaalien aikaan politiikan sijaan sirkushuveja, ei ole ihme, että äänestämisestä on tullut lähinnä herrojen herkku."

# # # #

Ja kumminkin yli puolet äänestäjistä muodostuu jo tänä päivänä opiskelijoista, eläkeläisistä, pienyrittäjistä, työttömistä, vammaisista, pysyvästi vammautuneista ja sairastuneista jne.

Ryhmistä, jotka pyritään pitämään jatkossakin kolmikantaisen sopimuspolitiikan ja sen luoman lainsäädäntöön vaikuttamisen ulkopuolella.

Sen tähden äänestysaktiivisuudella on todellakin väliä, koska äänestysaktiivisuus on talaoudellisesti parhaiten menestyvien kansalaisten ryhmissä aina ollut korkeinta.

Eikä siinä mitään. Se on demokratiaa.

Niillä joilla on rahavaroja, on aktiviisuutta käyttää myös äänivarojaan.

# # # #

Muuten.

Se SAK:n masinoima mainos olisi ollut paikallaan, jos Oiva Lohtanderin esittämä roolihahmo olisi tokaissut nojatuolissa istuen, konjakkilasi kädessään ja sikariä pöllytellen; röhönaurun kera:

"Käykää nyt edes piruuttanne äänestämässä!"

# # # #

Toivottavasti Metalliliiton legendaarinen lobbari Matti Putkonen on nyt hereillä ja muokkaa pikavauhdilla SAK:n mainoksen paremmin toimivaan muotoon.

# # # #

Ruualla pelleilly osui nimittäin monissa suomalaisissa arkaan paikkaan. Yli puoluerajojen.

Sehän pitäisi varsinkin työläisen etujärjestön johtajienkin edes menneiltä nuoruusvuosiltaan muistaa, kun heistä itse kukin oli vielä hierarkisen ravinto- ja komentoketjun tikapuiden alaportailla.

# # # #

Jokapäiväinen ruoka-annos ei todellakaan irtoa kaikille kansalaisille helpolla.

Miksiköhän taloudellisilla mittareilla huippu hyvin menestynyt Suomi ottaa edelleen vastaan EU:n ruoka-apua?

# # # #

Näin kommentoi Sinikka Mönkäreen golf-kenkien ja golf-bägin jäljissä tarpova sosiaali- ja terveysministerimme Tuula Haatainen Uutispäivä Demarissa 26.2. "Demarien ja vihreiden ero selvä":

Tuula Haataisen mielestä hyvinvointiyhteiskunta lähtee siitä, että ihmiset voivat elättää itsensä ja perheensä omalla työllään.

Kaikista pidetään huolta, eikä ketään jätetä oman onnensa varaan.

- Perustulo vaarantaisi tämän mallin ja jakaisi kansan kahtia, Haatainen varoittaa.

Haatainen muistuttaa, että työ on tärkeä myös ihmisten henkisen hyvinvoinnin, ei pelkästään toimentulon ja ansiosidonnaisen sosiaaliturvan karttumisen kannalta.

- Perustulo on rahanjakomalli, josta puuttuu aktiivinen, työllistämisen sosiaalinen ote. Lisäksi ongelma on sen hinta. Joutuisimme leikkaamaan toimeentuloetuuksia ja työllistämistoimia, Haatainen pelkää.

Sosiaali- ja terveysministeri muistutti myös siitä, että suomalainen sosiaaliturva ei ole valmis, mutta sillä on suomalaisten laaja tuki.

- Demokratiassa kansa enemmistön tahtoa ei pidä vähätellä, Haatainen sanoo.

# # # #

Jännä siis nähdä mitä kansan enemmistö ajattelee valtakunnan asioista tulevissa vaaleissa...

Valtavirran tiedotusvälineissä mietitään miten kansalaiset saataisiin liikkeelle äänestämään.

Toisaalta sehän on aina vallassa olijoiden etu, että muutokset äänestyspäivänä tulevat olemaan minimaalisia.

Sama politiikka jatkuu.

Lupauksista todellisiin tekoihin on aina pitkä matka.

Jos ongelmaa ei kirjata hallitusohjelmaan, niin sitten asiaan palataan taas vuoden 2011 aikana.

* * * *

Päivän Hesarin kolumnissaan Erkki Pennanen pohti äänestämisasiaa ansiokkaasti:

"Äänestysprosentin jatkuvaa laskua on tapana kauhistella huolestuttavana merkkinä siitä, ettei demokraattinen järjestelmämme toimi toivotulla tavalla.

Evan säännöllisesti toistettavan suuren asennetutkimuksen ja monien muiden tutkimusten perusteella ei voida kuitenkaan tehdä sitä johtopäätöstä, että kansalaiset olisivat kokonaan menettämässä kiinnostuksensa politiikkaan ja uskonsa poliittisen järjestelmämme toimivuuteen.

Monet kansalaiset, erityisesti syrjäytymisvyöhykkeelle joutuneet, tekevät niin. Silti paljon useammin passiivisuus tuntuu heijastelevan mukavuudenhaluista tyytyväisyyttä elämään ilman tarvetta yrittää saada aikaan mitään muutosta.

Puolueiden kannatuslukemat pysyvät vuodesta toiseen samalla tasolla. Istuva pääministeri on nytkin suosikki seuraavan hallituksen pääministeriksi, ja kulloinenkin hallituspohja on suosituin vaihtoehto vaalien jälkeisenkin hallituksen pohjaksi.

Ei merkkiäkään muutospaineista, jotka antaisivat oppositiolle etulyöntiaseman vaaleissa, eikä myöskään apatiasta tai protestiliikkeistä. Monissa maissa vahvat populistiset puolueet ovat meillä jääneet pelkästään vaalitaistelua piristäväksi erikoisuudeksi vailla yleispoliittista merkitystä."

* * * *

Joten itse ajattelin lanseerata ihan ilmaisen ja välittömästi kansalliseen levitykseen vapaan äänestyssloganini:

"Käynpä äänestämässä ihan piruuttani."

Muuten olen sitä mieltä, että kokoomuksen Kataisen ja Niinistön leppoisa keskustelumainos
on teholtaan kuin tyhjäkäynnille jätetty Moskovitsh.

Sen aikana melkein nukahtaa.

Itse odotan vesikielellä vihreiden mainosavausta, koska vaalien alla olevista puheenaiheista riittäisi kunnolla repäistävää.

Vaikka pikkurahalla You Tuben kautta levitettynä.

* * * * * * *

SAK:n vaalimainokset ovat olleet aika räväköitä, mutta itselleni on jäänyt epäselväksi se, että minkä alan ja aatteen puolue se SAK oikein on?

Uutispäivä Demarissa oli kirjoitus 27.2.07, jossa kolmikantaa pitäisi laajentaa kuusikannaksi:

"Turkulainen Seppo Lehtinen valittiin SDP:n puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi puoluekokouksessa Jyväskylässä.

Seppo Lehtinen sanoo, että hallitusohjelmassa pitää hoitaa niidenkin asiat, joilla ei työnantajan, työntekijöiden ja valtiovallan tavoin ole puhemiestä kolmikantaisissa tuloneuvotteluissa.

- Eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden ansiotaso ei ole pysynyt muiden vauhdissa.

Valtio, jonka pitäisi olla heidän etujensa valvoja, ei ole asiaa hoitanut.

Tämä tulee esille vaalikentillä joka paikassa."

* * * * * * * *

Eli pikku hiljaa ollaan kiertoteitä kaarrellen tunnustamassa, että ei se pelkkä järjestövaltainen kolmikanta olekaan ainoa autuaaksi tekevä menetelmä, kun puolet kansalaisista on jo sen ulkopuolella.

Vaan puheesta todellisiin tekoihin on vielä pitkä matka.

* * * * * * * *

Oikeastaan pitäisi puhua ainakin kymmenkannasta.

1. valtiovalta
2. työnantajat
3. työntekijät
4. vakuutusala
5. eläkeläiset
6. opiskelijat
6. työttömät
7. vammaiset
8. vammautuneet
9. pysyvästi sairastuneet
10. yhteiskunnasta syrjäytyneet

* * * * * * * *

Vakuutusala on jo tällä hetkellä erittäin vahvasti mukana kuvioissa, koska lakisääteisten eli pakollisten vakuutusten hoitaminen on valtaosin ulkoistettu niiden hoidettavaksi.

Vakuutusala vaikuttaa myös erittäin voimakkaasti lainsäädäntöön, jossa eduskunnalle on jäänyt vain kuittaajan rooli. Esimerkkeinä viime vuonna läpirunnottu HE 47/2005.

Ja menossa olevat HE 91/2006 sekä HE 12/2006.

Lisäksi vakuutusalan hallinnoima ja kustantama erityistuomioistuinjärjestelmä lienee ensimmäinen länsimaissa toimiva ulkoistettu ja yksityistetty tuomioistuinjärjestelmä.

Kaupallisen huikeista teholuvuista kertoo esimerkiksi se, että esimerkiksi työtapaturmista, ammattitaudeista, liikennevahingoista tehtävistä valituksista, ylin tuomioistuinaste, vakuutusoikeus päättää keskimäärin 95% kansalaisten tekemistä valituksista vakuutusyhtiöiden hyväksi.

Kysymys on vuosittain miljardiluokan puhalluksista vakuutusyhtiöiden kassaan.

Nelikannan siunauksella pysytetty tuloksentekokoneiston avain on suljetusti ja salatusti toimiva vakuutuslääkärijärjestelmä.

* * * * * *

Sitä olen ihmetellyt, että miksi vihreätkin ovat olleet eduskunnankin hyvin tiedossa olevista ongelmista hissun kissun???

Kyseessähän ovat mitä suuremmissa määrin suomalaisten ihmisoikeuksiin ja oikeusturvaan kohdistuvat törkeät loukkaukset.

Vaan onko totuus seuraavassa palasessa Seura - lehden juttua?

* * * * * *

Ruotsissa oikeusavun ongelmat ovat täsmälleen samat myös Suomessa, mutta täällä viranomaiset ja poIitiikot ovat niistä hiljaa.

Mikä räikeintä, Suomi on tuomittu EIT:ssä monta kertaa useammin kuin Ruotsi.

Silti oikeusministeri, sisäministeri, oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, korkein oikeus ja ylipäänsä kaikki vastuulliset vaikenevat tuomioista molemmilla kielillä.

Varsinkaan ministerin paikasta tavoitteleva kansanedustaja ei muistuta Suomen ihmisoikeusrikkomuksista.

SEURA 41/2006

* * * * * *

Ylen tekstitelkkarissa 28.2. olleessa uutisessa perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ehdotti, että pitää organisoida TV-kanvaville ainakin viiden pienpuolueen keskustelu, jossa keskitytään vanhojen puolueiden (kokoomuksen, keskustan ja SDP:n) politiikan ruotimiseen.

Paneelin nimenä voisi olla: "Vaalikeskustelu asioista niiden oikeilla nimillä".

* * * * * *

Kannatan ehdotusta erittäin lämpimästi.

Mene ja tiedä, onko tuo otsikko totta.

Viime kesänä oli tiedostusvälineissä tietoa siitä, että suomalaisista kuuluu puolueisiin 8% ja heistä aktiivisesti on mukana vain 2%.

Eli aika harvoissa käsissä ovat vallankahvassa olijat, koska poliittiset virkanimitykset ovat entistä kovemmassa kurssissa.

Tosin ne osataan tehdä nykyisin niin sisäsiististi, että suurta hälyä julkisuudessa tuskin koskaan syntyy. Konsensuksen "sulle-mulle "jakoperiaate pelaa hyvin.

Muuten. Ovatkohan puolueiden todelliset jäsenmäärät miten totuuden mukaisia?

Paljonko muuten uusissa puolueissa on jäseniä? Sitä en tiedä.

Pohdiskelen asiaa sen takia, koska vain puolueilla on "kansallinen kartelli" asettaa ehdokkaita erilaisiin vaaleihin.

Kuitenkin ne edustavat jäsenmääriltään suomalaisista ehdotonta vähemmistöä.

* * * * * * *

Yle Teksti-TV Sivu 105/1 KOTIMAA YLE24 SUNNUNTAI
7.1.2007

Puolueiden jäsenyys ei kiinnosta

Poliittisten puolueiden jäsenyys kiinnostaa yhä harvempia suomalaisia, samoin kuin puolueiden jäsenmaksun tilittäminen, kertoo Aamulehti.

Puolueiden jäsenmaksun maksavia on enää 300 000, kun parikymmentä vuotta sitten heitä oli yli puoli miljoonaa.

Aamulehden tiedustelun mukaan ainoa selvästi kasvava puolue on vihreät noin 2700 maksaneella jäsenellään.

Suurinta jäsenkato on ollut nyt 8 000 jäsenen vasemmistoliitossa. Sen edeltäjällä Skdl:lla oli 1960-luvulla yli 60 000 jäsentä.

Myös SDP:n jäsenmäärä on huvennut alle puoleen 20 vuodessa.

* * * * * * *

Meitä suomalaisia on tällä hetkellä noin 5 300 000.

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi

* * * * * * *

Joten, jos otetaan puolueiden jäsenmaksun maksavat 300 000 suomalaista vertailuun, tuon suomalaisten tämän hetken kokonaismäärän suhteen, niin saamme tuntumaa siihen minkälaisella prosentuaalisella valtakirjalla meitä hallitaan.

Luku pyöristettynä on tuon tammikuisen Ylen teksti-tv:n mukaan vain 5,7%.

Suomessa on voimissaan monelle alueelle ulottuvana tällä hetkellä kolmikantainen sopimusmalli.

Sitä pyörittävä sisäpiiri on todella pieni.

Kolmikanta sopiikin varmasti tietyn koko luokan rajattuun työelämän ehtojen sopimiseen ja ongelmien ratkaisuun.

* * * * * * *

Tällä hetkellähän voimissaan olevan kolmikannan ulkopuolella ovat täysin muun muassa:

* eläkeläiset
* opiskelijat
* pienyrittäjät
* työttömät
* vammaiset
* vammautuneet ja pysyvästi sairastuneet
* yhteiskunnasta syrjäytyneet

Määrällisesti se on jo yli puolet suomalaisista.

* * * * * * *

Näin eduskuntavaalien alla lupauksia kyseisille ryhmille tiedossa olevien ongelmien parannuksista satelee runsain mitoin.

Vaan mistä lupausten pitävyyden ennen äänestämistä voi itse kukin vaatia tarkistettavaksi?

* * * * * * *

Se on tietysti kunkin puolueen ja sen yhteiskumppanien ajama hallitusohjelma.

Josta väsätään jo täyttä vauhtia. Piilossa julkisuudelta.

Erilaisia vaihtoehtoja väsäävät todellisten vallankäyttäjien eli eduskunnan ja ministeriöiden virkamiesten sekä puolueiden ja etujärjestöjen johtohenkilöiden yhteenliittymät.

Eikä tietoa itse kunkin tahon ajamasta hallitusohjelmasta laiteta äänestäjille näkyviin.

Minusta se on puhdasta kansalaisten ssupisuomalaista kusettamista.

* * * * * * *

Ai mistäkö tuon asian tiedän?

Eipäs kilautetakkaan kaverille, vaan klikatkaa itsenne Suvi-Anne Siimeksen hoteille:

"Hallitusohjelmakynät sauhuavat jo ainakin ministeriöiden ylimmissä virkahuoneissa."

Lue lisää:

Turun Sanomista - Kuka päättääkään hallitusohjelmasta?
Julkaistu 28.2.2007 1:31:47

http://www.turunsanomat.fi/

> arkisto > hakusanat: Kuka päättääkään hallitusohjelmasta?

Haku toiminnassa ainakin 1.3.2007 kello 10,33

* * * * * * *

Toivottavasti edes virkeät ja elinvoimaiset opiskelijat vaativat äännekkäästi lupauksen opintotukeen liittyvistä korototuksista kirjallisesti.

Kaikilta puolueenjohtajilta allekirjoituksilla varustettuna.

* * * * * * *

Siinä siivellä, jos vielä saataisiin kaikki muut kolmikannan ulkopuolella olevat tahot mukaan, niin tämä yhteiskunta alkaisi näyttää pikku hiljaa hieman toisenlaiselta.

Toivotaan vain, että kolmikannan ulkopuolelle vuosikymmenien ajaksi jätetyt ryhmät muistavat äänestää sankoin joukoin.

Muutos on aina mahdollista, mutta se vaatii ensin aktiivista äänestämistä.